Runsas kilometri Pyhäjoen ja Kalajoen rajalla lähellä Merijärven rajaa olevasta Kauhajärvestä eteläänpäin on Jylynkallio. Vaakasuorassa kalliossa on Kauhajärven Jylyillä kalliokirjoitusta, jota jotkut ovat yrittäneet pitää luonnon oikkuna. Siitä on valokuva Suur-Kalajoen historian II osan lopussa sivulla 542. Selvät suorat rivit tuskin voi olla luonnonoikku. Näkyvissä oleva kirjoitus löytyi heinäkuun alussa 1901, kun eräät pikkupojat menivät Jylkän riihen ovelle tansseja katsomaan. Aikuiset miehet riihestä sanoivat halveksivan iskulauseen: ”Täällä ei karijoopeja tarvita”. Silloin pojat lähtivät Jylyille ja rupesiväät käärimään siitä sammalvällyjä, joissa huomasivat kohokirjaimia. Pian he totesivat että kalliossa oli syvennyksiä jotka tarkoin vastasivat sammalkääröihin tulleita kirjaimia.
Siinä ruvettiin pitämään joka kesä tansseja, kunnes saatiin ensimmäisen maailmansodan alussa Romppaisen rakentama Mehtäkylän Nuorisoseuran talo. Jylyille käveltiin noin 3 km metsäpolku Silvastilta. Nyt on valmistunut Merijärven tien Isomäeltä noin 3 km:n pituinen metsäautotie, joka lppupäästään on kaksihaarainen. Näiden haarojen väliin jää Jylynkallio. Alue oli ennen Valtion ”Kauhajärven puisto”, joka viime sotien jälkeen annettiin metsättömien pientilojen lunastaa itselleen. Alueelle pääsee myös Merijärven Saukkonperän kautta.
Vieläkin näkyy kalliokirjoitusten lähellä pelimanneja varten tehdyt kivi-istuimet. Eräät tutkijat ovat pitäneet mahdollisina, että tanssit kuluttivat kirjoitukset epäselviksi. Luonnollisemmalta tuntuu, että pieksun pohjat ovat voineet kulua, mutta ei kallio, jossa tanssit pidettiin vain 15 vuotena. Kirjoitus on vanhaa, koska sen päälle oli kasvanut sammalvällyt. Suur-Kalajoen historian II osa sivu 57 kerto, että rajankäyntiin 1760 Kalajoen ja Pyhäjoen pitäjien välillä valittiin mm. Matti Jylkkä. Tämän poika Tapani kuoli 1803 maanmittausinsinöörinä Rovaniemellä. Saattaa olla mahdollista, että isä otti koululaispoikansa tuohon rajankäyntiin, Poika saattoi kujeilla hakkaamalla kalliooon lyseossa oppimiaan kirjaimia. Todennäköisempi on kuitenkin toinen otaksuma kalliokirjoituksen synnystä. Ensimmäinen rauhansopimus Venäjän ja Ruotsin kesken tehtiin Pähkinäsaaressa 1323. Aluperäisen rauhansopimuspöytäkirjan mukaan tuo raja kulki Karjalaln kannaksen ja Savon halki sekä päättyi Pohjanlahden rannalla ”Petäjäjokeen”. Tätä on arveltu Pattijoeksi että Pyhäjoeksi.
Kustaa Vilkunan mielestä Petäjäjoki Pähinäsaaren rauhassa tarkoittaa Petäjsojaa, joka Yppärinkylässä laskee Pohjanlahteen. Hän kulki veneellä koko rajan pituuden Kannakselta Pohjanlahteen ja löysi Savossa koskien kivistä numeroituja pyykkejä. Se matka tuntui sopivan Pähkinäsaaren rauhan rajaksi. Sen rajan varrella on Rajaniemi-nimisiä taloja monessa kohti mm. Alavieskassa ja Pyhäjoella. Jos Vilkunan olettama raja on oikea, on se kulkenut Jylyn kallion yli. Niillä tienoilla on kivipyykkejä, joissa on Ruotsin ja Venäjän vaakunat. Rajan sanotaan Pyhäjoella päättyneen Hanhikiveen, jossa sanotaan olleen kummankin valtakunnan vaakunat. Siihen tulee Pyhäjoen ja Saloisten pitäjien raja, jonka pyykkinumero on yhä kiven päällypinnassa. Kivi tosin on Parhalahdenkylän kohdalla mutta se saattoi Pähkinäsaaren rauhan rajankäynnin aikana olla ainoa vedenpäällinen kivi, johon saattoi tehdä merkinnän rajan päästä.
V.H.Kivioja on työskennellyt ahkerasti Jylyn kallion arvoituksen ratkaisemiseksi. Hän kirjoitti pääministeri Kosyginille ja Suomi-Neuvostoliitto-Seuralle ja koetti pyytää Moskovan oppineita käymään Jylyillä. Hän lähetti kuvankin kirjoituksista. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran kautta hän sain asiantuntijalausunnon oppineilta E.Makajev ja M.V. Shtshepkina. He lausuivat, että pitäisi saada parempia kuvia uusin menetelmin. Ny he saattoivat todeta, että kirjoitus ei ole skandinaavista, vaan voidaan rinnastaa muinaisslaavilaiseen paalu – ja tuohikirjoitukseen, joka on lyhennettyä eikä voi arvata ilman suuria tutkimuksia, mitä kirjaimia on jätetty pois. Lausunnot on päivitetty syksyllä 1967. Yhä edelleen on Jylyn kallioiden arvoitus ratkaisematta. Sulevi Juhola on tehnyt erittäin paljon työtä raja-asioiden selvittämisessä.
Lähdeaineisto V.H. Kiviojan kirjoitus Kalajoki-lehdessä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti