tiistai 1. tammikuuta 2013

Mehtäkylän koulun historiaa




Mehtäkylän kansakoulu aloitti Kalle ja Erkki Sorvarin tuvassa vuokralaisena.

Kansakoulun saaminen Mehtäkylään oli kuntakokouksissa esillä pitkin 1890-lukua. Periaatteessa päätös Mehtäkylän kansakoulun perustamisesta tehtiin jo joulukuussa 1891. Päätöksen toimeenpano kuitenkin siirtyi useaan otteeseen syyn ollessa useimmiten kunnan heikko taloudellinen tilanne. Mehtäkyläläiset esittivät jälleen maaliskuussa 1897 kuntakokoukselle koulun perustamista kylään, mutta ”pitkän viivyttelyn jälkeen” tämäkin anomus hylättiin. Konkreettisena syynä hylkäykselle oli rakenteilla ollut pappila, joka vei varat uusien koulujen perustamiselta.

Kielteiseen päätökseen johti varmasti myös työn alla ollut piirijakoesitys, jonka vaikutukset kunnan koululaitokseen haluttiin saada selville. Asetuksen mukaan maalaiskunta oli velvollinen jakamaan alueensa koulupiireihin, joihin jokaiseen oli rakennettava koulu. Koulupiirin minimioppilasmäärä oli 30 lasta, ja yli 50 oppilaan piiri oli jaettava kahtia. Koulumatka ei saanut ylittää viittä kilometriä.

Vuoden kuluttua piirijakoasetuksen toteuttaminen tuli ajankohtaiseksi. Sen mukaan Mehtäkylä kokonaisuudessaa muodosti oman koulupiirinsä, sillä matkaa kirkonkylän koululle oli reilusti yli vaaditun viiden kilometrin. Tammikuussa 1900 kyläläiset ottivat jälleen esille koulun perustamisen kylään, ja ”koska asianosaiset sitä waatiwat ja warmasti wakuuttivat wähintään kolmekymmentä lasta olevan tiettyjä oppilaita...”, hyväksytään anomus vihdoin yksimielisesti. Kuntakokouksessa päätettiin opettajan palkkaamisesta ja koulujohtokunnan kokoonpanosta. Loput valmisteleut jäivät johtokunnan vastuulle.

Johtokunnan ensimmäinen ja tärkein tehtävä oli hankkia kansakoululle tilat. Huhtikuussa 1900 johtokunta esitti kuntakokoukselle vaihtoehtoina pelimanniveljesten Erkki ja Kalle Sorvarin tarjoamat vuokratilat sekä Tuomas Sauvulan kartanon, jonka kunta olisi voinut ostaa. Kuntakokous valitsi Sorvarin rakennuksen, joka vuokrattiin yhdeksi vuodeksi 200 markan vuosivuokralla. Näin kaikki olennaisimmat puitteet olivat valmiina koulutyön aloittamista varten syksyllä 1900.

Vaikka kansakouluasetuksen antamisesta oli kulunut useita vuosikymmeniä, muistutti Mehtäkylän koulun alkutaival muun muassa koulurakennuksen suhteen maan ensimmäisten kansakoulujen vaiheita. Ensimmäiset kansakoulut aloittivat vuokralla jossain sopivassa maalaistalossa, jonka tupa palveli koulusalina. Huoneiden toimivuutta tärkeämpi asia oli koulurakennuksen sijainti kylässä. Monet koulurakennukset olivat tästä syystä epäkäytännöllisä ja ahtaita. Kansakoulurakennusten kirjo olikin kansakoululaitoksen ensi vuosikymmeninä melkoinen. Vuosisadan vaihteen lähestyessä yhä useampi kansakoulu sai talkoilla rakennetun oman rakennukse.

Koulun rakentaminen oli vastaperustetulla Mehtäkylän koulullakin edessä. Kansakoulun piiritarkastaja H. Appelberg keotti jo marraskuussa 1900 kuntaa hankkimaan Mehtäkylään oman koulukartanon. Siihen saakka tarkastaja suositteli jatkettavaki olemassa olevan huoneiston vuokrasopimusta. Vuokrahuoneet olivat tarkastajan mukaan sopivat ja sijaitsivat sopivalla paikalla. Ainoa välitön ongelma oli poikien käsitötilojen puuttuminen. Tarkastaja kehotti vuokraamaan ne naapuritalosta. Kuntakokouksen osanottajat puolsivat huoneiden ”hyyräämistä” edelleen, mutta vuokrasopimuksen jatko oli vuokranantajan puolelta epäselvä. Tammikuussa 1901 kouluylihallitus tiedusteli kirjeitse kunnalta, koska Mehtäkylään oltaisiin valmiita rakentamaan oma koulurakennus. Kunta ilmoitti rakentamisen olevan mahdollinen kolmen vuoden kuluttua eli vuonna 1904, mihin saakka kunta sitoutui vuokraamaan koululle hyväksyttävät huoneet. Heinäkuussa kuntakokous hyväksyi Mehtäkylän koulujohtakunnan talokkaiden Erkki ja Kalle Sorvarin kanssa kolmenksi vuodeksi tekemän ”hyyrykontrahdin … semmoisenaan”, ja ”wuotuiseksi hyyryksi” sovittiin 300 markkaa.

Mehtäkylän kansakoulun rakentamista alettiin valmistella lokakuussa 1902. Koulun johtokunta päätti syyskuun lopussa 1902 esittää kuntakokoukselle rakennustoimien aloittamista. Kuntakokous 20. lokakuuta kuitenkin katsoi ”.. kowin raskaaksi tämmöisenä aikana rakennustoimeen ryhtyä...” ja siksi johtokunta valtuutettiin anomaan kouluylihallitukselta kahden vuoden jatkoaikaa rakentamiselle elokuusta 1904 lähtien. Lykkäys oli varmasti mehtäkyläläisille pettymys. Liekö taustalla kyläläisten juoni, mutta heti kokousta seuraavana päivänä Sorvarit kieltäytyivät jatkamasta kouluhuoneiden vuokrasopimusta. Johtokunnan mukaan muutakaan tilaa ei ollut saatavilla, joten kuntakokous joutui rakennusasiassa ahtaalle. Joulukuussa kuntakokous käsitteli jälleen koulun rakentamista. Kokouksessa todettaan, että ”.. koska sanottu huoneisto on määrätty olemaan valmiina elokuun 1 päiwäksi 1904, päätettiin rakennustoimiin ryhtyä...” Jotta rakennuskustannuksia olisi saatu edes hiukan huojennettua, johtokunta valtuutettiin anomaan valtion kruununmetsästä noin 600 hirttä rakennuspuuksi. Johtokunta päätti anomauksen jättämisestä heti tammikuussa 1903, ja seuraavana keväänä annettiin hirsien vetäminen rakennuspaikalle urakkakaupalla. Myöhemmin kuntakokous valtuutti koulun johtokunnan tarpeen tullen ottamaan (korkeintaan 3000 markkaa ) lainaa rakennusta varten.

Helmikuussa 1903 kuntakokouksessa valittiin yksimielisesti sopivat mallipiirustukset Mehtäkylän kansakoululle. Mallipiirustuksiin päätettiin tehdä pieniä muutoksia – käytännössä piirustuksia parannettiin varsin paljon: koko rakennuksesta päätettiin tehdä yhteensä kolme metriä piirustusten rakennusta lyhyempi. Maalaiskanskoulujen rakennuksilla ei säännöistä huolimatta useinkaan noudatettu kouluylihallituksen nimenomaan maalaiskouluja varten hankkimia mallipiirustuksia, vaikka rakennusten valmistuttua oli pidettävä virallinen tarkastus. Piirustusten hyvä tarkoitus oli parantaa koulurakennusten tarkoituksenmukaisuutta, jotta koulut täyttäisivät opetuksen asettamat vaatimukset. Mehtäkylässäkin piirustuksia käytettiin vain suuntaa antavana mallina ja säästäväisyys ajoi käytännöllisyyden edelle.

Kuntakokous valitsi toimikunnan tarkastamaan rakennuspaikat ja tarjoukset paikan päällä sekä tekemään sopimukset yhdessä johtokunnan kanssa. Koulun paikan valitseminen oli tarkkaa puuhaa. Opetusministeriän alaisuudessa laaditut ohjeet maalaiskansakoulun hoidosta painottivat erityisesti koulun toointin sopivuuden varmistamista, jottei koulun paikasta myöhemmin tulisi kyläläisten riidanaihetta. Kesäkuussa koulurakennuksen tontiksi hankittiin maapala Matti (Laurinpoika) Sorvarilta. Koulun paikaksi tuli kylän maanteiden risteys – aivan kuten piirijakoasetus oli määrännyt. Sittemmin vuonna 1911 tontti erotettiin Oulun läänin kuvernöörin päätöksellä kunnan omistukseen. Opetusministeriö edellytti, että koululle hankitaan aina oma palsta. Tarvittaessa maa oli otettava vaikka pakkolustuksella.

Koulun johtokunta huutokauppasi koulurakennuksen kivijalan kivityöt 18. kesäkuuta 1903 kalajokiselle Juho Marttalalle 700 markalla. Kivijalka oli oltava valmiina lokakuun 15. päivään mennessä. Marttala pysyi aikataulussa, sillä toukokuussa 1904 johtokunta antoi Matti Jylkän ja Antti Myllylän tehtäväksi kouluhuoneiden salvaamisen ja vesikaton naulauksen. Rakennustyö venyi pitkälle syksyyn eli 1. elokuuta olleen määräajan. Johtokunta sai kuitenkin jatkettua vanhan kouluhuoneiston vuokrasopimusta entisllä ehdoilla kunnes uusi koulu valmistui. Pahasti keskeneräinen rakennustyömaa tarkastettiin 27. lokakuuta 1904. Koulun kalusto päätettiin muuttaa uusiin tiloihin 21. marraskuuta 1904, ja koulu luvattiin aloittaa seuraavan päivänä. Kyläläisten uurastus oman koulun eteen huipentui näin oman koulutalon valmistuessa. Koulun vihkiäisjuhlaa pidettiin tammikuun 29. päivänä 1905. Vihkijiset toimitti piiritarkastaja Juho Äijälä yhdessä Pohjakylän kouun opettajan Jaakko Hiivalan kanssa. Avustamassa oli lisäksi kuoro kirkonkyllältä.

Himangan kouluhistoriaa

Pitkäsen koulun historiaa

Lähdeaineisto Tiina Riippa Yksi kylä – monta koulua ISBN 952-91-2562-3
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)