Tyngän mylly sijaitsee Kalajoen keskustasta noin 10 kilometriä Ylivieskan suuntaan.
Hihnakoskeen alettiin v. 1916 suunnitella turbiinikäyttöisen myllyn rakentamista. Omistuspohjaksi valittiin osuuskunta. Oulun läänin kuvernööri vahvisti 27.1.1917 Tyngän Mylly-, Sähkö- ja Sahaosuuskunnan säännöt. Mylly ja saha saatiin valmiiksi kesällä 1917 ja toiminta käynnistyi saman syksyn aikana. Ensimmäinen mylläri oli Heikki Takkunen ja sahan tälläriksi eli raamin terien asettajaksi kutsuttiin Janne Torvi Rautiosta. Kun mylly ja saha olivat toimineet noin vuoden verran, alkoi kyliltä kuulua vetoomuksia sähkövalojen saamiseksi taloihin. Sähköasia ei kuitenkaan heti toteutunut, vaan vasta vuonna 1921. Osuuskunta otti pankista 400 000 markan lainan ja sillä rahoitettiin turbiini, generaattori, muuntajia ja muuta tarvittavaa kalustoa. Syksyllä rakennettiin sähkölinjat Pitkäsenkylään, Tyngälle ja Käännänkylään. Historiallinen hetki koitti 8. päivä joulukuuta 1921. Silloin sähkövalot syttyivät ensimmäisen kerran.
Yksi tärkeimpiä palveluja, mitä osuuskunta teki jäsenilleen, oli vuosikymmenien ajan harjoitettu sahatukkien ”leveranssikauppa”. Tämä leveranssi tarkoitti sitä, että isännät omasta metsästään toivat sahakuorman myllylle. Se mitattiin heti hevosen reessä ja sitten käveltiin myllykamariin, jossa kuorman hinta maksettiin isännälle kouraan. Tämä oli erittäin nopeaa, joustavaa ja mutkatonta puutavarakauppaa. Isännät saivat tilapäiseen ja kroonisempaankin kassakriisiin välitöntä apua.
Pulavuodet 1930-luvun alkupuolella menivät myllyn ohi melkein jälkiä jättämättä. Kun tuli viljasta hallavuosi, niin puutuloilla voitiin korjata tilannetta. Kun maakunnan sahoja meni konkurssiin, niin Tyngältä mentiin katsomaan, josko sieltä löytyisi jotain käyttökelpoista ostettavaa. Pula-aikana sähkön hintaa alennettiin 50 prosenttia. Sama tehtiin jauhatusmaksuille.
Kesällä 1937 rakennettiin uusi turbiinilaari ja siihen ostettiin uusi turbiini. Vuonna 1938 keskusteltiin vehnämyllyn rakentamisesta. Helmikuussa 1939 hyväksyttiin piirustukset. Vehnämylly saatiin valmiiksi melkein samana päivänä kun talvisota alkoi. Pommitusten varalta koko laitos naamioitiin kuusilla.
Syksyllä 1941 syyssateet jäivät tulematta ja joki jäätyi matalaan veteen. Sitten pakkastalven paksut jäät kuivasivat vähäisenkin veden melkein olemattomiin. Marraskuussa vesi oli niin vähänä, että jauhatus ja sahaus jouduttiin pysäyttämään. Talven jälkeen lumet sulivat ja vesi alkoi virrata. Turbiini lähti pyörimään ja kiviparit alkoivat jyristä. Se oli linnunlaulua keväällä 1942.
Sotien jälkeen vuonna 1950 perustettiin Kalajokilaakson Sähkö Oy, johon Tyngän myllyosuuskuntakin liittyi. 1960-luvulla alkoivat kotitarvemyllyt yleistyä ja se näkyi Tyngän Myllyn jauhatusmäärissä. Sähkön jakelutoiminta päättyi myllyltä vuonna 1984. Silloin osuuskunta myi koko toimialan Kalajoen Sähkö Oy:lle.
Nykyään Tyngän Myllyllä on myös myymälä, kyläkauppa, jossa on pieni kahvilakin. Tyngän Mylly on suosittu turistikohde Kalajoella. Tyngän Myllyn omat luomutuotteet etenkin ovat todella hyviä ja korkeatasoisia. Tyngällä tavataankin sanoa hyvällä syyllä, että Tynkä on Kalajoen pönkä!
Lähde
Risto Isokäännän kirjoitus Tyngän Myllystä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti