tiistai 7. heinäkuuta 2015

Kalajoen juhannusjuhlat

Sotainvalidien Veljesliiton Kalajoen osaston perustava kokous on pidetty Kalajoen Suojeluskuntatalossa kesäkuun 7. päivänä 1942. Läsnä on ollut 24 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana on toiminut Aadolf Mänistö ja sihteerinä Uuno Jaakola, Sääntöjen hyväksymisen yhteydessä on päätetty, ettei A-jäseniltä peritä lainkaan jäsenmaksua, mutta B-jäsenilta peritään viisi markkaa ja kannattavilta jäseniltä 50 markkaa. Osaston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Aadolf Männistö ja muiksi johtokunnan jäseniksi Leevi Myllylä, Fredrik Pihlaja, Väinä Marjamaa, Urho Himanka, Antti Rahkola, Lauri Pyykölä, Frans Nauha ja Aate Juola, varajäseniksi valittiin Jukka Palin, Veikko Mehtälä, Reino Niskala ja Uuno Jaakola.

Sotainvalidit olivat ensimmäisinä toimintavuosina todella monessa mukana. Piirin johdossa innostuttiin mm. naisten kauneuskilpailujen järjestämiseen. Piiri järjesti Keski-Pohjanmaan Neito-kilpailun keväällä 1952. Laajasti maakunnallista huomiota saanut kilpailu sai jatkoa, kun piiri aloitti seuraavana vuonna Kalajoen Juhannustyttö-kilpailun järjestemisen sarjan, Kalajoen Hiekkasärkkien juhannusjuhlista tulikin vuodesta 1953 lähtien sotainvalideille huomattava tulonlähde. Kalajoen juhannusjuhlien suurmenestykseen vaikuttivat alusta lähtien varmaan monet tekijät, Historiankirjoittajan näkökulmasta arvointuna niitä olivat ilmeisesti Hiekkasärkkien ainutlaatuinen hiekkaranta ja meriluonto, sodanjäkkeisen ankeuden ajan helittäminen ja sitä puhjennut ihmisten uuden, vapauden ajana kokemisen riemu. Edelleen Armi Kuuselan Miss Universum-voiton johdosta alkanut hullaantuminen kauneuskilpailiuihin ja vielä myötätunto sotainvalideja kohtaan. Olivathan tapahtuman järjestäjinä Keski-Pohjanmaan piiri sekä Kalajoen alaosasto. Lisäksi mukana olivat järjestelyissä monen muunkin osaston ihmiset. Näiden juhlien rahallinen tuotto oli sen ajan markoissa n. 1 200 000 mk. Piiri sain n. 500 000 mk, Kalajoen alaosasto 450 000 mk ja muut mukana olleet osastot pääsylippujen myyntipalkkioina 215 000 mk.

Juhannustyttökilpailut Hiekkasärkkien juhlineen järjestettiin seuraavanakin juhannuksena Kalajoella. Jatkossa ei ensimmäisen vuoden huuman kaltaista väenpäaljoutta enää ollut, mikä tietenkin näkyi taloudellisessa tuloksessa. Kauneustyttäkilpailut jäivät sittemmin pois juhannusjuhlien ohjelmatsa, mutta muuta huviohjelmaa Hiekkasärkille kokoontuneille juhlijoila sotainvalidien toimesta järjestettiin koko 1950-luvun ajan. Piirille jäänyt tuotto vaihteli vajaan 500 000 mk:n ja hieman yli 200 000 mk:n välillä vuosittain. Vuosina 1960 ja 1961 juhannusjuhlat tuottivat entistä paremmin, sillä vuoden 1960 mettotulo piirille oli siihenastisen ennätys 590 748 mk. Tulos parani vielä seuraavana juhannuksena miltei sadallatuhannella ole 682 821 silloista markkaa. Tämä vuosi 1961 jäikin viimeiseksi, jolloin piiri oli oli mukana Kalajoen juhannusjuhlien pottia jakamassa. Kalajoen alaosasto sen sijaan jatkoi Hiekkasärkkien liikentoimintaa omissa nimissään. Toiminnan loppumiseen johti se, ettei Kalajoen alasosta suostunut myymään piirille maaosuutta Hiekkasärikillä omistamastaan tontista, mikä olisi tuossa vaiheessa ollut ilmeisesti yhteisen liiketoiminnan jatkamisen ehtona. Kauppa varteen pidettiin piirin ylimääräinen kokouskin, jossa piirihallitukselle annettiin valtuudet maa-alueen ostamiseen. Kyseessä olisi ollut 2/5 osan ostaminen Kalajoen osaston omistamasta juhannusjuhlien pitopaikkana olleesta maa-alasta. Kauppahinnaksikin oli jo neuvoteltu 1 800 000 markkaa, mihin piirihallitus sai piirikokoukselta valtuudet, Hanke kuitenkin raukesi ja siihen loppu myös yhteisten juhannusjuhlien järjestäminen.


Lähdeaineisto Erkki Kujala Veljeyden tie ISBN 978-952-92-3016-7