Vasankariin oma koulurakennus saatiin vuonna 1910.
Vuonna 1890 oli Kalajoella kolme kiertokoulupiiriä, joista Vasankari muodosti Mehtäkylän ja Pohjankylän kanssa yhden piirin. Vasankarisssa kiertokoulu toimi vielä 1920-luvulla. Kiertokoulua pidettiin eri taloissa ja opettajat vaihtuivat usein huonon palkan takia. Kiertokoullua pidettiin yleensä kaksi viikkoa syksyllä ja toiset kaksi viikkoa keväällä, ja sitä käytiin useana vuotena. Siellä opetettiin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Myös piirustusta oli. Opettajina oli 1910-ja 1020-luvulla mm. Jemiina Haikola (Kalle Päätalonkin opettaja) ja Mandi Luoma. Oppivelvollisuus tuli täysin voimaan vuonna 1929, jolloin kiertokoulu ilmeisesti lopetettiin.
Kalajoen ensimmäinen kansakoulu on perustettu 1880 Pohjankylälle. Tyngälle koulu saatiin kymmenen vuotta myöhemin. Vasankarin koulun syntysanat lausuttiin joulukuussa 1891 Kalajoen kuntakokouksessa. Kokous päätti silloin perustaa Vasankarin kylään ylhäisemmän sekakansa-koulun, samoin Mehtäkylään, Rahjaan sekä Etelän- ja Pitkäsenkyliin. Ehdoksi asetettiin kiertokoulun lakkauttaminen. Kuntakokouksen päätös jäi kuitenkin toteutumattta taloudellisten syiden vuoksi. Vuonna 1894 Vasankarin koulun rakentaminen oli taas esillä kuntakokouksessa, mutta enemmistön kannan mukaisesti hankkeet hylättiin. Vedottiin muun muasa siihen, että kiertokoulu toimi edelleen.
Vielä maaliskuussa 1897 varsinaista koulun perustamista lykättiin pappilan rakennusrasitusten vuoksi. Tätä päätöstä kyläläiset nousivat vastustamaan ja valittivat Oulun läänin kansliaan. Valituksen allekirjoittajina on 14 kyläläistä, ensimmäisenä Antti L. Manninen. Valitukseen liitetyn papintodistuksen mukaan kylässä on ollut 54 kouluiässä olevaa lasta. Kuntakokouksen päätös onkin kumottu ja määrätty, että vuoden 1891 päätös on pantava täytäntöön. Koulu on määrätty aloitettavaksi viimeistään 1. elokuuta 1898, mutta jostakin talooudellisista syistä koulun toiminnan aloitus on viivästynyt ja johtokunta on päättänyt koulun aloituspäiväksi 3. lokakuuta. Vasankarin koulu on näin ollen Kalajoen kolmas kansakoulu, koska Rahjan koulu aloitti toimintansa vuotta ja Mehtäkylän koulu kahta vuotta myöhemmin.
Vasankarin koulun aloittamiseen ei ole siis suoranaisesti vaikuttanut piirijakoasetus, joka sai lainvoiman toukokuussa 1898. Piirijakoasetuksen mukaan kunta oli velvollinen perustamaan kansakoulun jokaiseen kouluttomaan piiriin, jossa kouluun ilmoittautui vähintään 30 lasta. Kalajoella piirijakoasetus on kuitenkin ollut esillä jo vuoden 1897 lopulla kuntakokouksesssa, mutta varsinainen piirijako tehtiin vasta lain voimaan tulon jälkeen joulukuussa 1898.
Kuntakokous valitsi joulukuussa 1897 Vasankarin koululle johtokunnan, johon valittiin Antti Manninen (vanhempi), Antti L Manninen (nuorempi), Feliks Juola, Erkki Puskala, Tuomas Lanteri ja Juho Vasankari. Joulukuussa 1898 tehdyssä piirijaossa Vasankarin piirin koulupaikaksi sovittiin ”Pikkuvainio”, Antti L. Mannisen lahjoittama kymmenen aarin maapalsta. Tontti tunnetaan myös nimellä Nauruvainio. Kokouksessaan helmikuussa 1898 johtokunta päätti vuokrata kouluhuoneeksi Juho Mannisen asuinrakennuksen ns. ”isomman puolen” 300 markan vuosivuokraa vastaan. Vuokrasopimus tehtiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Päätettiin hankkia 30 yksi-istuimellista pulpettia, jotka teetettiin puuseppä Efraim Kilpisellä. Opettajattaren paikka julistettiin haettavaksi Uudessa Suomettaressa ja Kaiku-lehdessä. Palkaksi ilmoitettiin 600 markkaa valtiolta, 200 markkaa kunnalta, puolet sisäänkirjoitusmaksuista sekä ilmainen asunto, lämpö ja öljyvalo. Heinäkuussa valittiin ensimmäinen opettajatar kaikkiaan yhdeksästä hakijasta. Valituksi tuli Fransiska Manneroos Raumalta. Manneroosilla ei ollut opettajan pätevyyttä, ja olikin Vasanakrissa vain vuoden.
