Kalajoen kansalaisopiston historiaa

Virtaset ja Lahtiset – näytelmän harjoitukset vuonna 1969. Ohjaajana toimi Olavi Pajunen.

Kalajoen kansalaisopiston historia lähtee virallisesti liikkeelle vuodesta 1963. Kalajoen nuorisolautakun päätti kokouksessaan 11.10.1963 esittää kunnanvaltuustolle, että Kalajoelle perustettaisiin kansalaisopisto. Aloitteen asiasta teki Allan Seikkula. Kesti kuitenkin vielä kolme ennen kuin varsinainen toiminta pääsi käyntiin. Byrokratia vaati osansa ja lisäselvityksiä jouduttiin tekemään. Myös toivottiin naapurikuntien saamista mukaan opiston toiminta-alueeseen ja viivästytti opiston perustamista. Neuvotteluja käytiin Himangan ja Raution kanssa. Opiston ensimmäinen johtokunta valittiin 1965. Sen puheenjohtajana oli opettaja Veikko Sipilä. Toimikunta saattoi vihdoin kokouksessaan 6.5.1966 todeta, että opetusministeriä oli myöntänyt Kalajoen kansalaisopistolle perustamisluvan 13.4.1966 ja hyväksynyt työohjelman. Rautio tuli opiston toimintaan mukaan, mutta Himanka päättyi yhteistyöhön Kannuksen kanssa.

Opisto oli valmis aloittamaan ensimmäisen työvuotensa syksyllä 1966. Kun työkausi alkoi, kiinnostus opiskeluun ja harrastamiseen oli suurta, Useat opintopiirit täyttyivät hetkessä. Opiskelupaikkaa haettiin kiivaaseenkin sävyyn. Opisto johto taipui rinnakkaisryhmien perustamiseen. Seurauksena oli, että opistotyöhän varatut määrärahat loppuivat. Kun silloisen johdon kanssa käytyjen kipakoiden neuvottelujen jälkeen asiat kuitenkin järjestyivät. Kansalaisopisto sai rahoitusta ja opisto pääsi vilkkaaseen työskentelytahtiin. Kansalaisopiston rehtorina on vuodesta 1967 ollut Olavi Kaattari.

Kalajoen kansalaisopiston opetusohjelman päälinja muotoutui jo ensimmäisten työkausien aikana. Käytännön aineet, muusiikki ja kuvataide muodostivat n. 80 prosenttia opiston opetusohjelmasta. Muu osa oli liikuntaa ja terveyskasvatusta, kieliä sekä yksittäisiä erikoiskursseja ja piirejä eri aloilta.

Käytännön aineiden osuus on vuosien mittaan vähentynyt. Musiikin ja muiden taideaineiden osuus on lisääntynyt. Alle 16-vuotiaidn musiikinopetuksen opisto aloitti jo v. 1969. Tämä opetus tuli valtionosuuteen oikeuttavaksi vasta v.1975.

1970- ja 80-luku olivat opiston toiminnassa kasvun aikaa. Tuntimäärä lisääntyi tasaiseen tahtiin. Kun työkaudella 1969 -70 oli tunteja n.3400, 80-luvun lopussa oli päästy jo 5000:een tuntiin. Opiston toiminnan suunnittelua tasainen kasvu helpotti. Erityiset suositut opintopiirit voitiin säilyttää ja uusi toiminta rahoitettiin vuosittaisesta budjetin kasvusta.

Opetus hoidettiin 1960- ja 70-luvulla tuntiopettajavoimin. Vuonna 1982 kansalaisopisto sai ensimmäisen päätoimisen tuntiopettajan tektstiilityöhön. Päätoiminen opettaja toialansan asiantuntijana lisäpanoksen opetuksen suunnitteluun. Sittemmin 1990-luvulla tekstiiliopetuksen määrä väheni opettajan joutuessa jättäytymään vähitellen sairaseläkkeelle eikä virkaa enää täytetty.

Toinen päätoiminen tuntiopettaja saatiin vuonna 1986, opetusalana musiikki. Musiikin osuus oli 80-luvun lopussa jo n. 30 prosenttia kaikista aineista. Musiikinopettaja oli keskittynyt lähinnä alle 16-vuotiaiden opetukseen. Edellä mainitut vuosikymmenet olivat kasvun aikaa myös opiskelijamäärissä. Opiskelijoita oli 1980-luvun lopussa n.1400 eli lähes kaksinkertainen määrä ensimmäiseen työkauteen verrattuna. Suurimmillaan opiskelijämäärä oli ennen lamaa jolloin se ylitti 1500:n rajan.

Tärkeä vaihe opiston historiassa oli omien tilojen saaminen vuonna 1989. 1880-luvulla rakennettu Pohjankylän koulun vanha osa saneerattiin kansalaisopiston tiloiksi. Vaikka rakennus kooltaan ei kovin suuri oltu eikä kaikilta osin erityisen toimivakaan, omat tilat olivat merkittävä parannus opiston työhön. Päivätoimintaa voitiin nyt paremmin järejstää ja keskeneräisille töille oli säilytyspaikka. Eikä merkitystä vailla ollut sekään seikka, että kansalaisopisto oli nyt konkreettinen, näkyvä oppilaitos. Vanhan koristeellisen rakennuksen säilyttäminen kyläkuvassa oli sekin tärkeää.

Kansalaisopistoista on tullut yksi kanava yliopistokurssien ja arvosanojen suorittamiselle. Kalajoen kansalaisopisto on vuodesta 1984 alkaen järjestänyt avoimen yliopiston opetusta Oulun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa.

Erityisen suosittu on ollut kasvatustiede, jonka alimman arvosanan on Kalajoella suorittanut jo yli 100 opiskelijaa. Viime vuosina avoin yliopisto on uudistunut. Entisestä luento- ja tenttipainoitteista opetuksesta on siirrytty monimuoto-opetukseen ja yksilöllisiin oppimistehtäviin.

Kalajoen kansalaisopiston rooli tänä päivänä voidaan tiivistää kolmeen pääalueeseen: paikallisen harrastustoiminnan tukemiseen, työelämän tarpeiden tukemiseen sekä fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen. Opetus palvelee luonnollisesti muitakin tarpeita, kuten pohjakoulutuksen täydentämista ja jatko-opintoihin valmentautumista. Vähäinen ei ole myöskään opiskelun ja harrastamisen mielenterveydellinen merkitys. Sama opetus täyttää eri henkilöillä erilaisia tarpeita.

Lähdeaineisto Kalajoki-lehti 17.4.1997