keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Jylkän koulun historiaa




Jylkän koulun suunniteltiin alunperin aloittavan supistettuna yksiopettajaisena kouluna. Supistetut koulut oli tarkoitettu ratkaisuksi syrjäkylille, joissa koululaisten määrät olivat pieniä. Opetus porrastettiin siten, että ensimmäisen kaksi vuosiluokkaa saivat opetusta 12 viikkoa alkusyksystä ja loppukeväästä, kun taas keskimmäisten luokkien lukuvuosi kesti 28 viikkoa. Supistettujen koulujen ongelma oli kuitenkin normaalia lyhyempi oppiaika, minkä johdsta opetuksen tulokset olivat täydellistä kansakoulua heikommat. Tästä syystä supistettuja kouluja suositeltiin vain tilapäisratkaisuksi.

Jylkän koulupiirissä supistettu koulu jäi lopulta paperille, kun kunnanvaltuusto perusti johtokunnan ehdotuksesta koululle toisen opettajanviran jo lukuvuodeksi 1949-1950. Perusteluna oli koulupiirin odotettu kasvava oppilasmäärä, joka oli alun alkanenkin suurempi kuin kaksiopettajaisen Mehtäkylän koulun oppilasmäärä.

Opettajatilanne oli alkun vaikea Jylkässä, kuten Mehtäkylläsäkin, Kouluille ei saatu pätevää miesopettajaa, ja yläkoulun opettajan virassa toimi useita väliaikaisia ja epäpäteviä opettajia. Opettajien kaudet olivat 1950-luvun taitteessa lyhyitä, ja opettajien vaihtuvuus oli suuri. Yläkoulun opettajan vaali oli säännöllisesti edessä joka kesä, eikä päteviä hakijoita ollut, vaikka koulua mainostettiin uuden ajanmukaisen koulutalon ja jopa Kalajoen ”kuuluisan hiekkarannikon” voimalla. Poikien käsityönopetus oli järjestettävä alkuun ulkopuolisin voimin. Iivari Sauvula hoiti opetuksen vuosina 1949-1951. Myöhemmin veistonopetuksen antoi myös Mehtäkylän koulun opettaja Esko Hiidenhovi.

Johtokuntaa puhutti kesällä 1954 opettaja Aili Laitalan tapaus. Aili Laitala oli toiminut vanhan Mehtäkylän opettajana vuodesta 1947 lähtien ja sittemin Jylkän koulun alakoulun opettajana. Koska yläluokalle ei saatu pätevää opettajaa, siirrettiin Laitala kesällä 1953 yläluokan opettajaksi ja samalla koulun johtajaopettajaksi. Elokuussa 1954 koulupiirin lasten vanhempien ja opettajan välille kuitenkin syntyi vakava luottamuspula,, kun osa vanhemmistä alkoi epäillä Laitalan sopivuutta opettajaksi ja esitti johtokunnalle uhkauksen pitää lapsensa poissa koulusta syksyllä. Johtokunta joutui outoon tilanteeseen, joka varmasti herätti kysymyksiä ja keskustelua. Johtokunnan rivit myös rakoilivat, silla kaikki jäsenet eivät puoltaneet opettajaa koskenutta tuutkintapyyntöä.

Vielä saman kuukauden kuluessa johtokunta myöntyi vanhempien vaatimukseen opettajajärjestelyistä ja myönsi Aili laitalalle virkavapauden tulevaksi lukuvuodeksi 1954-1955 toisen viran hoitoa varten. Hänen viransijaisekseen valittiin opettaja Pirkko Rauanheimo. Laitalan lähtö muuttui lopulliseksi, sillä huhtikuussa 1955 johtokunta päätti julistaa koulun molemmat opettajan virat avoimiksi. Uutta opettajaa haettiin siis paitsi väliaikaisesti täytettyyn miesopettajan virkaan, myös Laitalan virkaan. Opettajien vaali oli tällä kertaa monessa mielessä poikeuksellinen. Virkoihin nimittäin ilmottautui 12 pätevää hakijaa, joista johtokunta valitis yksimielisesti opettajapariskunta Annikki ja Sakari Yli-Hallilan. Vaali ei kuitenkaan ollut tällä selvä, sillä tarkastaja mitätöi valinnan pöytäkirjavirheen takia. Lisäksi tarkastaja vaati johtokunnalta selvityksen Aili Laitalan erosta. Johtokunta toimitti tarkastajalle Iisalmen piirin tarkastajan kirjeen, jossa selvitettiin Aili Laitalan valinta Iisalmen maalaiskunnan Hernejärven yläkansakoulun opettajaksi koeajalle elokuusta 1955 lähtien. Jylkän opettajien vaali suoritettiin uudelleen samoista hakijoista, ja tulos oli sama kuin aiemmin: Yli-Hallilat valittiin uudelleen yksimielisesti.

Yläkoulun nuori opettaja Sakari Yli-Hallila valittiin koulun johtajaopettajaksi, mutta virka täytettiin vain väliaikaisesti, kunnes hän suoritti loppuun varusmiespalveluksensa. Armeijan aiheuttaman poissaolon ajaksi koulun oppilaat ahdettiin yhteen luokkaan alakoulunopettajan Anni Yli-Hallilan opetukseen. Tammikuussa 1956 virka julistettiin haettavaksi, ja ainoa hakija Sakari Yli-Hallila valittiin yksimielisesti virkaan koeajalle. Yli-Halliloiden myötä Jylkän koulun opettajatilanne vakiintui, kun koululle saatiin pätevät ja pysyvät opettajat. Koulun oppilaat uskoivat samojen opettajien vaikuttaneen suuresti siihe, että Jylkän koululla vallistis erittäin hyvä ja reilu henki. Vaikka väliaikaisia opettajia oli nähty vuosien varrella useita, ei kirjo yltänyt missään nimessä Mehtäkylän mittakaavaan.

Jylkän koulun oppilasmäärä laski 51 oppilaasta 39 oppilaaseen lukuvuonna 1950-1951, jolloin Mehtäkylän koulu muutti omiin tiloihinsa. Seuraavasta lukuvuodesta lähtien Jylkän oppilasmäärä kääntyi kasvuun, joka jatkui aina lukuvuoteen 1960-1961 saakka. Kymmenvuotiskaudella 1950-1960 koulun keskimääräinen oppilasmäärä oli 47. Lukuvuosi 1960-1961 oli oppilasmäärän huippuvuosi, jolloin oppilaita oli kaikkiaan 67.

Oppilasmäärä laski alle kuudenkymmenen lukuvuonna 1964-1965, mistä lähtien oppilasmäärä laski tasaista tahtia vuoteen 1974 saakka. Vuosina 1960-1970 keskimääräinen oppilasmäärä oli 51. Lukuvuosi 1967-196 merkitsi Jylkässä selvää notkahdusta alaspäin, kuten Mehtäkylän koulullakin. Lukuvuonna 1970-1971 oppilaita oli 28, mutta seuraavana lukuvuonna enää 20. Koulun viimeisenä lukuvuonna 1973-1974 oppilasmäärä oli laskenut neljääntoista.

Lähdeaineisto Tiina Riippa Yksi kylä – monta koulua ISBN 952-91-2562-3

Ei kommentteja: