Kallan karit
Vantaalla 1997 Junkkarit oli jo mitalien tuntumassa tullen viidenneksi joukkueella Mauno Juola, Marko Santapakka, Kalle Junnikkala ja Janne Ojala. Seuraavana talvena Puijolla oli riemastuttavasti tuomisina viestihopeaa joukkueen ollessa muuten ennallaan, mutta Junnikkalan tilalla hiihti Marko Kinnunen, jonka loistava kolmas osuus nosti Kalajoen lopulliselle sijalleen.
Anni Suvanto ja Satu Santaholma ottivat joukkue Suomen mestaruuden 3 -loikassa 1997. Anna Saari, Mirkka Liimatta, Satu Santaholma, Anni Suvanto SM-viestien 4 x100 aidoissa kolmannen sija. Anni Suvanto ja Satu Santaholma 1998 SM-joukkuehopea 3-loikassa. Sama tyttöryhmä saavutti myös 1999 4 x100 m:llä viestipronssi ja lisäksi myös 4x100 aidoissa niin ikään pronssia.
Anna Saaren henkilökohtaiset menestymiset: Kultamitali 14-vuotiaiden 100m 1996, SM-pronssia pituudessa, SM-kulta 17v. 60 m, kultaa myös 300 m, Kalevan kisat Seinäjoki 1999 hopeaa naisten 100 m, Nuorten SM 1999 17 v, hopeaa 100 m, hopeaa 100 m aidat, SM-hallit Kuopio v. 2000 pronssia 200 m, Nuorten SM-hallit Jyväskylä 19 v hopeaa 60 m eli yhteensä henkilökohtaisia SM-mitaleita 4 kultaa, 4 hopeaa, 2 pronssia. Maaottelumenestys: Pohjoismaiset moniottelut 16 v. hopeaa, Suomi-Baltia - maaottelu kultaa 200 m ja 4x100 m viesti, Suomi-Ruotsi maaottelu tytöt: Kultaa 100 m ja 200m, MM-kisat Puolassa -99 17 v. 100 m 11.sija. 15 v. Juho Kauppila on saavuttanut vuonna 2000 poikien 2000 metrin SM-hopean ja KLL:n mestaruuden.
Kaudella 1997-1998 JHT:n ykköskentän hyökkäysketjun muodostivat Mika Ritoniemi, Sami Markkanen ja Pasi Priuska. Näiden lisäksi joukkueessa pelasivat Kalle Turpeinen, nuori nivalalainen Antti Junttila, Mika Kangas, Janne PontoOulusta, Juha Mäyrä ja Timo Järvinen maalissa, Pasi Forsberg, Marko Tuomainen, Tero Pisilä, Janne Tohila, Pekka Priuska, Aku Joki-Erkkilä, puolustaja Pasi Järvinenja Jorma Malkamäki. Kauden aikana Kuopiosta tuli maalivahtiPasi Kolehmainen. Joukkuetta valmensi 15 vuotta Hermeksessä pelannut Lasse Mäntylä.
JHT voitti Ylivieskan Pallon numeroin 2-1, Närpiön Kraftin 7-2. Nivalan Cowboys kukistettiin kotiahalissa yli 600 katsojan todistaessa tapahtumaa numeroin 3-2. Närpiön Kraftille hävittiin 6-7, mutta Ylivieskan Pallo voitettiin 11-3. Viimeksi mainitussa ottelussa loisti JHT:n 16-vuotias Aku Joki-Erkkilä. JHT voitti myös Raahe-Kiekon numeroin 7-3 ja 6-2.Nivalan Cowboys hävisi JHT:lle numeroin 12-4 ja 4-3.KoMuHT: hävisi 6-3 ja pelasi Närpion Kraftin kanssa tasan 4-4. Maaliin oli hankittu KalpastaPasi Kolehmainen. Nivalan Cowboysit yllätti Junkkarit numeroin 3-4, mutta Ylivieskan Pallo koki tappion 16-3 Tässä ottelussa Sami Markkasen saldo oli 5+4 ja Mika Ritoniemi oli mukana kahdeksassa maalissa. Joukkueeseen oli nostettu omia junioreita Marko Tuomainen ja Marko Mattila sekä Janne Tohila. Raahe-Kiekolle kärsittiin 2-5 tappio, mutta Jeppis voitettiin numeroin 10-5 ja S-Kiekko 8-0.
Ylemmässä loppusarjassa JHT voitti Kajaanin Hokin puhtaasti 9-0, mutta kärsi toisessa ottelussa 2-3 tappion. Jeppiksen JHT voitti 7-4 ja Rovaniemen Kiekon numeroin 6-3. Kuusamon Pallo-Karhut hävisivät Kalajoella yli 1000 hengen katsojan todistaessa tapahtumaa numeroin 11-5. JHT hävisi Raahe-Kiekolle 4-6. JHT voitti Iisalmen PK:n numeroin 6-3, ja Jeppiksen 8-4 sekä Rovaniemen Kiekon peräti 13-5.
Play off ottelussa JHT kärsi 7-2 tappion IPK:lle , mutta voitti toisen ottelun 6-3. Play off-kierroksella Tampereen Koovee kuritti JHT:tä numeroin 12-2 ja 6-3 otteluissa pääsystä divariaksrsintaan.
Timo Seikkula voitti nuorten MM-hopeaa.
Timo Seikkula pelasi myös yhden liigaottelun TPS:n paidassa kaudella 97/98. Pääasiallisesti hän pelasi tuolla kaudella TuTo.sssa. Seuraavalla kaudella Seikkula pelasi KalPan joukkueessa. Timo Seikkula on Pittsburgin varaus vuodelta 1996 numerolla 238. Timo Seikkula pelasi JHT:ssä kaudet 94-95 ja 95/96. Hän kiekkoili nuorten maajoukkueessa. Kauden 96/97 hän pelasi turkulaisessa Kiekkko 67:ssä.
Joni Puurulan läpimurtokausi
Kaudella 1998-1999 JHT:n maalia vartioi 16-vuotias Joni Puurula. Puolustuksen tukipylvääksi hankittiin 28-vuotias puolustaja Marko Pieniniemi Kärpistä. Joukkueessa pelasivat myös Pasi Forsberg, Pekka Priuska, Pasi Priuska, Sami Markkanen, Mika Ritoniemi, Juha Märyä, Tomi Reinikainen, Marko Tuomainen, Mika Lamperi, Jaakko Rahkola, Matti Perkiö, Tero Pisilä, Ville Vähäsraja, Toni Puranen, Henri Mustonen, Kimmo Tirri, Juha Kärsämä, Antti Filppula, Mika Lamberg. Myös Aku Joki-Erkkiläpalasi joukkueeseen.
JHT voitti Ylivieskan Pallon todella murskalukemin 18-5. Mika Ritoniemen saldo tässä ottelussa oli 5+2 ja Marko Pieniniemen 1+6. JHT voitti Nivalan Cowboysin numeroin 8-6 ja 12-4, Hela-Kiekon 8-2, Närpiön Kraftin 7-5 ja Jeppiksen 9-3. KoMuHT:n kanssa pelattiin tasan 5-5. Raahe-Kiekolle kärsittiin 2-5 tappio, mutta Ylivieskan Pallo voitettiin numeroin 7-0. Tässä pelissä loisti junkkarivahti Joni Puurula.
YPa kukistettiin numeroin 9-5, mutta Nivalan Cowboysille kärsittiin 4-5 tappio. Närpion Kraft voitettiin 10-7. Ottelun sankareita olivat Aku Joki-Erkkilä ja Joni Puurula. Kauhan Hela-kiekon kanssa pelattiin 3-3 tasapeli ja Nivalan Cowboys voitettiin numeroin 5-4, kun ensin oli hävitty sille samoin numeroin. Jeppis kaatui numeroin 6-2, mutta Raahe-Kiekolle kärsittiin jälleen tappio numeroin 4-6. Ylivieskan Pallon kanssa pelattiin tasainen peli, jossa voitto kirjattiin JHT:lle numeroin 2-1.
Ylemmässä loppusarjassa JHT peittosi KoMuHT:n numeroin 4-1, Raahe-Kiekon 5-3, Oulu-Kiekon 4-3 ja Kuusamon Pallo-Karhut peräti 10-2. Iisalmen Pallo-Karhuille kärsittiin tappio 0-1 numeroin, mutta Haukiputaan Ahmat voitettiin 9-3 ja KoMuHT 8-7. Sami Markkasen saldo tässä ottelussa oli 5+2.
JHT voitti Iisalmen Pallo-Kerhot 7-4, mutta kärsi jälleen Raahe-Kiekolle tappion numeroin 4-5. Tässä ottelussa tuomari sekoili ja antoi junkkareille jäähyjä erätaukojenkin aikana. Kajaanin Hokki voitettiin 5-4, Haukiputaan Ahmat 4-3.
Lohkovoitto saavutettiin viiden pisteen erolla seuraavaan joukkueeseen. Ensimmäisellä play off-kierroksella Haukiputaan Ahmat voitettiin toisella jatkoajalla ajassa 87,35 maalein 4-3. Maalin viimeisteli Tomi Reinikainen. Toisella play off-kierroksella Kouvollan KooKoo juotti JHT:lle tappion karvasta kalkkia numeroin 6-0 ja 11-3.
Lumiveston SM-kultaa voitti Kalajoen Ladun joukkue. Joukkueeseen kuuluivat Mauri Ylital, Seth Åkerlund, Esko Kinnunen ja Jarkko Ylitalo.
Natura-keskustelu kävi kuumana. Valtuutettu Erkki Aho teki selvityspyynnön asiasta Kalajoen kunnalle, missä kunnanhallitus esitti valtuustolle vääriä tietoja eli on syytä epäillä virka-aseman väärinkäyttöä. Kunnanhallitus väitti, etteivät kunnanjohtaja ja kunnansihteeri ole allekirjoittaneet itse hakemusta, vaan kunnan puolesta rahoitussitoumuksen. Jopa Sokea Reettakin näkee, että kunnanjohtaja ja kunnansihteeri ovat allekirjoittaneet asiakirjan, jossa on väärillä tiedoilla hankittu rahaa ja jossa on loukattu Kallan karien itsehallintoa. Valtuustolle esitetyssä selvityksessä todettiin myös, etteivät kunnanjohtaja ja kunnansihteeri olleet rikostutkinnan kohteena. Heistä oli kuitenkin tehty rikostutkintapyynnöt, mutta poliisi ei tutkinut asioita. On syytä epäillä, että poliisi syyllistyi virkarikokseen, koska jätti kiistattomat rikokset tutkimatta ja syyttäjä Sulo Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Himangan kunnanhallitus päätti 14.5.1996 kokouksessaa 122 § ettei se osallistu Rahjan saariston Natura 2000-suojelualaueen perustamishankkeeseen. Himangan kunnanvaltuusto päätti 19.12.1996 ettei alueita tule liittää Natura 2000-verkostoon. Näistä päätöksistä huolimatta Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus laittoi Himangan kunnan osallistujaksi Rahjan saariston Natura Life-projektiin 200 000 markalla. Menettely varmasti täyttää rikoksen tunnusmerkistön.
Kalajoen kunnanhallitukselle esiteltiin 22.4.1996, että Himanka osallistuu Rahjan saariston Natura Life-hankkeeseen 200 000 markalla ja Kalajoen kunnan osuus on myös tuo sama summa eli 200 000 markkaa. Näin Kalajoen kunnanhallitukselle esiteltiin asia väärillä tiedoilla. Esittelevä virkamies on kiistatta syyllistynyt virkavirheeseen esitellessään asian päättäjille virheellisillä tiedoilla. Kun kysymys on Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemuksesta niin väärillä tiedolla aikaan saatu päätös on vakava virkavirhe. Kaiken lisäksi Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila allekirjoittivat tuon väärillä tiedoilla tehdyn Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemuksen, jossa Himangan kunnan rahoitusosuudeksi oli ilmoitettu 200 000 markkaa, vaikka Himangan kunnan päättävät elimet olivat päättäneet olla osallistumatta koko hankkeseen. Lisäksi rahoitushakemuksessa oli ilmoitettu Kallan karit liitettäväksi Natura 2000-verkostoon. Koko oproejktin suuruus rahassa mitattuna oli 12,2 miljoonaa markkaa. Kalajoen päätöksessä oli mainittu myäs rahajoen käyttäminen matkailun tarpeiden yhteensovittamiseen. Tuohon aikaan kunnanjohtajaTorsti Kalliokoskioli kunnallisen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön taloudellinen tilanne oli katastrofaalinen.
Myös Kallan karien aluelle haettiin Natura Life-rahoitusta Kallan karien itsehallintoelinten päätösten vastaisesti. Hakemuksessa on ilmoitettu, että siinä tarkoitettu alue tullaan liittämään Suomen Naturaverkostoon, mitään varaumia alueen laajuuden suhteen ei tässä yhteydessä tehty. EU on hyväksynyt rahoitushakemuksen ja EU on myös maksanut osuutensa rahotuksesta. Himgan kunta ei ole maksanut. Miten käsiteltiin tuo Himangan kunnan osuudeksi ilmoitettu 200 000 markkaa projektin toteuttamisessa. On todennäköistä, että väärillä tiedoilla tehty rahoitushakmeus olisi aiheuttanut sanktioita myös Suomelle siitä, että rahoitushakemuskessa Naturaverkkoon liitettäväksi ilmoitettua aluetta ei sellaisenaan ole sisällytetty Suomen ehdotukseen.
Asia on kuitenkin pitänyt salata eikä poliisiole selvittänyt asiaa lukuisista tutkintapyynnöistä huolimatta ja on syytä epäillä, että poliisi on näinollen syyllistynyt rikosten peittelyyn ja rikollisten suojeluun. Myös laillisuusvalvojat kieltäytyivät selvittämästä asiaa. Onko kysymyksessä valtiosalaisuus?
Keski-Pohjanmaan
ympäristökeskuksella ei ole ollut minkäänlaista oikeutta laittaa
itsehallinnon omaavia Kallan kareja Naturaan eikä ottaa niitä
sieltä pois. Keski-Pohjanmaan ympärisökeskuksella ei ole ollut
minkäänlaista oikeutta laittaa itsehallinnon omaavia Kallan kareja
Rahjan saariston Natura life-rahotushakemukseen vastoin Kallan karien
itsehallintoelinten päätöksiä. Virkamiehet ovat kiistatta
syyllistyneet virkavirheeseen ja toimivaltansa ylityksiin, kun ovat
toimineet vastoin Kallan karien itsehallintoelinten päätöksiä ja
sitoutuneet laittaamaan itsehallinnon omaavat karit Naturaan ja ovat
kaiken lisäksi anoneet rahoitusta väärillä tiedoilla vastoin
itsehallintoelinten päätöksiä. Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus
ja Kalajoen kunnan virkamiehet ovat syyllistyneet myös Kallan karien
itsehallinnon loukkaukseen allekirjoittaessaan Rahjan saariston
Natura Life rahoitushakemuksen.
Korkein oikeus on vahvistanut päätöksellään Kallan karien itsehallinnon 24.11.1989. Jo 1600-luvun lopulla Kallaan tulivat virallisemmat, hallinnolliset asetukset, joita ruvettiin soveltamaan. Vanhin valtakunnan hallitusken antama satamaoikeusasetus, joka määrättiin myös Suomen kalastuspaikoissa noudatettavaksi, on Kaarle XI:n holhoojahallituksen antama "Hampne-Rätt", joka anettiin 10.5.1669. Se perustui jo keksiaikaisiin satama-ammattikuntien järjestyssääntöihin, Tätä Kaarle XI:n aikaista asetusta noudatettiin siis myös Kallassa, mm. yhtäaikainen kalaan lähtö ja karista karkottaminen ovat juuri tämän asetuksen mukaisia.
Vuonna 1726 annettiin edellistä laajempi "uudistettu satamajärjestys" ja 1771 "Cuning:sen Maj:tin Uudistettu Hamina-Ordningi eli Laki". Tämän viimeksi mainitun suomenkielinen laitos oli käytössä Kallassa. Kallan paikallishallinnossa oli myös kohtia, joita ei ollut mainittu virallisissa leaissa. Asetuksen mukaiesti huolehti Kallassa paikallishallinnosta kolme elintä: karikokous, haminakokous ja haminavouti. Karikokouksessa olivat läsnä kaikki Kallaan saapuneet kalastajat, heidän velvollisuutensakin oli osallistua kkoukseen. Ennen kokous pidettiin edellisen kesän haminavuodin aloitteesta. Sen alkaminen ilmoitettiin rummuttamalla, torveen puhaltamalla tai kirkonkelloja soittamalla. Alkuaikoina rumpuna oli tyhjä tynnyri. Oikea rumpu päätettiin hankkia 1784. Tätä rumpua käytettiin myös merkinantolaitteena pimeinä öinä, sen avulla ilmoitettiin merellä oleville kalastajille Kallan, turvapaikan, sijainti. Kirkonkello saatiin lahjoituksena jo 1700-lvulla.
Kokous valitsi ensimmäsikesi haminavoudin ja karinlajutamiehet, jotka yhdessä muodostivat haminaoikeuden. Valituksi tullut haminavouti luki seuraavaksi läsnäolijoille hamina-asetuksen ja muut mahdolliset päätökset, jotka olli päätetty vuosittain lukea. Tämän jälkeen huutokaupattiin reimarien asettaminen ja merkkilyhdyn huoltaminen. Merkkilyhty oli kumpeleen päässä. Samoin myytiin huutokaupalla muut tehtävät työt alimman tarjjouksen tehneelle.
Karikokouksessa käsitellään yhä kaikki saareen hallintoa koskevat kysymykset. Vuoden 1966 karikokouksessa päätettiin kieltää kaikilta ulkopuolisilta huvilan rakentaminen karille. Asuntolupa myönnettiin kaikille niille nuoremmille kalastajille, joilla on perintöoikeus vanhemmilta ajoilta.
Varatuomari Timo Nikula kirjoitti monissa lehdissä julkistetun kirjoituksen 5.4.1999. Kirjoituksessaan varatuomari Timo Nikula tuo selkesäti esille miten Rahjan saariston Life-rahoitusasiassa meneteltiin laittomasti jopa suorastaan rikollisesti. Rahoitushakemuksessa oli ilmoitettu väärät tiedot ja hakemus selkeästi osoittaa, että koko Rahjan saariston Natura-asia on tehty suojeluohjelmien pohjalle eikä direktiivien mukaisesti.
Varatuomari Timo Nikula kirjoitti näin: Suomen ympäristöhallinnossa toteutettiin suuria muutoksia vuonna 1995. Ympäristöministeriön alaisuuten perustettiin muun muassa Suomen ympäristökeskus ja 13 alueellista ympäristökeskusta. Uudistuksen avulla pyrittiin yhtenäistämään ympäristöasioiden käsittelyä sekä selkeyttämään työnjakoa. Uudistuksen myötä uusiin ympäristökeskuksiin keskitettiin huomattavasti päätösvaltaa. Nyt uudet viranomaiset suunnittelevat, konsultoivat, ohjaavat, valvovat ja käyttävät jopa tuomiovaltaa lupaviranomaisina virkatoimiaan tehostaakseen. Yksityisellä sektorilla monopolisoitumista pidetään uhkana. Viranomaistoiminnassa vallan käytön keskittymistä ei välttämättä vielä koeta meillä samalla tavoin ongelmallisena, vaikka aihetta olisikin.
Uudistuneen ympäristöorganisaation vallankäytön täyttymyksenä voidaan pitää Suomen alueellisten ympäristökeskusten esitystä Suomen Natura 2000-verkostoksi. Ennen hankkeen julkistamista asiaa valmisteltiin ympärisökeskusten, metsähallituksen ja ympäristöminnisteriön yhteistyönä. Seuraavassa vaiheessa alueelliset ympäristökeskukset käynnistivät lukuisia EU:n Life-projekteja maamme eri osissa. Edullista EU-Life rahaa lobattiin kuntiin kuin valuuttaluottoja aikanaan. Pelkästä rahoituksesta projektissa ei kuitenkaan ollut kyse. Lifeproejktisopimuksin sopimuspuolet sitoutuivat toteuttamaan projekteja komission valvonnassa. Poikekusetta Life-projektien päätavoitteena oli kohdealueiden liittäminen valmisteilla olevaan Natura 2000-luonnosuojeluverkkoon. Projektien kautta saadun Life-rahan määrä jäi hankkeisiin nähden pieneksi (koko maassa 45 milj. FMK). Projektien avulla Natura 2000-verkostoon kiinnitettyjen alueiden koko on sen sijaan ollut hämmentävänkin suuri.
Kysymyksenalaiseksi jääkin se, sitoivatko ympäristöviranomaisemme kätensä jo hankkeen valmisteluvaiheessa Natura 2000-aluerajauksiin siten, että viranomaisten kyky harkita puolueettomasti ja objektiivisesti lopullista alue-esitystä olisi alentunut? Joka tapauksessa ympäristöviranomaisten "oma esitys" Suomen Natura verkostoksi muotoutui mittasuhteiltaan Euroopan suurimmaksi jo ennen maanomistajien kuulemista.
Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus esitti Himangan ja Kalajoen kunnille kirjeessään 11.4.1996, että mainitut kunnat osallistuisivat Natura 2000 suojelualueen perustamiseen Rahjan saaristoon. Himangan kunnanhallitus päätti olla osallistumatta hankkeen toteuttamiseen (Khall 122 §/14.5.1996) katsoen, että hankkeeseen voidaan osallistua myöhemminkin mikäli siitä arvioidaan olevan konkreettista hyötyä kunnalle ja kuntalaisille. Kalajoen kunnahallitus sen sijaan päätti (Khall 138 §/22.4.1996) sitoutua ympäristökeskuksen esittämään Life-projektiin. Hankkeen eteenpäinviemiseksi ympäristökeskus laati EU:n komissiolle projektihakemuksen (Life-Nature applidation forms for 1996), jossa proejktin päätavoitteeksi vahvistetaan hakemuksessa mainittujen alueiden liittäminen Natura 2000-suojeluverkostoon sekä suojelun toetuttaminen koko projektialueella. Projektialueeksi hakemuksessa määritellään koko Rahjan saaristoalue, Siiponjokisuu ja Kallan saaret yksityisten maanomistajien maa- ja vasialueet mukaan luettuna.
Kalajoen kunnanhallitus on ilmoittanut, ettei se ole sitoutunut hankkeseen siltä osin, kuin se koskee yksityisten maanomistajien maita taikka Kallan itsehallintoaluetta. Tältä osin on syytä tarksitaa se, onko Keski-Pohjanmaan ympäristöeksuksen Life-projektihakemukseen merkitty Kalajoen kunnanhallituksen rajausvaatimukset ja nonko niitä kunnan toimesta saatettu asianmukaisesti ympäristökeskuksen tietoon? Mikäli taas ympäristökeskus on ollut tietoinen Kalajoen kunnan rajauksista osallistumiseensa, lienee selvää, ettei Kalajoen kuntaa voida velvoittaa osallistumaan hankkeen rahoitukseen sellaisilla alueilla, missa kunta ei ole halunnut hankkeeseen edes sitoutua.
Viranomaisten Natura esityksen mutoon vaikuttavat myäs muut, kuin puhtaat luonnonsuojeluintressit, Sivuintressesitä yksi merkittävimmistä lienee yksityistyneen metsähallitusken tarve saada hallintaansa kaikki merkittävät luontokohteet, joilta käsin virkistysbisnestä tulevaisuudessa harjoitetaan. Paikallisten ihmisten mielipiteet ja oikeudet, viime kädessä jopa jokamiehenoikeudet pyritään sivuuttamaan suojeuperusteisiin vetoamalla sellaisillakin alueilla, joilla välittömiä luonto- ja lintudirektiivin suojelutoimia ei määrättäisikään voimaan.
Ympäristöviranomaisemme pyrkivät väittämään, että Natura 2000 hanketta on valmisteltu ja viety viranomaistemme toimesta eteenpäin laillisin keinoin ja, että maanomistajia olisi kuultu asianmukaisesti. Viranomaistemme väitteille ei läyy toistaiseksi katetta. Ympäristöviranomaiset eivät ole perustelleet alue-eistystään siten, että maanomistajat voivat ottaa esitykseen perustellusti kantaa. Suomella ei ole minkäänasteista velvoitetta vaarantaa oikeusvaltiona kansalaistensa perusoikeuksia viranomaistoiminnassaan. Euroopan Unionin jäsenvaltionakin Suomella on yhä oikeus päättää itse ympäristönsä suojelutasosta sekä velvollisuus noudattaa hyvää hallintotapaa kaikessa viranomaistoiminnassaan.
Erityisesti Rahjan saaristoalueen ja Kallan saarten naturakytkennöistä ei ole toistaiseksi saatavissa riittävästi tietoa. Kuntalaisten luottamus viranomaistomintaa ja jopa kunnan edustajien toimintaa kohtaan on koetuksella. Käsitykseni mukaan Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskus on sitoutunut Rahjan saaristoalueen Life-rahotiussopimuksessa muun muassa tiedottamaan prjektista ja sen ykistyiskohdista avoimesti yleisölle ja eteenkin paikallisille ihmisille. Esittäisinkin, että ympäristökeskus hoitaa myös tiedotustehtävänsä ja julkaisee paikkakunnalla yleisesti julkaistavassa lehdessä selvityksen siitä, mitä alueita Life-projektiin on Kalajoen ja Himangan kuntien alueelta esitetty sekä onko Kalajoen kunta velvollinen osallistumaan proejktin rahoitukseen myös yksityisten maanomistajien alueilla ja Kallan saarilla mahdollisesti toteuttavin osin? Selvityksillä on vieläpä kiire, sillä mikäli Kalajoen kunnanhalitus on jo keväällä 1996 sitounut Rahjassa laajaan Naturaan, ovat samat henkilät mitä ilmeisimmin esteellsiä osallistumaan asian käsitten jatkovaiheisiin. Eritysien mielenkiintoista olisi myös kuulla siitä, miksi Life-projektin kaltaisia lopullsiin Natura aluerajauksiin liittyviä proejktihankkeita käynnistetään asian valmisteluvaiheessa ja kuuluisiko yleensäkään ympäristökeskuksen virkatoimiin ko. projektien vetäminen? Mielestäni ei, koska virkamiesten puolueettomuus vaarantuu. Mielenkiintoista olisi kuulla metsähallituksen kaavoituskatsaus Rahjan saaristoalueelta. Yksityisille maanomsitajille ei sen sijaan taida juurikaan rakennusoikeutta herua.
Luonnonsuojelun merkitys ja painoarvo ei laske, jos sitä toteutetaan sivistyneesti ja kansalaisten perusoikeudet toteuttaen. Koska Suomen viranomaiset eivät ole ehtineet valmistella alue-esitystään riittävästi, tulisi Suomen hallituksen viimeistään poistaa alue-esityksestään Euroopan Unionin komissiolle ne yksityisten maanomistajien alueet, joiden osalta maanomistajille ei ole esitetty perusteltuja tilakohtaisia syitä Naturaa liittämiselle ja jotka ovat esitystä osaltaan vastustaneet.
Mielestäni varatuomari Timo Nikula on tuonut kirjoituksessaan asian perusteellisesti, oikein ja lainmukaisesti esille. Lainaan varatuomari Timo Nikulan kirjoitusta:
Suomen ja EU:n liittymissopimus (EU-sopimus) astui voimaan 1.1.1995. Samalla tulivat voimaan Suomea jäsenvaltiona velvoittavat yhteisöoikeuden säännökset (EY-oikeus), yhtenä niistä ns. Habitaattidirektiivi eli Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. Direktiivi edellyttää jäsenvaltiolta mm. sitä, että jäsenvaltio ryhtyy toimiin selvittääkseen kansallisella alueellaan olevat "yhteisän tärkeäksi päättämät alueet" asianmukaisia tieteellisiä menetelmiä käyttäen. Uutena jäsenvaltiona Suomen velvollisuutena oli siten edistää osaltaan unionin yhteistä tavoitetta eli erityisten suojelutoimien alueiden yhtenäisen eurooppalaisen ekologisen verkoston = Natura 2000 perustamista.
Habitaattidirektiivi sisältää selkeät määräykset myös siitä, miten jäsenvaltion on toimittava osaltaan verkoston perustamiseksi. Direktiivin 4 artiklan mukaan "jokaisen jäsenvaltion on laadittava liitteessä III ( 1 vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellisen tietämyksen perusteella luettelo alueista, josta ilmenee miten liitteen I luontotyyppejä ja liiteen II luontaisia lajeja sen kansallisella alueella olevilla alueilla on". Tämän tehtävän suorittamiselle direktiivi asettaa määräajan. Luettelo on ko. artiklan 2 momentin mukaisesti tomitettava komissiolle kolmen vuoden kuluessa direktiivin tiedoksiantamisesta yhdessä kutakin aluetta koskevien tietojen kanssa. Suomen osalta asetettu määräaika hankkeen 1. vaiheen osalta päättyi 31.12.1997.
Habitaattidirektiivin 4 artiklan mukaisesti tämän jälkeen käynnistyy 2. vaihe, jonka aikana alueet sekä niillä toimeenpantavat suojelutoimet vahvistetaan ja toimeenpannaan lopullisesti koko yhteisön tasolla ja valvonnassa. Tämä vaihe on suoritettava kuuden vuoden kuluessa 1. vaiheen päättymisestä.
Natura 2000 1. vaihe Suomessa
Suomessa Natura 2000 verkostoehdostuksen (1. vaihe) valmistelu alkoi marraskuussa 1994. Jo tätä ennen Suomessa oli aloitettu tulevan yhteisäoikeuden ja Suomen sisäisen lainasäädännön laaja yhteensovittamistyö ympäristöoikeuden alalla. Tämän tuloksena ympäristöhallintomme organisaatio muuttui. 1.3.1995 voimaantulleen ympäristöhallintolain mukaisesti siten, että ympäristöministeriön alaisuuteen perustettiin Suomen ympäristökeskus sekä 14 alueellista ympäristökeskusta. Samalla lakkautettiin vesi- ja ympäristöhallinnon piiriorganisaatio kuten myös lääninhallitusten ympäristöyksiköt, joiden virka- ja työsopimussuhteinen henkilöstö siirtyi lain voimaantullessa ympäristökeskusten henkilöstöksi.
Vaiheen 1. toteuttaminen tapahtui Suomessa virkamiestyönä ympäristöministeriön johdolla. Käytännön valmistelutyö toteutettiin ympäristöministeriön ja ympäristökeskuksen alueellisissa ympäristökeskuksissa (14) virkamiestyönä vuosien 1996 ja 1997 aikana. Suomen alue-esitys valmistui keväällä 1997 ja esitys julkistettiin esityksen yleisen kuulemisen 7.4.-6.6.1997 yhteydessä.
Suomen esitys Natura-alueiksi (vaihe 1) valmistui etenkin alue-esityksen laajuus huomioon ottaen huomattavan nopeasti. Esitystä kohtaan on esitetty monenlaista kritiikkiä. Maanomistajat ova arvostelleet erityisesti sitä, ettei Suomen alue-esitys ole perustunut EU-oikeuden edellyttämään vahvistettujen perusteiden ja asianmukaisen tieteellsien tietämyksen perusteella laadittuun luetteloon niistä alueista, joilla direktiivin luontotyyppejä ja lajeja todella esiintyy.
EU:n Life-rahoitus
EU:n life-rahoitusväline on Union jäsenvaltioille tarjoama rahoitusmahdollisuus, jolla tuetaan Natura 200 alueilla toteutettavia luonnonsuojeluhankkeita. Life-rahoitusta ei ole tarkoitettu käytettäväksi hankkeen 1. vaiheessa, ellei ole täysin selvää, että ne alueet, joille rahoitusta haetaan tullaan myös liittämään lopullisesti Natura verkostoon. Life-rahoituksen liittyminen 2. vaiheeseen käy hyvin ilmi Habitaattidirektiivin 8 artiklan 1. kohdasta:
"Samalla kun jäsenvaltiot (Suomi) toimittavat komissiolle ehdotuksensa alueista, jotka voidaan osoittaa ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ja/tai lajeja käsittäviksi erityisten suojelutoimien alueiksi, ne toimittavat komissiolle tarpeen mukaan arvionsa yhteisän yhteisrahoitustarpeesta, jota ne pitävät tarpeellisena, jotta ne voivat täyttää niille 6 artiklan 1 kohdassa aiheutuvat velvoitteet."
Habitaattidirektiivin 6 artiklan 1 kohta säätää:
"Jäsenvaltioiden (Suomi) on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarvittavat suojelutoimenpiteet ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia käyttösuunitelmia, jotka koskevat eritysiesti näitä alueita tai jotka sisältävät muunlaisia käyttösuunnitelmia, sekä tarpeellisia lainsäädännöllisä, hallinnollisia tai sopisumusoikeudellisia toimenpiteitä, jotka vastaavat liitteen I luontotyyppien ja liitteessä II esitettyjen lajien ekologisia vaatimuksia alueilla".
Suomen ympäristöviranomaiset päättivät kuitenkin ottaa Life-rahoitusvälineen käyttöön eräissä kohteissa jo 1. vaiheessa. Rahjan saariston osalta tämä tapahtui ilmeisesti jo keväällä 1996, jolloin Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskus laati komissiolle rahoitusanomuksen, jossa Life-rahaa haettiin koko Rahjan saaristoalueelle sekä sitouduttiin sisällyttämään koko projektialue myöhemmin komissiolle jätettävään Suomen alue-esitykseen. Ratkaisu koko Rahjan saariston liittämisestä Natura 2000 verkostoon tapahtui siten käytännössä jo keväällä 1996. Tämä kytkentä on jätetty tietosiesti ilomoittamatta alueen asukkaille ja maanomistajille.
Sitouduttuaan ilmoittamaan koko Rahjan saaristoalueen Natura verkostoon jo keväällä 1996 osana Life-rahoitusmenettelyä, eivät ympäristökeskuksen viranoamiset ole enää kyenneet käsittelemään puolueettomasti maanomistajien muistutuksia eikä lopullisia alue-esityksiä. Menettely on osaltaan johtanut siihen, että alueen ympäristökeskusken virkamihet menettivät jo vuonna 1996 lopullisesti mielenkiintonsa varsinaiseen tehtäväänsä eli sen selvittämiseen, millä alueilla suojelun tarpeessa olevia lajeja ja luontotyyppejä todella esiintyi.
Life-rahoitusta ei olisi tullut hakea kuin niille alueille, joiden omistajat halusivat luovuttaa maa- ja vesialueensa Natura verkostoon. Muilta osin viranoamiset ovat ylittäneet toimivaltansa ja syyllistyneet vähintäänkin virkavelvollisuuksien rikkomiseen ja mahdolliseen virkavirheeseen.
Ouliussa 5.4.1999 Timo Nikula asianajaja Oulunsalo
Poliisineuvos Veikko Autereen lausunto
Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemukseen on sisällytetty myös itsehallinnon omaavat Kallan karit. Ympäristökeskuksen virkamiehillä ja Kalajoen kunnan johotavilla virkamiehillä ei ole ollut oikeutta laittaa itsehallinnon omaavia Kallan kareja Natura 2000 verkostoon eikä Natura Life-rahoitushakemukseen.
Näin poliisineuvos Veikko Autere: Kallankarien itsehallinto perustui aikanaan laintasoisena annettuun määräykseen eli "Kuninkallisen Majestetin uudistetu Hamina Ordningi eli Laki", Annettu Stockholmissa Neuvo Kammarissa sinä 24 p:nä Tammikuutta 1771". Kallankarien itsehallinto perustuu siten aivan eritysitä historiallista arvoa omaavaan laintasoiseen määräykseen, jonka tarkoituksena on ollut kalastuselinkeinon turvaaminen kalasatamilla. Annettua ja säädettyä itsehallintoa on myös toteutettu Kallankarien koko historian ajan aivan tähän päivään saakka mainittuun "ordningiin" perustuen. Siten itsehallinon perusteena oleva "laki" ei ole käyttämättömäänä vanhentunut. Mikäli Kallankarit liitetään Natura 2000-ohjelmaan, niin direktiivin 92/43 EEC 14. artiklan mukaan Natura-aleuilla liikkuminen voidaan kieltää. Jos kieltopäätöksen antaa jokin muu taho, kuin Kallankarien itsehallintoelimet esim. metsähallitus tai ympäristöviranomainen tai eurobyrokraatti, niin rajoittaa kieltopäätös olennaisesti karien käyttöä ja siten itsehallintoa, Koska itsehallinto on määritelty laintasoisella määräyksellä, niin ei karineuvosto voi luopua lain perustamasta itsehallinnosta, tai tehdä sellaisia sopimuksia, jotka rajoittavat taikka vähentävät karin itsehallintoa.
Seison sanojeni takana eli lähteen saa kyllä ilmoittaa kyselijöille.
Poliisineuvos Veikko Autere
Suomi kuului aikanaan Ruotsin valtakuntaan ja Ruotsi oli suomalaistenkin hallintokieli. Marraskuun 6. päivä on ruotsalaisuuden päivä. Kustaa II Aadolf kaatui Lutzenissä 6.11.1632. Kallan kareilla on itsehallinto Ruotsinvallan ajalta.
Kallan karit sijaitsevat vajaan 20 kilometrin päässä rannikolla. Siellä on ihmeellinen rauha ja siellä saa olla luonnon helmassa luonnon armoilla. Olen viettänyt Kallan kareilla yhden päivän ja yön. Se oli mieleenpainuva kokemus. Nukuin yön Kallan karien pappilassa.
Itse aloin kiinnostua Kallan karien itsehallinnosta, kun eläkkeellä oleva opettaja Matti Orell otti minuun yhteyttä ja kertoi, että Kallan karien itsehallinto on menetetty Rahjan saariston Natura Life-rahoitusratkaisussa. Matti Orell kuoli muutama vuosi sitten. Ennen kurki kuoli kuin suo sulasi. Haminaoikeuden omistajana Matti pyrki saamaan selville Kallan karien itsenäisyyden tilan ja Natura-asian laittomuudet, mutta suomalainen oikeuskulttuuri ei antanut mahdollisuutta totuuden esille saamiseen. Laittomuudet ja mahdolliset rikokset on lakaistu maton alle poliittisten päättäjien siunauksella. Onko asiassa oikeuskansleri Paavo Nikulalla puhtaat jauhot pussissa? On syytä epäillä, että Nikulan omatunto ei ole puhdas tai jos se on puhdas niin silloin se on kokonaan käyttämätön.
Juridista taustaa
Kallan karien elämää säädeltiin tiukasti Ruotsin vallan aikaan. Kuria piti varsinkin kirkko. Kaarle XI:n holhoojahallitus antoi 1669 Hampne-Rättin, satamaoikeusasetuksen Suomen kalastuspaikoissa noudatettavaksi. Sen mukaan kalastajien oli käytävä joka sunnuntai kirkossa. Kolminkertaisesta laiminlyönnistä uhkasi karista karkotus. Maakallaan nousi kirkko, koska kalastajat olivat lainkuuliaisia ja jumalaapelkääviä miehiä. Kirkkorakennus oli melkoinen urakka, sillä puuttomalle karille oli kuljetettava kaikki rakennusaineet. Ensimmäinen kirkko valmistui 1680. Vajaan sadan vuoden kuluttua se kävi ahtaaksi. Kirkon 225 juhlia vietettiin viime vuonna 2005. Harmaaseen kahdeksankulmaiseen kirkkoon mahtuu jopa 250 ihmisistä. Penkit ovat hyvin tiheässä, ja niin kapeat, ettei kunnolla istumaan pysty. Alttaritauluna on pelkkä ikkuna.
Cunin:sen Maj:tin Uudistettu Hamina-Ordningi Eli Laki tuli voimaan 1771 ja koska sitä ei ole kumottu, se on voimassa vieläkin. Karikokous valvoo yhä järjestystä ja myöntää venekunnille hamina- eli satamapaikkoja. Kallan kareilla on myös 30 neliön pappila, johon on saatu mahtumaan kamari ja keittiö. Kamarin seinällä on valokopio Hamina Ordningista: Annettu Stockholmisa Neuvo Kammarissa sinä 24:pnä Tammi kuuta 1771.
Ulkokallaan on Maakallasta matkaa kolmisen kilometriä. Se on pienempi ja karumpi kuin Maakalla. Ulkokallassa on 13 metrin korkuinen majakka. Se on aika huonossa kunnossa. Rauhaa ja eksotiikkaa löytyy. Jos tuuli on tarpeeksi navakka, siellähän olet ja pysyt. Majakanvartioiden talo on kunnostettu matkailukäyttöön. Saunakin löytyy. Ulkokallan rumistukseksi on pystytetty Telen 55-metrinen masto majakan viereen.
Kallan karit ei ole liittynyt Euroopan Unioniin
Suomen EU-ministeriryhmän kokous on pidetty 14.2.1994 ja siitä on tehty pöytäkirja 4/94 18.2.1994 on julistettu salaiseksi. Pöytäkirjan mukaan kokoukseen osallistuivat pääministeri Esko Aho ja ministerit Salolainen, Haavisto, Norrback jaKankaanniemi sekä avs. Sundbäck, op. Satuli, yj. Erickson, aop. Kosonen, tp.Kuosmanen, fn Aarnio, lsn. Jääskinen, ln.Halonen sekä eav. Huhtaniemi. EU-jäsenyysneuvottelussa esitetään, että ratkaisu koostuisi seuraavista elementeistä: 1. Kalastus, 2. Matkustajatuomiset, 3. Kuljetusyhteyksien turvaaminen 4. Kakkosasunnot ja 5. Ahvenanmaa, jonka osalta esitetään, että asia ratkaistaan Suomen position pohjalta.
Itsehallinnon omaavia Kallankareja ei ole esitetty liitettäväksi Euroopan Unioniin eikä sellaista pyyntöä Suomen hallitus ole esitettykään Kallankarien itsehallintoelimille, karikokoukselle ja karineuvostolle päätettäväksi. Näin ollen itsehallinnon omaavat Kallankarit eivät kuulu Euroopan Unioniin.
Rahjan saariston Natura Life-hakemus
Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskus esitti Himangan ja Kalajoen kunnille kirjeessään 11.4.1996, että mainitut kunnat osallistuisivat Natura 2000-suojeluohjelman perustamiseen Rahjan saaristoon. Projektialueeksi määriteltiin Rahjan saariston Kalajoen puoleinen alue, Siipojokisuu, saariston Himangan puoleinen alue ja Kallan karit. Rahoitussuunnitelma oli seuraava: ympäristöministeriö 4 702 548 mk, metsähallitus 1 000 000 mk, Himangan kunta 200 000 mk, Kalajoen kunta 200 000 mk, Life-rahaa 6 102 548 mk, yhteensä 12 205 096 mk.
Himangan kunnanhallitus päätti kieltäytyä hankkeesta (khall 112 § 14.5.1996) samoin kuin Himangan kunnanvaltuusto. Kalajoen kunnanhallitus sen sijaan osallistui hankkeeseen (khall 138 § 22.4.1996). Kalajoen kaupunginhallitukselle esitettiin totuuden vastaisesti, että Himangan kunta osallistuu hankkeeseen 200 000 markalla.
Myös Kallankarien itsehallintoelimet, karineuvosto ja karikokous, tekivät asiassa kielteisen päätöksen. Tästä huolimatta väärillä tiedoilla tehty avustushakemus, jonka oli laatinut biologi Eero Laukkanen, lähetettiin Brysseliin alkuperäisessä muodossaan vaikka Himangan kunta ja Kallan karien itsehallintoelimet olivat tehneet asiassa kielteisen päätöksen. Himangan kunta ei osallistunut hankkeeseen 200 000 markalla, vaikka hakemuksessa niin mainittiin ja tällä tavalla johdettiin tietoisesti päätöksentekijöitä harhaan. Kalajoen kunnan puolesta hakemuksen allekirjoitti kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila.
Hakemuksessa sitouduttiin myös siihen, että hakemuksessa mainitut alueet liitetään Suomen Natura-verkostoon mm. Kallan karit. EU-komissio hyväksyi hakemuksen ja myönsi rahoituksen. EU:n komission päätöksiä ei voi kansallisilla päätöksillä muuttaa. On siis syytä epäillä törkeää petosta, mikä on poliisin toimesta jätetty tutkimatta ja syyttäjän toimesta syyttämättä. Asia vanheni lokakuussa 2006. Rikosten vanhentaminen on myös rikos.
Tekojen selittelyä
Kun Kallan karit sitouduttiin liittämään vastoin tahtoaan Naturaan niin silloin loukattiin syvästi Kallan karien itsehallintoa. Kallan karit siis sisällytettiin Natura-ohjelmaan, mutta kun asiasta nousi niin suuri häly niin Suomen viranomaiset ilmoittivat poistaneensa Kallan karit Naturasta.
Soitin ympäristöministeriöön Ilkka Heikkiselle 4.2.1998. Heikkinen kertoi minulle, että Kallan karit on mukana Natura-esityksessä. Ihmettelin, että miten se voi olla mahdollista, kenen luvalla ja kenen päätöksellä. 5.2.1998 soitin Keski-Pohjanmaan Ympäristökeskukseen Tom Hästbackalle, joka kertoi, että ympäristöministeriöstä oli tullut ohjeet poistaa Kallan karit Naturasta.
Ympäristöministeriön ylitarkastaja Leila Suvantola ilmoitti 2.10.1998, että Kallan karit poistettiin Natura 2000-ohjelmasta ns. giljotiini vaiheessa ennen ministerityöryhmää lähinnä itsehallintokysymyksen takia. KHO:ssa Metsähallitus on kerran hävinnyt riidan kalastusoikeuksista, koska alueella on Ruotsin kuninkaan myöntämä itsehallinto, jonka katsottiin edelleen olevan voimassa.
Samat virnaomaiset, jotka olivat sitoutuneet laittamaan Rahjan saariston Natura Life-anomuksessa mainitut alueet (Kallan karit) Naturaan olivat päättämässä myöhemmin mitkä alueet laitetaan Naturaan. Esteellisyys on kiistaton, mutta poliisi ei tutki asiaa, syyttäjä ei syytä eikä laillisuusvalvojat näe asiassa mitään huomautettavaa rikoksesta puhumattakaan. Esteellisyys on Suomen lain mukaan virkarikos ja rikoksen avulle tehty oikeustoimi on mitätön.
Kallan kareilla oli siis itsehallinto, jonka se menetti osittain tai kokonaan, koska EU komissio hyväksyi Kallan karit Natura-alueeksi Natura Life-rahoitushakemuksessa. Ainoastaan EU komissio voi muuttaa omia päätöksiään. Suomen viranomaiset eivät voi muuttaa EU-komission päätöksiä. Kysymys on siis historiallisesti erittäin merkittävästä asiasta, jolle Suomen viranomaiset ovat viitanneet kintaalla. Miksi syyllisiä ei saada vastuuseen? Miksi Kallan karien itsehallintokysymystä ei voida selvittää perusteellisesti Suomen viranomaisten toimesta? Onko Kallan karit EU:n jäsen? Näillä asioilla on erittäin suuri merkitys tulevaisuudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti