Kalajoen naiskotiteollisuuskoulun ensimmäiset oppilaat a opettajat 1946-1947 kokoontuneina yhteiseen tapaamiseen vuonna 1986. Etummaisina opettajat Aili Cajan ja vasemmalla Mirja Metsola.
Kalajoella oli vuodesta 1946 alkaen toiminut myös naisten kotiteollisuuskoulu. Sen syntyhistoriassa on samoja piirteitä kuin mieskotiteollisuuskouunkin saamisessa paikkakunnalle. Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura oli järjestänyt kalajokisten naisten ja miesten aloitteellisuuden pohjalta paikkakunnalle toistuvasti erilaisia käsityökursseja. Siitä kehittyi toive saada Kalajeolle myös pysyvää alan koulutusta. Asian johdosta otettiin moneen otteeseen yhteyttä Maataloushallituksen kotiteollisuusosastoon. Naisten koulutuksen puolesta toimivat tarmokkaasti etenkin Kalajoen Maatalousnaiset ruustinna Aice Kiviojan johdolla. Helsingissä heillä oli hyvänä yhteyshenkilönä Kalajoen kappalainen, myöhemmin kirkkoherra , V.H. Kivioja joka toimi kansanedustajana 1929-1945. Talvisodan seurauksena Kalajoelle sijoitettiin Karjalan evakkoja Sortavalasta ja sen ympäristöstä. Heidän mukanaan tänne siirtyi vuonna 1940 evakkoon myös Sortavalan naiskotiteollisuuskouu. Maataloushallituksessa muistettiin kalajokisten esitykset naisten käsityökoulun perustamisesta paikkakunnalle – olihan täällä silloon jo aloittanut toimintansa miesten kotiteollisuuskoulu.
Kappalainen V.H. Kivioj siirtyi vappuna 1940 Kalajoen seurakunnan kirkkoherran virkaan ja muutti samalla perheineen Hietalan pappilasta Jokelan pappilaan. Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu sai nyt evakkopaikan Hietalan pappilasta ja Kalajoki siemenen naiskotiteollisuuskoululleen.
Evakkokoulussa oli yksivuotiset kudonta- ja ompeluosastot. Se toimi Kalajoella kaksi vuotta. Sen jälkeen Kalajoen Maatalousnaiset anoivat Keski-Pohjanmaan Maanviljelyssuralta kiertävän naiskotiteollisuuskoulun kiinteää sijoittamista Kalajoelle, Hietalan pappilaan. Hanke toteutui, ja neljä vuotta kiertävä koulu, jossa oli yhdistetty omepu- ja kudontaosasto – opettajana Aili Cajan – pysyi Kalajoella. Sen jälkeen koulu siirtyi Kälviälle, missä se myöhemmin vakinaistettiin.
Edellä mainitun neöjän vuoden aikana Kalajoella ja Kalajoelta toimittiin jälleen tarmokkaasti pysyvän naiskotiteollisuuskoulun saamiseksi paikkakunnalle. Vuonna 1946 se vihdoin onnistui: ensimmäiset oppilaat sisäänkirjoitettiin 2.9.1946. Päästötodistuksensa he saivat 8. keäskuuta 1947.
Kalajoen Naiskotiteollisuuskouluun tuli kaksi osastoa; yksivuotiset kudonta- ja ompeluosastot. Koulun johtajaksi nimitettiin Aili Cajan ja ompelun opettajaksi Mirja Metsola. He toimviat kouun palveluksessa eläkeikäänsä asti. Koulun johtokunnan tarmokkaana puheenjohtajana toimi ruustinna Alice Kivioja alusta alkaen siihen saakka, kunnes Naiskotiteollisuuskoulu ja Kalajoen Mieskotiteollisuuskoulu vuoden vaihteessa 1970-1971 yhdistettiin Kalajoen kotiteollisuuskouluksi.
Naiskotiteollisuuskoulu sai vuonna 1959 kunnan rakennuttamat uudet, tarkoituksenmukaiset tilat opettaja- ja oppilasasuntoloineen nykyisen Lankilantien varrelta. Ensimmäisen työvuotensa koulu oli toiminut entisessä suojeluskuntatalossa Suojassa. Hietalan pappilaan koulu siirtyi Suojasta takaisin kun pappila oli tyhjentynyt sinne majoitetusta siirtoväestä. Pappilan tilast alkoivat pian käydä koululle ahtaiksi ja epätarkoiutksenmukaisiksi, sillä pikkupuolella sijainneen ompeluosaston toimintaa haittasi muun muassa kylmyys. Sitä ”pakoon” osato pääsi nykyisen Marttilantien varrella sijaitsevaan, Eino Niemelältä vuonna 1954 ostettuun komeaan pohjalaistyyliseen taloon. Saman katon alle Kalajoen Naiskotiteollisuuskoulun osastot pääsivät viittä vuotta myöhemmin – Lankilantien varrelle. Vuonna 1972 Kälviän naiskotiteollisuuskouu siirtyi takaisin Kalajoelle. Siirto kuului maakunnan kotiteollisuusopetuksen kehittämiseen.
Lähdeaineisto Miesten kotiteollisuuskoulusta Kalajoen käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseksi 1937-1997.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti