Kotiin lomalle

Vuoksi lipuu lähellä telttojame 7.11.1939. Toissa yönä kello 10 lähdimme marssimaan Tiurilan kylästä 28 km:n matkan ja kello 05.15 olimme täällä Kottilassa, Jalat olivat jokaisella arkana, minulle eniten, koska oli liian vähän lenkkeillyt siviilissä.

Eilen meillä oli pientä kinaa siitä, että minä pinnaan töistäni. Mutta asia on niin, etten ole sotilas vapaasta tahdostani, Minä en voi olla innostunut näihin tehtäviin silla lailla kuin työskennellessä kotona ja siviilissä. Sanoin alikersantille etten pidä siitä, että huomatetaan töistäni. Asiasta ei puhutt sen enempää. Saunasimme läheiden talon saunassa, pesin alusvaatteeni, muutamia nenäliinoja ja pyyheliinan.

Sain eilen illalla paketin kotoa ja pienen kirjeen, jossa ei oikeastaan ollut mitään valaisevaa, Olin pettynyt. Kuukauden aikana olen saanut ainoastaan 4 pakettia ja kirjeissä ei ole ollut halaistua sanaa liike- ja raha-asioista, vaikka olen kirjeissä pyytänyt tarkkoja tietoja kaikesta mitä kotona tapahtuu. Olen aivan kuin pussissa ilman minkäänlaisia tietoja. Kaikesta päättäen he eivät ole saaneet kirjeitäni. Oli miten oli, ajattelin, loukkaantuneena, en kirjoita ennenkuin ääni muuttuu.

Tämä päivä on kulunut aivat kuin edellisetkin, syöty, nukuttu, tehty linnoitustöitä ja yritetty tehdä olomme niin mukavaksi kuin olosuhteet ovat sallineet. Ikävä vain kalvaa sisintäni haikeana ja voimakkaan, On henkistä kidutusta olla erossa perheestään, varsinkin omasta vaimosta. Ajattelin vielä katkerana niitä kauppiaita, jotka saivat jäädä kotiin runnaamaan täysin palkein,

Anoin 23.11.1939 loma vaimoni kirjeen johdosta. Kirjoitin elämäni kauneimman, nöyrimmän ja hartaimman loma-anomuksen, Sisällytin siihen kaikkea sitä mitä suinkin ihminen voi, päästäkseen lomalle. Sotilaskunniaa, valvollisuutta, liikeasioiden tärkeää hoitamista, isänmaallisuutta ja tietenkin tyytyväisen sotilaan taistelutahtoa tarvittaessa, Niin rykmentinjohtajan sydän heltyi ja sain kymmenen vuorokauden loman.

Nyt olen menossa junassa. Olen sivuuttanut Savonlinnan ja Kuopion ja kohta olen lähellä Iisalmea, Tapasin junassa suuriihtäjä Jussi Kurikkalan. Hän kertoi paljon elämästään minulle,. Vielä on jännitettävää, pääsenkö linja-autolla Ylivieskan asemalta vain joutuuko odottelemaan.

Linja-autolla pääsin kotiovelle, 29.11.1939 olen ollut kotona kolme päivä, Onnellisesti kotona, Loma on kohta lopussa, Olen täällö tehnyt kauppoja ja hoitanut raha-asioita. On ollut ihana viikko. Markku poikana makailee ja jokeltelee lattialla, Tytöt, Leila ja Terttu, menivät juuri leikkimään naapuriin, Vaimoni meni juuri huuhtelemaan pesemäänsä pyykkiä,. Kaikki olisi ollut hyvin, ellei taustalla olisi ollut lähtö mielessä painamassa. Matka, jonka päätepiste on tuntematon.

Eilen puolenpäivän aikaan sain tiedon lomani peruutuksesta, Lähdin 3.n linja-autolla ja nyt olen menossa Haapamäen-Jyväskylän rasalla kohti Kannasta ja Kottilaa,

Lähde-aineisto Sotavuodet Kalajoki Heikki Luokkalan kertomana