Kalajoen väkiluku oli 9201. Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto ja varapuhemiehiksi Jouni Jyrinki ja Pekka Siironen. Kunnallisvaaleissa Keskusta sai 21 paikkaa, kokoomus 6 paikkaa, SKDL 5 paikkaa, Sdp 2 paikkaa ja SMP 1 paikan. Äänioikeutta käytti 3972 kuntalaista ja äänestysprosentti oli 77.71 % Kunnallisvaalien ääniharavat oli Esko Lindström 138 ääntä, Eero Nevalainen 122, Juha Tavasti 113, Erkki Aho 111 ja Alpo Murtoniemi 103 ääntä. Raili Myllylä valittiin uutena myös valtuustoon ja hänen äänimääränsä oli 70. Myllylä oli ollut jo neljä vuotta kunnanhallituksen jäsen vaikka ei edellisissä vaaleissa pääsytkään valtuustoon. Jouni Jyrinki sai vain 56 ääntä ja oli viimeisten joukossa joka valittiin valtuuston, mutta siitä huolimatta hänet valittiin valtuuston varapuheenjohtajaksi. 1980-luvulta lähtien Kalajoen luottamusmiespaikkajako ei ole noudattanut vaalitulosta, vaan ”uuden paikkajaon” on tehnyt ”paikallinen mafiaorganisaatio”.
Kalajoen kunnan elinkeinoasiamies Risto Nuutilainen sanoutui irti elinkeinoasiamiehen toimesta ja hänen tilalleen valittiin Aira Kähäri. Kamusen Liikenne perusti matkatoimiston. Santaholman Saha Oy:n työntekijöistä valtaosa pakkolomalle. Kalajoen kunta päätti taata Santaholman Saha Oy:lle 10 miljoonan markan lainan. Pohjankylän koulun uudisrakennus vihittiin käyttöönsä. Juhlapuheen piti läänin kouluneuvos Mauri Paananen. Kiintiestö Oy Kalaoen Foorumin peruskivi muurattiin. Tapionkeidas julkisti kylpyläsuunnitelmansa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n julkisti osakeantinsa.
Leiribaari Ky oli rakentanut ilman lupaa Leiribaarin toimintoja parantavia muutoksia Kalajoen kunnan omistamaan rakennukseen. Niiden arvo oli 116 943,35 mk. Kalajoen kunta oli estänyt Leiribaari Ky:tä parantamasta leiribaarin palveluja. Yrittäjä Erkki Aho oli omin päin tehnyt palveluja parantavat muutokset rakennukseen ja maksanut ne itse. Ilman näitä muutoksia Leiribaari Ky ei olisi pysytynyt palvelemaan asiakkaitaan. Kalajoen kunta tahtoi tietoisesti vaikeuttaa yksityisen yritystoiminnan pyörittämässä Kalajoen matkailussa. Vahingonteko oli tahallista. Toiminnan taustalla olivat Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, joka oli samalla Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja istui samalla kahdella jakkaralla. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtajana oli Seppo Mäki-Ullakko.
Kalajoen kunta on ollut Kalajoen Hiekkasärkät y:n kautta matkailussa mukana vaikeuttaen yksityisten yritysten toimintaa kilpailemalla näiden kanssa ja estämällä ykstyisen yritysoiminnan toimintamahdollisuuksia. Katso historiaa asioille:
Matkailukuume riivaa kuntia
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/matkailukuume-riivaa-kuntia.html
Syrjinnän kohteena jo lähes 30 vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html
Kalajoen kunnan monopoli ärsyttää
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/kalajoen-kunnan-monopoli-rsytt.html
Kylpylä rakennetaan
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/kylpyl-rakennetaan.html
Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi julistamisella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/ahon-rehellisyys-palkitaan-rikolliseksi.html
Hotelliasiaa ajettiin kuin käärmettä pyssyyn
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/hotelliasiaa-ajettiin-kuin-krmett.html
Onko Torstilla puhdas omatunto?
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/onko-torstilla-puhdas-omatunto.html
Hiekkasärkät Oy:n pelastaminen
http://www.erkkiaho.com/kalajoki/blog/?content=detail&id=10
Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti toteuttaa osakeannin 23,6 miljoonaa markkaa. Osakeanti epäonnstui surkeasti, vaikka osekeantia mainostettiin kyseenalaisesti. Esitteessä luvattiin, että osakeannin jälkeen osinkopolitiikka tulee dynaamiseksi ja Kalajoen Hiekkasärktä Oy on varma ja tuottoisa sijoituskohde. Nämä olivat täyttä valetta. Sijoitusmuistiossa esitetty investointisuunnitelma oli mielikuvituksen tuotetta. Leirintäaluetta ei laajennettu 7 miljoonalla markalla. Armas Maikkula instituuttia ei perustettu. Kun Kalajoen Hiekkasärkät Oy ei saanut osinkorangoitusta niin silloin kunnanjohtaja päätti ”ryöstää” leiribaari Erkki Aholta ja Leiribaari Ky.ltä saadakseen matkailuhaaveilleen rahoitusta. Leiribaari ei enää laitettu julkiseen tarjouskilpailuun vaan siirrettiin kylmästi kunnalliselle Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, jonka hallituksen puheenjohtaja Torsti Kalliokoski oli. Tämä menettely aiheutti leiribaari Ky:lle valtavat taloudelliset tappiot, koska yrityksellä oli täydet varaukset ja toiminta jouduttiin lopettamaan yhtäkkiä. Leiribaari Ky joutui lahjoittamaan yrityksensä satojentuhansien markkojen kalustot Viroon.
Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Himangalla 9.1.1988. Viestin voitti Pedersören joukkue. Kalajoki sijoittui kahdeksanneksi joukkueella Tapani Ylitalo, Johanna Ylitalo, Ari Heininen, Simo Törnvall, Jari Niemi, Tapio Räihälä, Kari Ojala ja Jukka-Pekka Ojala. Himangan joukkue sijoittui kymmenenneksi. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue oli kymmenes ja Himangan II-joukkue 13.s. Himangan III-joukkue oli 28.s ja Kalajoen III-joukkue 42.s.
Johanna Ylitalo sijoittui SM-hiihtojen 18-vuotiaiden tyttöjen 5 kmn hiihdossa neljänneksi ja 15 km:n hiihdossa hän voitti SM-pronssia. Talven 1988 hyvä kansallinen ja kansainvälinen menestys nosti Johanna Ylitalon nuorten MM-ryhmään, mikä samalla merkitsi harjoitusmatkoja Keski-Euroopan alpeille jo kesällä 1988. SM-maastojuoksussa 18-vuotaiden 4 km:n juoksussa Johanna Ylitalo sijoittui neljänneksi.
Jääsurfauksessa Rainer Bäckman sijoitti SM-kisoissa kahdeksanneksi. Kalajoen Riento pelasi 1980-luvulla yleensä kolmos- tai nelossarjassa. Riennon ja Junkkareiden keskinäiset ottelut oli at runsaasti yleisöä vetäneitä paikallisia lentopallon huipputapahtumia. Junkkareien kukistaminen onnistui Riennolta virallisessa sarjaottelussa vasta joulukuussa 1988 ja tuolloinkin kamppailu kesti kaksi ja puoli tuntia sekä täydet viisi erää. Samalla Kalajoen lentopalloherruus siirtyi Riennolle.
Jousiammunnassa Simo Hihnala voitti kaksi TUL:n mestaruutta joukkuekilpailuissa ja hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa. Mauno Takalo voitti jousiammunnassa Suomen mestaruduen 45-vuotiaiden sarjssa ja SM-hopeaa Fita-kierroksella. Marko Ainali voitti 18.vuotiaiden Suomen mestaruuden henkilökohtaisessa kisassa ja joukkuekilpailussa. Marko Ainali voitti myös TUL:n mestaruuden.
Samuli Sinkkonen kiri vakuuttavasti voittoon Hesingin olympiastadionilla alkukesästä 1988 pidetyissä Finalndia Junior Gamesin finaalissa saavuttaen 16-vuotiaiden piiriennätyksen 800 metrin juoksussa ajalla 1.57,20. Samalla Sinkkonen palkittiin näiden suurkilpailujen parhaana poikaurheilijana. Samuli edusti Suomea Tallinnassa käydyssä poikien maaottelussa Viroa vastaan. Kokkolan Veikkojen Timo Sarlin oli paras hyvällä ajalla 1.57,1 Sinkkosen tullessa kolmanneksi tasan kolmen sekuntia hitaampana. Samuli Sinkkonen saavutti 16-vuotiaiden 800 metrin juoksussa SM-hopeaa Timo Sarlin voittaessa.
Antti Haapakosken kansainväliset edustustehtävät alkoivat kesällä 1988. Heinäkuun alussa Espanjan tulevassa olympiakaupungissa Barcelonassa taittuivat 110 metrin matalat aidat aikaan 13,90 ja käteen ojennettiin koululaisten maailmanmestaruuskilpailujen pronssimitali. Barcelonan juoksu avasi 17-vuotiaalle Antille ovet Kanadan Salisburyssä 27.-31.7.1988 pidettyihin 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuihin. Antti Haapakoski selviytyi kisoissa välieriin ajalla 14,53. Kisat juostiin normaalikokoisilla aidoilla. Haapaskoski oli ensimmäinen putoaja eräsijoitusten perusteella. Ruotsi-Suomi maaottelussa Antti voitti 18-vuotiaiden 110 metrin aitajuoksun tuloksella 14,20. SM-kisoissa 300 metrin aitajuoksussa Antti Haapakoski voitti -pronssia ajalla 37,72. 110 metrin aitajuoksussa Antti Haapakoski voitti SM-hopeaa ajalla 14,21 Ismo Hämeenkorven voittaessa.
Painonnostossa Juha Roukala voitti 110 kg:n sarjassa SM-hopeaa tuloksella 332,5 kg (145, 187,5) EM-kisoissa Juha Roukala sijoittu 15.s tuloksella 337,5 kg (147,5 ja 190). 20-vuotiaiden 60 kg:n sarjassa Vesa Saari voitti SM-pronssia tuloksella 207,5 kg (92,5 ja 115,0). Markku Roukala voitti 100kg-sarjassa Suomen mestaruuden tuloksella 272,5 kg ( 127,5 ja 145,0). Kalajoen Junkkarit oli seurojen välisessä kilpailussa kolmas SM-kisoissa. Suomi-Ruotsi maaottelussa Juha Roukala voitti 110 kg:n sarjan tuloksella 325 kg (145,0 ja 180,0). Seuralukittelukilpailuissa Kalajoen Junkkarit oli toiseksi paras seura Suomessa Iisalmen Visan voittaessa. Nuorten PM-kilpailuissa 60 kg:n sarjassa Vesa Saari sjoittui neljänneksi tuloksella 185,0 kg (80,0 ja 105,0). Markku Roukala sijoittui toiseksi 100 kg:n sarjassa tuloksella 280,0 kg ( 127,5 ja 152,5). Raution Kisaijoiden Esa Kivi sijoittui 17-vuotiaiden 60 kg:n sarjassa Suomen mestaruuskilpailuissa hopealle tuloksella 145 kg (67,5 ja 77,5 ).
Kalajoen Junkkareiden Pekka Mehtälä voitti painin ensimmäisen SM-mitalin Alavuudella joulukuussa 1988 vapaapainin 44-kilon sarjassa. Loppuottelussa Mehtälä hävisi Lappeenrannan Sami Markulle numeroin 8-5. Kihin-muisto sijoittui kuninkuusraveissa toiseksi heti Patrikin jäälkeen. Särkkäin kortteliajot voitti Kiirin Esa Planting ja toiseksi tuli Sune Holmnäs IF Brake ja neljänneksi sijoittui Raution Kisailijoiden Jari Ylitalo. Matkana oli 80 km.
Kalajoen voimistelijatytöt saavuttivat KLL:n kisoissa lukio-ylästeen kisoissa toisen sijan Kirsi Kalliokosken tuomana. Marjaana Tavasti sijoittui kuudenneksi. Ala-asteen sarjassa Riikka Mäki oli kolmas ja Annukka Rönn kymmenes. SVUL:n vomistelupäivillä 4. luokan sarjan voitti Kirsi Kalliokoski ja 5-6. luokan sarjan Riikka Mäki. Toiseksi sijoittui Anne-Mari Haarala ja kolmanneksi Annukka Rönn.
Kalevi Puusaari voitti SM-pronssia pitkänmatkan suunnistuksessa. Kunniakierroksella Kalajoen Junkkarit hankkivat rahaa 50 754 markkaa ja Raution Kisailijat 24 834 markkaa. Kari Ojala keräsi 4238 markkaa, Helena Tuura 4217 markkaa ja Ari Siipola 4215 markkaa. Tapion Tuvalla järjestettiin viidennet lumiveistokisat. Voiton vei larsomlaisen Seth Åkelundin perhejoukkue teoksella Satulinna. Raution Kulttuurin liekke sytytettiin juhlallisin menoin. Rautio oli voittanut vuonna 1964 Suomen Kultturirahaston varojen keräyskilpailun. Noin 85 prosenttia 1600 rautiolaisesta oli allekirjoittanut adressin.
Kalajoella elettiin varsinaista jääkiekkohuumaa. Esimerkiksi Junkkarit – Kiekko-Vesa peli seurasi peräti 1071 maksanutta katsojaa. Junkkarien jääkiekkojaoston talous oli erittäin vaikea ja niinpä puheenjohtaja Lauri Järvinen jätti tehtävät ja Erkki Aho valittiin Junkkarien jääkiekkojaoston uudeksi puheenjohtajaksi. Aho pelasti Kalajoen Junkkarit konkurssilta.
Jääkiekossa sarjakaudelle 1987-1988 asetettiin tavoitteeksi pääsy kahden parhaan joukkoon ja samalla ensimmäisen kerran I divisioonakarintojen ply off-kierrokselle. Jo alkukesällä tekivät Junkkarien kanssa sopimuksen Raahen Teräs-Kiekossa pelanneet Jukka Puokkula, Pekka Pyhäluoto ja Vesa Pisilä. Tämän jälkeen Junkkareihin siirtyi Oulun Kärppien nimekäs hyökkääjä Jari ervasti. Porin Ässistä saapuivat sarjakauden kynnyksellä Marko Viljanen ja Marko Högerman sekä Oulun Kärpistä Kai Laatikainen. Kalajoen Junkkarit hävisivät play-off-kierroksella Jyväskylän Lohelle numeroin 9-4 ja kotanaan 1-5. Junkkarit lähti sarjakaudelle 1988-1989 erittäin nimivahvalla joukkueella. Valmentajana toimi Kalevi Suni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti