19.1.1967 Raution kunnanvaltuustossa oli ensimmäisen kerran esillä mahdollinen kunnan liittäminen johonkin toiseen kuntaan. Keskustelun tuloksena nuijittiin pöytään päätös: asia ei aiheuta vielä tässä vaiheessa mitään toimenpiteitä.
19.5.1967 Kalajoen kunnanhallitus ilmoitti suhtautuvansa kielteisesti esityksiin, joilla Kalajoki liitettäisiin johonkin muuhun kuntaan tai muita kuntia siihen.
1.6.1967 Raution kunnanhallitus esitti valtuustolle, että kuntauudistussunnitelmasta annettavassa lausunnossa ilmoitettaisiin Raution haluavan säilyä omana itsenäisenä kuntana.
9.6.1967 Kalajoen kunnanhallitus päätti kutsua naapurikuntiaan eli Pyhäjoen, Merijärven, Alavieskan, Raution, Himangan ja Sievin edustajat kuntauudistusta käsittelevään neuvottelutilaisuuteen 27.6.1967 Kalajoelle.
15.6.1967 Kalajoen kunnanhallitu teki uuden esityksen valtuustolle kuntauudistustoimikunnalle annettavasta lausunnosta. Keskeistä siinä oli edelleen, että Kalajoki suhtautuu kielteisesti kuntauudistukseen.
21.6.1967 Kalajoen kunnanvaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen pienin muutoksin kunnanhallituksen esittämän lausuntotekstin kunnan kielteisestä kannasta.
21.6.1967 Raution kunnanhallitus päätti, että Kalajoen kunnan esittämään neuvottelutilaisuuteen osallistu kaikki kunnanhallituksen jäsenet sekä valtuuston puheenjohtaja ja kunnansihteeri.
28.6.1967 Raution kunnanvaltuusto antoi kuntauudistustoimikunnalle lausunnon, että Raution kunta haluaisi säilysä omana itsenäisenä kuntana.
26.10.1967 Raution kunnanvaltuusto antoi lausunnon, jonka mukaan ”mikäli kunnan pakkoyhdistäminen tulee kysymykseen, on käsityksemme mukaan Kalajoki keskuspaikka.
19.1.1968 Raution kunnanhallitu totesi, että ”pakkoliitostilanteessa” läänin kuntauudistustoimikunnan esittämästä kuntauudistusvaihtoehdosita Kalajoen ja Raution yhdistäminen olisi parempi, mutta Raution kunnalla ei ole mitään sitäkään vastaan, että Alavieskan kunta tulisi samaan kuntaan.
22.1.1968 Raution kunnanvaltuusto hyväksyi edellä mainitun kunnanhallituksen kannanoton.
30.1.1968 Kalajoen kunnanhallitus ilmoitti ettei se pidä kumaakaan läänin kuntauudistustoimikunnan esittämää liitosvaihtoehtoa hyvänä.
8.3.1968 Kalajoen kunnanvaltuusto siirsi keskustelujen jälkeen lausunnon antamista.
19.4.1968 kokouksessaa valtuusto päätti, että Kalajoki kannattaa vaihtoehtoa, jossa Kalajoki, Alavieska ja Rautio yhdistettäisiin.
16.1.1969 Kalajoen kunnanhallitus päätti kutsu Alavieskan, Merijrven ja Raution kuntien edustajat neuvottelukokoukseen Kalajoelle.
25.1.1969 pidetyssä neuvottelussa kuntien edustajat toivat selvästi ilmi, että kaikki kunnat haluavat toistaiseksi säilyttää itsenäisyytensä.
4.2.196 Kalajon kunnanhallitus esitti läänin kuntauudistuskomitealle, että ehdottomasti paras ratkaisu olisi säilyttää Rautio edelleen itsenäisenä kuntana, ja että Kalajoki, Alavieska, Rautio ja Merijärvi muodostaisivat yhteistoiminta-alueen.
6.2.1969 Raution kunnanhallitus esitti valtuuston hyväksyttäväksi, että Rautio ehdottaa, että Kalajoen, Alavieskan ja Raution kunnat sekä mahdollisesti Merijärven kunta määrätään yhteistominta-aueeksi.
17.2.1969 Raution kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen kunnan lausunnoksi.
31.3.1969 Läänn kuntauudistustoimikunta päätti äänestyksen jälkeen esittää, että Kalajoen, Alavieskan ja Raution kunnat yhdistetään.