Johtokunta piti ensimmäisenä toimintavuotenaan useita kokouksia, joissa päätettiin koulun alkamisajoista, kirjavalinnoista ja muista kouluvälineiden hankinnoista, halkojen hommaamisesta sekä koulurakennuksen kunnostamisesta ja huoltamisesta. Johtokunta päätti, että talollisten lasten piti ostaa kirjat itse, itselliset vapautettiin kirjojen ostosta. Sisäänkirjoitusmaksu oli yksi markkan talollisten lapsilta sekä varakkaimmilta itsellisiltä. Jo vuoden kuluttua syksyllä 1899 huomattiin, että varattomia oli paljon. Varattomien kirjahankinnat päätettiin antaa kunnan maksettaviksi. Sisäänkirjoitusmaksut säilyivät aina 1910-luvun loppuun, mutta jo vuonna 1909 kunta kustansi kaikille kirjat, jotka sai ostaa omakseen, jos halusi. Koulun lämmitykseen käytettävien halkojen järjestäminen annettiin vuosittain kohtuullista korvausta vastaaan jollekin kyläläiselle tehtäväksi. Niin pääsi koulu aloittamaan toimintansa.
Pienten koulu ( kouluun valmistava opetus 7- ja 8-vuotiaille) päätettiin aloittaa 1. syyskuuta ja varsinainen koulu 3. lokakuuta. Opettajan päiväkirjasta ilmenee, että perjantaina 30.9. oli varsinaisen kansakoulun avausjuhla ja sisäänkirjoituspäivä ja lauantaina 1. lokakuuta oli pidetty jo ensimmäinen koulupäivä. Ensimmäisen vuoden oppiaineina olivat Raamatun historia ja katekismuksen luku (yhteensä kuusi tuntia), sisäluku, kaunokirjoitus ja kielioppi (yhteensä seitsemän tuntia), luvunlaksu (kolme tuntia), maantieto (kolme tuntia), historia (kaksi tuntia), laulu (kaksi tuntia), voimistelu (yksi tunti) ja käsityöt (neljä tuntia), kaikkiaan 28 tuntia. Koulu pidettiin päivittäin viisi tuntia yhdeksästä kahteen kaikkina arkipävinä, lauantaina vähemmän.
Syyslukukausi päättyi lauantaina 17. joulukuuta, jolloin pidettiin joulujuhla. Kevätlukukausi alkoi 9. tammikuuta ja päättyi 9. kesäkuuta. Pääsiäislomaa oli kuusi päivää kiirastorstaista pääsiäisen jälkeiseen keskiviikkoon. Pienten koulua pidettiin syyskuun ensimmäisestä syyskuun 20. päivään. Oppikirjoiksi hankittiin Sundvallin Raamatun historia ( 30 kpl), Raition kielioppi ja lukukirja ( 30 kpl), Hultin maantieto (30 kpl). Ostettiin myös Waarasen ja Auvisen rukouskirja, koraalivirsikirja ja kaksi virsikirjaa, kateskismuksia, Raamattu sekä Kanteloinen-lauluvihkot 1 ja 2 metriset mitat, taulu, maapallo, Suomen ja Palestiinan kartta ja urkuharmooni. Myöhemmin tilattiin vielä Topeliuksen Mamme-kirjoja (25 kpl) seuraavaksi lukukaudeksi, laskuesimerkkivihkoja, helmitauluja, pyyheliinoja ja Euroopan kartta.
Kouluun ilmottautui kaikkiaan 30 lasta, joista neljä ei saapunut. Oppilaista oli 12 poikia ja 18 tyttöjä. Talollisten lapsia oli 17, itsellisten ja muiden (kalastajien ja merimiesten) 13. Vuonna 1898 aloittaneista sai yhdeksän päästötodistuksen vuonna 1901. Vuosina 1902 ja 1903 sai vielä yhteensä viisi vuonna 1898 alottaneista päästötodistuksen. Opettajatar Fransiska Manneroos piti ensimmäisenä kouluvuotena myös kylän nuorisolle iltakoulua, jossa opiskeltiin kirjoitusta, laskentoa ja laulua. Oppilaita oli ”väliin yli 20”.
Lähdeaineisto Terttu Myllylahti Vasankarin koulu 100 vuotta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti