Kalajoki vuonna 1989

Kihin-Muisto sijoittui kuninkuusraveissa toiseksi Patrikin voittaessa. Kihin-Muiston omistaja Olavi Nikkarikoski kuoli 17.3.1989.












Kalajoen Junkkarien kunniakierrosta vauhdittivat Martti Vainio ja Juha Mieto. Kunniakierroksella kerättiin rahaa n. 80 000 markkaa.



















Marko Ainali sijoittui jousiammunnan EM-kisoissa joukkuekilpailuissa neljänneksi.


















Mauno Takalo voitti jousiammunnassa SM-pronssia.



















Kari Joki-Erkkilä voitti pulkkahiihdossa EM-pronssia.



















Jussi Kurikkalan hiihtäjäpatsaan paljastustilaisuudessa puhui urheilujohtaja Hannu Koskivuori.













Kalajoen Osuusmeijeri lopetti toimintansa.


















Maaherra Ahti Pekkala kävi muuramassa Tapion Tuvan ihmemaan peruskiven. Ihmemaan oli suunnitellut Tapani Hautamäki.













Virolainen Tonu Roosmäe voitti Särkkien kortteliajon.



















Samuli Sinkkonen menestyi yleisurheilussa.


















Valtuutettu Erkki Ahon eriävä mielipide kunnan takaukseen Paratiisikylpylä Oy:n lainassa. Aho oli oikeassa eriävässä mielipiteessään. Takausvastuut realisoituivat korkojen kera.


Kalajoen väkiluku oli 9252 henkeä. Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Väinö Oksanen ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jouni Jyrinki ja toiseki varapuheenjohtajaksi Anna-Maija Himanka. Jouni Jyringin äänimäärä kunnallisvaaleissa ei olisi edellyttänyt valtuuston varapuheenjohtajuutta. Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen ja jäseniksi Raili Myllylä, Juhani Latukka, Tuomo Tilvis, Eero Nevalainen, Edvin Tokola ja Mikael Kyönsaari. Kunnanhallituksen jäsenten valinta ei perustunut vaalitulokseen, vaan ”mafiajakoon”.
Kalajoen kunnanvaltuusto vapautti keskioluen myynnin Kalajoella äänin 19-16. Tämän jälkeen Kalajoella sai myydä keskiolutta myös tavallisissa elintarvikeliikkeissä.
Kalajoen elinkeinoasiamieheksi valittiin Kari Niskanen.

Kalajoen kunta ei lähtenyt mukaan Tapiolandin kylpylähankkeeseen, vaan sijoitti rahaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n jonka hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Kalajoen kunnan päätöksessä lukee, että Tapiolandin ja Hiekkasärkät Oyn suunnitelmat ja liikeidea vesiparatiisin ja trooppisen keitaan osalta ovat päällekkäiset. Kalajoen kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa kahta keskenään kilpailevaa hanketta. Näin idea varastettiin Tapiolandilta ja vietiin Hiekkasärkät Oy:lle, jota kunnan rahoilla ryhdyttiin rahoittamaan.

Kalajoen valtuusto käsitteli kunnan takausta 28.9.1989 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n kylpyln rakentamiseen. Valtuutettu Erkki Aho jätti eriävän mielipiteen valtuustokäsittelyssä todetessaan kunnan riskin liian suureksi ja hankkeen kannattamattomaksi. Heikki Manninen kannatti Erkki Ahon hylkäysesitystä. Äänestys päättyi luvuin 32 jaa, 2 ei-ääntä ja 1 poissa. Muutaman vuoden kuluttua Kalajoen kunta joutui ottamaan kylpylän 21,8 miljoonan velat kontolleen ja pelastamaan yhtiön konkurssilta.

Tapion Tuvalla järejstettiin kuudennet lumiveistokisat, joista SM-kisoihin matkasivat parhaat joukkueet eli Kalajoen Ladun joukkue ja Topi-Kalustaja Oy:n joukkue. Kalajoen Ladun joukkue voitti lumiveiston MM-kultaa Savonlinnassa. Joukueessa veistivät Esko Kinnunen, Esa Fors, Mauri Ylitalo ja Raimo Ryynänen.
Kalajoen kunnan rakennusmestari Olavi Nikkarikoski kuoli 17.3.1989. Kihin-Muisto sijoittui kuninkuusraveissa toiseksi Patrikin jälkeen.
Kurikkalan muistokisat voitti Jukka Halttunen, toiseksi sijoittui Petri Rekunne ja kolmanneksi Risto Nikula. 16-vuotiaiden sarjan voitti Mauno Juola.

Maakuntaviestissä Kalajoki menestyi erinomaisesti 7.1.1989 Pedersöressä. Kalajoki sijoittui A-sarjassa toiseksi joukkueella Juho Prittinen, Johanna Ylitalo, Kauko Himanka, Mauno Juola, Tapani Ylitalo, Kalle Junnikkala, Simo Törnvall ja Jukka-Pekka Ojala. Mauno Juola oli osuutensa nopein. Himangan joukkue oli A-sarjan kymmenes. Kalajoen II-joukkue voitti B-sarjan. Joukkueessa hiihtivät Päivö Paavola, Pia Hihnala, Kari Ojala, Janne Ojala, Jari Nikunen, tero Löf, Tapio Räihälä ja Antero Alatyppö. Himangan II-joukkue oli 25.s ja III-joukkue 33.s. Kalajoen III-joukkue oli 34.s.

Johanna Ylitalo sijoittui 20-vuotaiden 10 km:n hiihdossa SM-hopealle. Nuorten MM-hiihdoissa 5 km:n matkalla Johanna Ylitalo oli 26.s. 4 x 5 km:n viestissä Suomen joukkue oli neljäs. Johanna Ylitalo oli joukkueesa mukana. SM-maastojukussa 20-vuotaiden 5 km:n matkalla Johanna Ylitao oli kolmas.

Pulkkahiihdon EM-kisoissa Kalajoen Kari Joki-Erkkilä voitti pronssia 5 km:n matkalla ja oli 7,5 km:n matkalla neljäs.
Jousiammunnassa Simo Hihanla voitti TUL:n mestaruuden miesten joukkuekilpailuissa. Mauno Takalo voitti SM-pronssia ja kaksi TUL:n mestaruutta. Marko Ainali 17.s nuorten EM-kisoissa ja neljäs joukkuekilpailussa.

Jääsurffauksen MM-kisoissa Mainessa USA:ssa Kalajoen Antti Riihimäki sijoittu hopealle. EM/SM-surffauksessa Raahessa Rainer Bäckman oli kuudes ja Antti Riihimäki kahdeksas.

Kalajoen Junkkarit lähti kaudelle 1988-1989 erittäin nimivahvalla joukkueella. Oulun Kärppien a-junioreissa pelanneista pelaajista Junkkareihin tulivat Jari Karppinen, Marko Hjelt ja Hannu Suorsa. Kouvolan liigajoukkueesta siirtyi Pekka Lilleberg, joka hänkin oli Kärppien kasvatti. Junkkarien vahvistuksia olivat myös liigakokemusta Kärpistä saanut Mikko Perkkiä ja edellisen kauden II-divisioonan pohjoislohkon paras pelaaja Jari Ervasti. Juuri sarjakauden kynnyksellä Tapparan ja Jyväskylän HT:n liigareserveistä saapuneet Sami Ahoniemi ja Hannu Karjalainen nostivat Junkkarien vahvuuden kolmeen kentälliseen. Kalajoelle siirtyi myös maalivahti Vesa Korpela, joka oli aiemmin pelannut Kiekko-Vesassa. Junkkarein mahdollisuudet lohkovoittoon vei loukkaantumisaalto, jolloin muuan muassa Jari Ervasti ja Sami Ahoniemi olivat syrjässä. Pelaajatilanne kohentui merkittävästi heti, kun Sami Siren saapui Tapparan liigajoukkueen vaihtopenkiltä ja edellisen kauden lopulla kunnostautunut Jari Laitanen Porin Ässistä. Play off-otteludien ensimmäisellä kierroksella Junkkarit sai vastaansa Vantaa HT:n ja hävisi kotiottelun numeroin 7-11 ja vieraissa 3-8.

Kunniakierrosta olivat vauhdittamassa Martti Vainio ja Juha Mieto. Lehtitietojen mukaan Junkkarit keräsi kunniakierroksella rahaa n. 80 000 markkaa. Siltojen viestin voitti Paluu menneisyyteen joukkue, jossa juoksivat Antti Haapakoski Kalle Junnikkala, Samuli Sinkkonen, Marko Raiman, Tero Löf ja Marko Vaappo. Työpaikkajoukkueiden sarjan voitti Team Camping Hiekkasärkät.

Samuli Sinkkonen sijoittui 18-vuotiaiden 800m:n juoksussa SM-kisoissa neljänneksi. Kesä 1989 merkitsi Antti Hapakoskelle huikeaa tuloskehitystä. Ennätys 110 metrin normaalikorkuisilla miesten aidoilla parani peräti 56 sadasosaa kirjautuen Kalevan kisoissa 30.7.1989 jo 14 sekunnin alitukseen 13,97. Tulos riiti SM-pronssiin. Samalla Haapakoski valittiin uransa ensimmäiseen miesten maaotteluun Ruotsia vastaan. Siinä hän juoksi myötätuulessa ajan 13,98 ja sijoittui viidenneksi. Uran ensimmäisen virallisen Suomen ennätyksen hän aitoi 18-vuotiaiden matalalmmilla aidoilla Pyhäjärvellä viikko ennen Kalevan kisoja tuloksen ollessa 13,89. Poikien SM-kisoissa tämä ennätys parani 13.79:ään 12. elokuuta Tampereella. 300 metrin aidoissa syntyi jo heinäkuussa Helsingissä käsiaika 36,5, mutta viralliseksi Suomen ennätykseksi kirjattiin 13. elokuuta Tampereella tehty 18-vuotiaiden SM-kisojen voittoaika 36,74.
Antti Haapakosi voitti 19-vuotiaiden 110 metrin aitajuoksu Euroopan mestaruuden Varazdinissa Jugoslaviassa ajalla 14,03. SM-joukkuemoniottelussa 18-vuotiaiden 10-0ttelussa Antti Haapakoski ja Samuli Sinkkonen voittivat Suomen mestaruuden.

Juha Roukala nosti suomalaisten harvoin saavuttaman 350 kilon rajan tammikuussa 1989 Turussa pidetyissä kilpailuissa tehden saalla tempauksen oman ennätyksensä 160 ja sivuten työnnössö 190 kilon rutistuksellaan. Joensuussa pidettyihin SM-kisoihin Juha laihdutti 100 kilon sarjaan, jolloin tulos hieman putosi, mutta 330 (150,180) riitti kuitenkin ylivoimaiseen Suomen mestaruuteen. Roukala toi Kalajoelle yhteensä kolme SM-kultaa, 23-vuotiaiden 100 kg:n sarjassa Markku Roukala nosti SM-pronssia ja 20-vuotiaiden sarjassa SM-hopeaa. Seurajoukkuekilpailussa Kalajoen Junkkarit sijoittui neljänneksi. Maria Saari tempaisi ensimmäisenä keskipohjalaisena SE:n Kauhajoella 1989 vetäen 52 kilon sarjassa ylös 53 kiloa. Maria Saari voitti naisten 56 kg:n sarjassa SM-pronssia tuloksella 105 (45,60).

Kesän 1989 Vierimäki-cupissa Kalajoen Junkkareista voittivat sarjansa Antti Mäkelä, Tuukka Saarela ja Pekka Mehtälä. Ville Laitala täydensi menestystä kolmannella sijalla. Saman vuoden syksyllä yltivät Antti Mäkelä ja Pekka Mehtälä sarjoissaan pronssille Koululiikuntaliiton vapaapainin mestaruuskilpailuissa. 34-kiloisissa kilpailut Mäkelä kukisti alkukierroksilla tulevan voittajan Vaasan Toni Lintalan, mutta menetti loppuottelupaikan kärsittyään jatkoajalla niukan tappion Porin Jaako Räsäselle. Antti Mäkelä voitti pronssia.

Vuosien 1989-1991 menestyvoimistelijoiksi nousivat Vuorenkallion ala-asteen tytöt Mari Saari, Maria Ojala, Anu Junnikkala ja Outi Alasuutari, joista jokainen voitti mainittuna jaksona usietakin valtakunnallisia mestaruuksi.

Särkkien kortteliajon voitti virolainen Tonu Roosmae. Taktorin vetokisat keräsivät noin 3000 hengen yleisön. Rahjan kalajuhlat vetivät jälleen runsaasti yleisöä ja ne olivat samalla Rahjan kalastajaseuran 60-vuotisjuhlat.

Tapion Tuvan aloitettiin Ihmemaan rakentaminen. Ihmemaan suunnittelusta vastasi Tapani Hautamäki. Peruskiven kävi muuraamassa maaherra Ahti Pekkala.
Topi-Kalustaja Oy täytti 50 vuotta. Rautiossa vietettiin koulun 100-vuotisjuhlaa. Ensimmäinen koulu Rautiossa aloitti toimintansa 16.9.1889. Osuuskauppa Lokki lakkautti Plassin ja Vasankarin myymälät. Kalajoen KOP:n konttori vietti 100-vuotisjuhlia. Kalajoen konttori oli perustettu 12.10.1889. Syysmyrsky hajoitti Topi-Kalustaja Oy:n varastohallin.