5.4.1969 Kalajoen kunnanhallitus käsitteli asiaa ja Kalajoki hyväksyy Raution yhdistämisen Kalajoen kuntaan edellyttäen, että ehdottomasti Alavieska määrätään kuulumaan Kalajoen kanssa samaan yhteistoiminta-alueeseen.
8.4.1969 Kalajoen kunnanvaltuusto käsitteli kiireellisenä asiana lausunnon antamista kuntakomitean uudistustoimikunnan ehdostuksesta. Valtuusto piti parempana, että Kalajoki, Alavieska ja Rautio muodostetaan yhdeksi kunnaksi.
28.1.1971 Kalajoen kunnanhallitus päätti, että Kalajoki ja Rautio yhdistettäisiin ja näin mudoostuva kunta määrättäisiin yhteistoiminta-alueeksi Alavieskan kanssa.
19.2.1971 Kalajoen kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen äänestyksen jälkeen.
8.7.1971 Kalajoen kunnanhallitus päätti aloittaa neuvottelut kuntaliitosasiassa Raution kanssa.
18.8.1971 Kalajoen ja Raution kunnanhallitukset antoivat yhteisen lausuntonsa Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitolle. Suunnitelman mukaan rautio tulee kuulmaan Kalajoen vaikutusalueeseen.
29.12.1971 Raution kunnanhallitus päätti järjestää vuoden 1972 kansanedustajavaalien yhteydessä mielipideäänestyksen kuntaliitoskysymyksestä.
Äänestyksessä jätettiin kaikkiaan 735 äänestyslippua, joista tyhjiä oli kaksi. Äänestäneistä 396 eli 53,88 prosenttia kannatti vapaaehtoista liittymistä Kalajoen kuntaan.
13.1.1972 Kalajoen kunnanhallitus katsoi, että Rautiossa järjestetyn mielipideäänestyksen tuloksen perusteella on tarpeellista järjestää Raution ja Kalajoen kuntien välillä neuvottelu kuntaliitoskysymyksestä.
17.1.1972 Raution kunnanvaltuusto sai selvityksen kuntalaisten mielipideäänestyksen tuloksista. Valtuusto antoi kunnanhallitukselle valtuudet tutkimuksen suorittamiseen siitä, mikä vaikutus liittymisellä olisi kuntien talouden ja palvelusten suhteen.
8.3.1972 Kalajoen ja raution kuntien edustajien kokouksessa Rautiossa. Raution kunnan kohdalta sovittiin noudatettavat yleisperiaatteet.
8.3.1972 Raution kunnanhallitus päätti järjestää kuntaliitoskysymyksestä 15.3.1972 vielä yhden kuntalaisille tarkoitetun informaatiotilaisuuden, johon kuntalaiset kutsutaan postin välityksellä jokaiseen talouteen jaettavalla kirjeellä ja ilmoittamalla tilaisuudesta kunnan virallisella ilmoitustaululla.
16.3.1972 Raution kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää kunnanvaltuustolle, että Raution kunnasta tehtäsiiin valtioneuvostolle anomus Raution ja Kalajoen kuntien yhdistämisestä 1.1.1973 alkaen.
27.3.1972 Raution kunnanvaltuusto ei asettunut yksimielisesti kannattamaan kunnanhallituksen esitystä. Pitkän keskustelun jälkeen päätettin kuitenkin, että valtioneuvostolta anotaan Raution kunnan yhdistämistä vuoden 1973 alusta lukien Kalajoen kuntaan. Äänestyksessä 9 valtuutettua kannatti anomuksen tekemistä ja 6 vastusti.
6.4.1972 Raution kunnanhallitus hyvöksyi valtioneuvostolle osoitetun anomuksen Raution kunnan liittämisestä Kalajoen kuntaan 1.1.1973.
27.5.1972 Raution kunnanvaltuusto käsitteli maanviljelijä Uuno Hintsalan valitusts kuntaliitospäätöksen johdosta.
Oulun lääninhallitus 28.6.1972 on hylännyt Uuno Hintsalan jättämän muistutuksen, päätös N.o 2094/210/72.
28.6.1972 Valtioneuvosto päätti kuntien yhdistämisestä
23.11.1972 Kalajoen kunnanhallitus valitsi viisijäsenisen toimikunnan valmistelemaan kuntaliitosjuhlaa.
31.12.1972 aloitettiin kuntaliistojuhlat, jotka kestivät vuoden 1973 puolelle. Juhlatilaisuus päättyi n. Klo 01.00
Lähdeaineisto Aarre Aunola Rautio 952-91-1208-4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti