K.A.Siipolan autokoulun
yläkerran henkilöstöä. K.A.Siipola istumassa kuvassa vasemmalla.
Pieni poika on Paavo Saari tuleva Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
Oulun lääninkansliassa
on vuonna 1931 lupa K.A.Siipolalle autokoulun pitämisestä. Luvassa
lukee näin: ”Tämän asian olen minä tutkinut, ja koska hakija on
esittänyt olevansa hyvämainen Suomen kansalainen sekä, että
hänellä on autokoulun opettajakortti kuin myöskin, että koulussa
on asianomaiset katsastusmiehen hyväksymät opetusvälineet, katson
minä, perustuen tammikuun 18 päivänä 1929
moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen 37 pykälään
hyväksi oikeuttaa hakijan K.A.Siipolan pitämään autokoulua
hakijan itsensä toimiessa koulun johtajana, mikä ohessa määrätään,
että autokoulu on oleva Oulaisten alueen moottoriajoneuvojen
katsastusmiehen valvottavana.”
Aluksi koululla ei ollut
omia tiloja, vaan K.A. Siipola löysi tilat koulun pitoon
nuorisoseuralta. Vuonna 1936 tehtiin koululle omat tilat K.A.Sipolan
omistaman autokorjaamon yläkertaan vanhaan sillanpäähän. Tuohon
aikaan autokorjaamon pito autokoulun yhteydessä oli välttämättömyys,
koska silloin ammattikorttiin liittyi pakollinen verstasharjoittelu,
joka käsitti 400 työharjoitustuntia.
Käytännössä tämä
merkitsi sitä, että jos autokoulua ei olisi perustettu verstaaan
yhteyteen, oli autokoulun perustettava verstas oppilaiden
työharjoittelua varten. Jos muuuta työtä ei ollut, nin auto
purettiin osiksi ja koottiin taas sen jälkeen autoksi. Aikanaan
tästä verstasharjoittelupakosta luovuttiin, koska helsinkiläisillä
autokouluilla oli vaikeuksia saada oppilaitaan sijoitetuksi
työharjoitteluun korjaamoille.
Joulukuussa 1937 oli maan
suurimmasa päivälehdessä ilmoitus, jolla Suomen autokoulujen
omistajat ja opettajat kutsuttiin kokoukseen 9.1.1938 Viipurin
Pyöreään Torniin neuvottelemaan koko maan käsittävän liiton
perustamisesta. Kokouksen tiimoilta paikalla ollut autokoulun johtaja
Kalle Siipola kertoi kalajokisella murteella:
”Koko Viipuri liputti.
Siell oli lippuja niin hirveän paljon, eihän ne ny mua vasten ollu
mutt, vai oli kumminkin tämä Kalajokivarren mies toinen siellä
jolle ne liputtivat, siellä oli nimittäin Kyösti Kallio vihkimässä
Naistenklinikkaa, ja se liputus johtu siitä, ja meiät oli kuhuttu
sitten sinne Pyöreään Torniin, tehän vissiin tiiätte”
Pyöreän Tornin
kokouksessa ei vielä Autokoululiittoa perustettu, mutta
perustamispäätös kyllä syntyi 20.2.1938 Hotelli Helsingn
juhlahuoneistossa. Läsnä oli 33 autokoulunomistajaa ja 12
opettajaa. Kalle Siipola oli allekirjoittajien joukossa.
Syksyllä 1939 maahan
julistettiin bensiininsäännöstely, jonka yhteydessä autokoulut
joutuivat jakelukieltoon ensimmäisten joukossa. Meillä oli Esson
jakeluasema, mutta ei siitä autokoulullemme mitään iloa ollut, kun
viranomaiset tulivat ja sinetöivät jakelupumput. Oli siirryttävä
puuhiili- ja puukaasukehittimien käyttöön, ja tämä merkitsi
useimmille automiehille kokonaan uuden tekniikan omiskelua. Se ei
tapahtunut hetkessä puhumattakaan, että sitä olisi pitänyt ryhtyä
opettamaan muille.
Puuhiili- ja
puukaasulaitteiden käyttöönoton myötä autokouluille lankesi
niiden käytön opettaminen sekä kuljettajatutkintoon
valmistautuville, että jo ajokortin omistaville kuljettajille.
S.A.O.L:n hallitus oli nopeasti tilanteen tasalla ja päätti
1.10.1939 pitämässää kokouksessa järjestää liiotn jäsenille
näiden laitteiden käytön ja huollon opettamiseen tähtäävän
kurssin. Samalla päätettiin, että liiton jäsenkouluissa puuhiili-
ja puukaasulaitteisiin liittyvä opetus sisällytetään
kurssiohjelmistoon ilman lisävelvoituksia kuitenkin niin, että jo
ajokortin omaavilta oppilailta tästä opetuksesta peritään sadan
markan suuruinen korvaus.
Myös valtiovalta
suhtautui myönteisesti S.A.O.L:n hallituksen suunnitelmiin puuhiili-
ja puukaasulaitteiden kurssin järjestämiseen, ja maksoi liitolle
13000 markan suuruisen järjestämisestä aiheituvien kulujen
peittämiseksi. Rahat oli saatu, mutta opetuskurssi jäi sillä
kertaa pitämättä, sillä 30.11.1939 puhjennut talvisota ehti
ensin. Lähes kaikki potentiaaliset kurssilaiset tulivat kutsutuiksi
maanpuolutustehtäviin. Avustus tuli kuitenkin käytetyksi
alkuperäiseen tarkoitukseen 31.5.-3.5.1940 jolloin S.A.K.L
toimeenpani kyseisen kurssin yhteistyössä
ammattienedistämislaitoksen kanssa Helsingissä. K.A. Siipola toimi
kurssilla opettajana.
Väinö Siipola aloitti
koulualansa vuonna 1935 pitämällä ensin rakennetunteja oppilaille.
Vuonna 1939 Siipola joutui armeijaan ja sota otti osansa myös hänen
autokoulun työpanoksestaan kuuden vuoden ajan. Suomen valtio
tarvitsi sodan aikana myös kouluauton armeijansa käyttöön. Vuonna
1947 Väinö Siipola sai autokoulunopettajaluvan ja kovaa työsarkaa
riitti ain aeläkepäiviin saakka.
Vuonna 1957 valmistui
nykyinen Esson huoltoasema ja autokoulu siirtyi uuden sillan päähän
Esson alakertaan ollen siellä vuoteen 1968 asti. Vuonna 1968 Väinö
Siipola rakensi oman talon tomien jo silloin autokoulun johtajana.
Myös luokkahuone tehtiin talon yhteyteen, missä koulu toimi.
Helmerr Lassilan työ
alkoi ensin VW:n asentajana Kalajoen autoliikkeessä, jossa siirtyi
18.4.1957 autokoulun opettajaksi. Tästä alkoi Helmer Lassilan pitkä
opettajan työ Väinö Siipolan leivissä jatkuen aina 30.6.1990
saakka. 14.5.1962 tuli Vesa Ainali Väinölle töihin ollen
syösuhteessa aina 1.7.1974. Neljäntenä opettajana Väinöllä oli
Paavo Rahko 2.5.1972-30.8.1980. 5.1.1983 tuli Timo Ylikoski töihin,
siirtyen Mauri Kippolan palvelukseen vuonna 1981 ollen opettajana
2.9.1996 saakka.
Vuonna 1980 Mauri Kippola
sai liikkenneopettajaluvan ja tuli syksyllä töihin Väinö
Siipolalle. Vuonna 1991 autokoulu sirtyi Kippolalle.
Lähdeaineisto
Kalajokilehti 22.2.2001 Mauri Kippolan kirjoitus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti