Pitkäsen koulun historiaa

Pitkäsen koulu aloitti toimintansa lokakuussa 1914. Päätös koulun aloittaisesta tethiin kuntakokouksessa 15.4.1912. Pitkäsen kouupiiri määritettiin seuraavasti: koko Pitkäsenkylä, Tyngän kylästä Konun, Alasuvannon ja Rahkolan talot, Etelänkylästä Salmen, Heikkilän, Mustolan, Himangan, Nuoralan ja Naatuksen talot. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Naimi Rahko. Hän opetti Pitkäsen koulussa vuoteen 1921.

Suuren oppilasmäärän takia haluttiin syksyllä 1916 palkata kouuun apuopettaja. Ehdotusta vastustettiin, mutta tarkastajan myötävaikutuksella apuopettaja palkattiin. Syksyllä 1920 kouluun oli tulossa 70 oppilasta ja tämän vuoksi sovittiin toisen apuopettajan palkkaamisesta. Suuri oppilasnmäärä aiheutti tilan puutteen. Valtion taholta tiedusteltiin 1917, milloin koululle rakennetaan toinen luokkahuone ja muut tarpeelliset tilat. Kuntakokous sitoutui rakentamaan tilat vuoden 1919 jälkeen. Aika vuoden 1919 jälkeen vierhähti 35 vuotta, ennen kuin kyseiset tilat saatiin aikaiseksi.

Aluksi opetus jatkui ahtaudessa vuoteen 1931, jolloin vuokrattiin lisätilaa alakansakoulua varten. 1932 tilakysmystä hoidettiin muuttamalla koulu supistetuksi kansakouluksi. Kouluun ei piirjaon uudistamisen vuoksi saanut ottaa lain sallimaa määrää (30) enempää. Jos lapsia tuli kuitenkin enemmän täytyi koulun alapäässä asuvia lähettää Pohjankylän kouluun. Koska kouluun oli tulossa jatkuvasti enemmän kuin 30, purettiin päätös supistetusta koulusta vuonna 1935.

1930 luvun loppupuolella rakentamisasioilla palloteltiin niin, että rakentaminen oli jäissä. Aluksi rakennuslautakunta jarrutti hanketta. Sen mielstä laajennussuunnitelma ei sopinut vanhaan koulurakennukseen. Parin vuoden kuluttua näkemyserot tasoittuivat – rakennuslupapiirustukset hyväksyttiin ja rahoitus kunnasta myönnettiin. Nyt kouluhallitus asettui esteeksi. Se ei hyväksynyt piirustuksia, vaan vaati uusien suunnitelmien laatimista. 1938 saatiin opettajan asunnon piirustukset hyväksytyksi, mutta koulurakennuksen suhteen ei saatu mitään aikaan. 1939 alkanut sota lopetti kymmeneksi vuodeksi hankkeen uudisrakentamisesta.

1950 luvulla aloitettiin koulun laajennus- ja peruskorjaushanke uudestaan. Nyt toimittiin ripesäti ilman kiistoja. Uusittu koulu luovutettiin kunnalle 1955. Talousrakennus koulun tontille valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Vielä kerran Pitkäsen kouluun tehtiin laajennus ja ehostus. Nykyiseen muotoonsa koulu valmistui 1980. Koulu toiminta lopettiin valtuuston päätöksellä 19.12.2003. Koulu myytiin yrittäjä Antero Penttilälle.

Lähdeaineisto Veli Honkelan kirjoitus kirjasta Historiaa Pitkäsenkylältä ISBN 978-952-92-7274-7

Kansakoulun perustaminen Kalajoelle
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2009/01/kansakoulun-perustaminen-kalajoelle.html

Raution koulun historiaa
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/raution-koulun-historia.html

Rahjankylän koulun historiaa
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/rahjankylan-koulun-historia.html

Vasankarin koulun perustaminen
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/vasankarin-koulun-perustaminen.html

Kärkisen koulun historiaa
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/karkisen-koulun-historia.html

Pöllän koulun historiaa
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/pollan-koulun-historia.html

Typpön koulun historiaa
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/typpon-koulun-historiaa.html

Tavastin koulun historiaa
http://kalajoenhistoria.blogspot.com/2012/02/tavastin-koulun-historiaa.html

Monissa kunnissa, varsinkin Kalajoella, on tapana tuoda vuoden viimeiseen kokoukseen kaikki hankalat asiat. Tällainen hankala asia oli kouluverkon supistaminen sekä hotellin ja meriluontokeskuksen takausasia. Asiat tuotiin valtuustokäsittelyyn 19.12.2003.

Kouluasian tausta on seuraava: Virkamiesjohdon aloitteesta perustettiin virkamiestyöryhmä esittämään kouluverkon supistamista. Virkamiestyöryhmä sai esityksensä valmiiksi 27.2.2002. Asian arkaluonteisuuden vuoksi asia esiteltiin valtuutetuille suljettujen ovien takana 27.8.2002. Silloinkin jätettiin kertomatta, mitkä koulut oli tarkoitus sulkea.
Kalajoen kaupunginvaltuusto sai 7.11.2002 § 61 käsiteltäväkseen sivistyslautakunnan määrärahalisäyksen, koska "kouluverkkoa ei ole vielä muutettu". Kunnan virkamies- ja luottamusmiesjohto olivat jo sitoutuneet virkamiestyöryhmän esitykseen. Asia oli sisällytetty Jokisuun ja Vasankarin koulujen osalta myös budjettiin, mutta siitä ei kerrottu valtuutetuille ellei valtuutettu itse käynyt budjettikirjan pientä numeroaineistoa lävitse ja sieltä havainnut mitä oli pienen virkamiesryhmän toimesta päätetty tehdä. Koulujen lakkauttamissuunnitelman eteenpäin viemiseksi perustettiin uusi työryhmä, koska eduskuntavaalit olivat tulossa.

Koulujen lakkauttamissuunnitelman julkistamisen ennen eduskuntavaaleja olisi aiheuttanut sen äidille, Raili Myllylälle, varsinaisen äänikadon. Työryhmän määräaika päättyi sopivasti eduskuntavaalien jälkeen 31.3.2003. Työryhmän esitys oli käytännössä sama kuin virkamiestyöryhmän.

Työryhmän muistiossa ilmoitettiin, että Erkki Aho on mukana työryhmässä ja esittää koulujen sulkemisia. Minua ei oltu koskaan valittu tuohon työryhmään, enkä siten ollut osallistunut yhteenkään työryhmän kokoukseen. Pidin työryhmän puheenjohtajan Aila Siirilän menettelyä aika outona, kun minun nimelläni yritettiin markkinoida koulujen sulkemisia. Minä en voinut hyväksyä tuon työryhmän esityksiä, koska selvityksen perustaksi oli otettu ajatus, että 3-opettajainen koulu on paras. Siihen ei löytynyt mitään tosiasioihin perustuvaa pohjaa. Lisäksi valtionosuudet laskelmissa oli laskettu tarkoituksellisesti virheellisesti, eikä koulukohtaisia laskelmia pystytty esittämään. Valtion osuuden laskentakaavan olisi saanut asetuksen 806/1998 3 §:stä. Koulujen kiinteistöjen osalta laskelmat olivat täysin pielessä.

Koulujen sulkemisen jälkeen koulukiinteistöille ei oltu suunniteltu mitään muuta käyttöä ja oli oletettu, että kiinteät kulut loppuvat koulujen sulkemisen jälkeen. Oppilaiden kuljetusten osalta kulut oli laskettu "minusta tuntuu"-menetelmällä. Opettajien palkkakulut oli laskettu väärin. Kouluverkkoasiassa selvitys ja kuulemisasiat eivät täyttäneet hyvää hallintotapaa ja hallintomenettelylain henkeä.

Valtuuston kokous 19.12.2003

Kalajoen valtuusto käsittely kouluverkkoasiaa 19.12.2003 § 63. Kalajoen kaupunginvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä kaupunginhallituksen esityksen kouluverkon supistamisesta

Koulu on elävän kylän tunnusmerkki
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/12/koulu-on-elvn-kyln-tunnusmerkki.html

Mistä oppilaat Tyngän aluekouluun?
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/04/mista-oppilaat-tyngan-aluekouluun.html

Kouluverkkotyöryhmän esitys täydellinen fiasko
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kouluverkkotyoryhman-selvitys-on.html

Kalajoen kouuverkko ratkaistiin invstointiohjelmalla
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kalajoen-kouluverkko-ratkaistiin.html

Kouluverkkoasia kuohuttaa mieliä
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/11/kouluverkkoasia-kuohuttaa-mielia.html

Kaupunginvaltuuston kokous 13.12.2011 osa 1
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/12/kalajoen-kaupunginvaltuuston-kokous.html