torstai 21. marraskuuta 2013

Kalajoen autokoulun historiaa



K.A.Siipolan autokoulun yläkerran henkilöstöä. K.A.Siipola istumassa kuvassa vasemmalla. Pieni poika on Paavo Saari tuleva Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

Oulun lääninkansliassa on vuonna 1931 lupa K.A.Siipolalle autokoulun pitämisestä. Luvassa lukee näin: ”Tämän asian olen minä tutkinut, ja koska hakija on esittänyt olevansa hyvämainen Suomen kansalainen sekä, että hänellä on autokoulun opettajakortti kuin myöskin, että koulussa on asianomaiset katsastusmiehen hyväksymät opetusvälineet, katson minä, perustuen tammikuun 18 päivänä 1929 moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen 37 pykälään hyväksi oikeuttaa hakijan K.A.Siipolan pitämään autokoulua hakijan itsensä toimiessa koulun johtajana, mikä ohessa määrätään, että autokoulu on oleva Oulaisten alueen moottoriajoneuvojen katsastusmiehen valvottavana.”

Aluksi koululla ei ollut omia tiloja, vaan K.A. Siipola löysi tilat koulun pitoon nuorisoseuralta. Vuonna 1936 tehtiin koululle omat tilat K.A.Sipolan omistaman autokorjaamon yläkertaan vanhaan sillanpäähän. Tuohon aikaan autokorjaamon pito autokoulun yhteydessä oli välttämättömyys, koska silloin ammattikorttiin liittyi pakollinen verstasharjoittelu, joka käsitti 400 työharjoitustuntia.
Käytännössä tämä merkitsi sitä, että jos autokoulua ei olisi perustettu verstaaan yhteyteen, oli autokoulun perustettava verstas oppilaiden työharjoittelua varten. Jos muuuta työtä ei ollut, nin auto purettiin osiksi ja koottiin taas sen jälkeen autoksi. Aikanaan tästä verstasharjoittelupakosta luovuttiin, koska helsinkiläisillä autokouluilla oli vaikeuksia saada oppilaitaan sijoitetuksi työharjoitteluun korjaamoille.

Joulukuussa 1937 oli maan suurimmasa päivälehdessä ilmoitus, jolla Suomen autokoulujen omistajat ja opettajat kutsuttiin kokoukseen 9.1.1938 Viipurin Pyöreään Torniin neuvottelemaan koko maan käsittävän liiton perustamisesta. Kokouksen tiimoilta paikalla ollut autokoulun johtaja Kalle Siipola kertoi kalajokisella murteella:
Koko Viipuri liputti. Siell oli lippuja niin hirveän paljon, eihän ne ny mua vasten ollu mutt, vai oli kumminkin tämä Kalajokivarren mies toinen siellä jolle ne liputtivat, siellä oli nimittäin Kyösti Kallio vihkimässä Naistenklinikkaa, ja se liputus johtu siitä, ja meiät oli kuhuttu sitten sinne Pyöreään Torniin, tehän vissiin tiiätte”
Pyöreän Tornin kokouksessa ei vielä Autokoululiittoa perustettu, mutta perustamispäätös kyllä syntyi 20.2.1938 Hotelli Helsingn juhlahuoneistossa. Läsnä oli 33 autokoulunomistajaa ja 12 opettajaa. Kalle Siipola oli allekirjoittajien joukossa.

Syksyllä 1939 maahan julistettiin bensiininsäännöstely, jonka yhteydessä autokoulut joutuivat jakelukieltoon ensimmäisten joukossa. Meillä oli Esson jakeluasema, mutta ei siitä autokoulullemme mitään iloa ollut, kun viranomaiset tulivat ja sinetöivät jakelupumput. Oli siirryttävä puuhiili- ja puukaasukehittimien käyttöön, ja tämä merkitsi useimmille automiehille kokonaan uuden tekniikan omiskelua. Se ei tapahtunut hetkessä puhumattakaan, että sitä olisi pitänyt ryhtyä opettamaan muille.

Puuhiili- ja puukaasulaitteiden käyttöönoton myötä autokouluille lankesi niiden käytön opettaminen sekä kuljettajatutkintoon valmistautuville, että jo ajokortin omistaville kuljettajille. S.A.O.L:n hallitus oli nopeasti tilanteen tasalla ja päätti 1.10.1939 pitämässää kokouksessa järjestää liiotn jäsenille näiden laitteiden käytön ja huollon opettamiseen tähtäävän kurssin. Samalla päätettiin, että liiton jäsenkouluissa puuhiili- ja puukaasulaitteisiin liittyvä opetus sisällytetään kurssiohjelmistoon ilman lisävelvoituksia kuitenkin niin, että jo ajokortin omaavilta oppilailta tästä opetuksesta peritään sadan markan suuruinen korvaus.

Myös valtiovalta suhtautui myönteisesti S.A.O.L:n hallituksen suunnitelmiin puuhiili- ja puukaasulaitteiden kurssin järjestämiseen, ja maksoi liitolle 13000 markan suuruisen järjestämisestä aiheituvien kulujen peittämiseksi. Rahat oli saatu, mutta opetuskurssi jäi sillä kertaa pitämättä, sillä 30.11.1939 puhjennut talvisota ehti ensin. Lähes kaikki potentiaaliset kurssilaiset tulivat kutsutuiksi maanpuolutustehtäviin. Avustus tuli kuitenkin käytetyksi alkuperäiseen tarkoitukseen 31.5.-3.5.1940 jolloin S.A.K.L toimeenpani kyseisen kurssin yhteistyössä ammattienedistämislaitoksen kanssa Helsingissä. K.A. Siipola toimi kurssilla opettajana.

Väinö Siipola aloitti koulualansa vuonna 1935 pitämällä ensin rakennetunteja oppilaille. Vuonna 1939 Siipola joutui armeijaan ja sota otti osansa myös hänen autokoulun työpanoksestaan kuuden vuoden ajan. Suomen valtio tarvitsi sodan aikana myös kouluauton armeijansa käyttöön. Vuonna 1947 Väinö Siipola sai autokoulunopettajaluvan ja kovaa työsarkaa riitti ain aeläkepäiviin saakka.

Vuonna 1957 valmistui nykyinen Esson huoltoasema ja autokoulu siirtyi uuden sillan päähän Esson alakertaan ollen siellä vuoteen 1968 asti. Vuonna 1968 Väinö Siipola rakensi oman talon tomien jo silloin autokoulun johtajana. Myös luokkahuone tehtiin talon yhteyteen, missä koulu toimi.

Helmerr Lassilan työ alkoi ensin VW:n asentajana Kalajoen autoliikkeessä, jossa siirtyi 18.4.1957 autokoulun opettajaksi. Tästä alkoi Helmer Lassilan pitkä opettajan työ Väinö Siipolan leivissä jatkuen aina 30.6.1990 saakka. 14.5.1962 tuli Vesa Ainali Väinölle töihin ollen syösuhteessa aina 1.7.1974. Neljäntenä opettajana Väinöllä oli Paavo Rahko 2.5.1972-30.8.1980. 5.1.1983 tuli Timo Ylikoski töihin, siirtyen Mauri Kippolan palvelukseen vuonna 1981 ollen opettajana 2.9.1996 saakka.

Vuonna 1980 Mauri Kippola sai liikkenneopettajaluvan ja tuli syksyllä töihin Väinö Siipolalle. Vuonna 1991 autokoulu sirtyi Kippolalle.


Lähdeaineisto Kalajokilehti 22.2.2001 Mauri Kippolan kirjoitus

Ei kommentteja: