Vuosi 1992 Kalajoella

Antero Kivelä

















Jan Jasko


















Robert Pukalovic


















Kari Jalonen

















Toni Arima


















Kari Joki-Erkkilä


Keski- Pohjanmaan maakuntaviestissä Kalajoen I-joukkue hylättiin, koska ankkuriosuudella Kaljoen edustaja Mauno Juola ohjattiin väärälle ladulle johtoasemassa. Kalajoen joukkue hylättiin tämän johdosta. Kalajoki olisi todennäköisesti voittanut koko viestin. Joukkueessa hiihtivät Kalle Junnikkala, Outi Siironen, Kauko Himanka, Katja Ojala, Simo Törnvall, Veli-Pekka Junnikkala, Janne Ojala ja Mauno Juola. Himangan I-joukkue sijoittui sijalle 14. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue oli toinen ja III-joukkue 31. Himangan II-joukkue oli 16. ja III-joukkue 41.

Nuorten 3x10 km:n viestissä Kalajoen Junkkarit voittivat kultaa joukkueella Mauno Juola, Janne Ojala ja Kalle Junnikkala.

Antti Haapakosken menestys näkyy tilastopajan linkistä
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=533
Antti Haapakoski edusti Suomea Barcelonan olympialaisissa. Antti Ensio Haapakoski (s.6.2.1971) on voittanut aitajuoksussa nuorten Euroopan mestaruuden vuonna 1989 ja nuorten maailmanmestaruuden vuonna 1990. Hän on ollut koko 1990-luvun paras suomalainen pika-aituri. Hän on voittanut kuusi kertaa pika-aitojen Suomen mestaruuden vuonna 1990 Oulussa, 1993 Mikkelissä, 1994 Tuusulassa, 1995 Lapualla, 1996 Tampereella ja 1997 Lappeenrannassa. SM-hopeaa hän voittanut kolme kertaa ja SM-pronssia kerran. 60 metrin aidoissa hän on voittanut neljä Suomen mestaruutta ja yhden hopean.

Antti Haapakoski edusti Suomea Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992 ja Atlantan olympialaisissa 1996. Hän edusti Suomea Tokion maailmanmestaruuskilpailuissa 1991, Stuttgartin MM-kisoissa 1993, Göteborgin MM-kisoissa 1995 ja Ateenan MM-kisoissa 1997. Haapakoski edusti Suomea myös Splitin EM-kisoissa 1990 ja Helsingin EM-kisoissa 1994. Hän on edustanut Suomen 60 metrin aidoissa EM-hallikisoissa Genevessä 1992 ja Pariisissa 1997 sekä MM-hallikisoissa Torontossa 1993 ja Barcelonassa 1995. Parhaimmillaan hän oli EM-kisoissa 1994 kuudes. Haapakosken ennätys 110 metrin aisoissa on juhannuskisoissa 1995 juostu 13,42. Sallittua kovemmassa myötätuulessa Haapakoski juoksi Sestrieressä 1994 ajan 13,26.

Uuden jäähallin avausottelu pelattiin 10.10.1991, yli 1000 katsojan riemuksi Kalajoki HT voitti Raahen Kiekko-Vesan numeroin 11-5. Seuraavaksi JHT voitti oululaisen Eka-Kiekon 5-3. Kuusamon Pallo-Kaarhut kaatui numeroin 11-3. Raahen Teräs-Kiekon kanssa pelattiin 2-2 tasapeli. Lepplax voitettiin numeroin 6-3, S-Kiekko 7-3 ja Ylivieskan Pallo 1567 katsojan riemuksi numeroin 12-3. Jan Jaskon tehosaldo oli 3+2 tässä ottelussa. Kajaanin Hokki kaatui 5-4, Veikko Torkkelin valmentama Eka-Kiekko 16-3, S-Kiekko 7-3, Kiekko-Vesa 6-5 ja YPa:n kanssa pelattiin 4-4 tasapeli. Kevätkaudella Kuusamon Pallo-Karhut voitettiin 7-4 ja Raahen Teräs-Kiekko 14-4. Tuossa ottelussa Matti Veivon saldo oli 1+5. Lepplax kaatui puhtaasti 6-0, Hermes 5-2, ja 9-2. Ylivieskan Pallo voitettiin 6.2.1992 yli 1600 katsojan silmien edessä numeroin 10-3.

Ensimmäisella pudostupelikierroksella Keravan Shakers koki junkkarien tehokkuuden numeroin 8-2. Jan Jaskon saldo oli 3+1. Toisessa pudostuspelissa savonlinnalainen Laitaatsillan Pallo hävisi numeroin 11-2. Nousukarsinnassa JHT pelasi tasan 4-4 Imatran Ketterän kanssa. Matti Veivon kenttä teki kaikki neljä maalia.

Junkkarit HT:n nousi sarjakauden 1991-1992 päätteeksi I-divisioonaan. Joukkueessa pelasi kolme porilaista: hyökkääjät Marko Viljanen ja Jarkko Lehtonen sekä puolustaja Timo Saikkonen. Jokainen heistä oli hankkinut jo aikaisemmin divarikokemusta Hokki-Salon paidassa. Seuraavat pelaajat nostivat JHT:n divariin: Mikko Perkkiö, Timo Saikkonen, Marko Hilli, Jarkko Lehtonen, Pasi Räty, Ole Välipirtti, Jari Ervsti, Jan Jasko, Jari Nerg, Pasi Priuska, Mika Rajamäki, Robert Pukalovic, Marko Viljanen, Markku Ahola, Pasi Näyhä, Matti Veivo ja Ari Suutari.
Kalajoen divariaikaan siirtäneessä ryhmässä torjui kiekkoja turkulaissyntyinen Pasi Räty.

I-divisioonassa ensimmäinen kausi 1992-1993

Junkkarit Hockey Team nousi keväällä 1992 jääkiekon I-divisioonaan voitettuaan karsintasarjan ennen Helsingin Karhu-Kissoja. Kalajoki oli divarin kaikkien aikojen ensimmäinen maaseutupaikkakunta ja samalla ensimmäinen alle 10 000 asukkaan kunta näin korkealla jääkiekon sarjatasolla. Uuden jäähallin rakentamisen toteutti Markku Rautio, 1990-luvun alun kalajokisen jääkiekon keskeinen puuhamies. Hän vastasi myös JHT:n ensimmäisen divarijoukkueen kokomaisesta ja toimi sen managerina. Antero Kivelän valinta Junkakrit HT:n ensimmäiseksi divarivalmentajaksi varmistui vain muutaman päivän kuluttua karsintasarjan päättymisestä.

Jääkiekon Kalajoki-ilmiöstä alettiin puhua vasta keskikesällä 1992, kun tieto Tapio Levon siirtymisestä Junkkareihin julkistettiin. Levo ei koskaan aikaisemmin ollut pelannut Suomessa Ässien ulkopuolella, vaikka kysyntää oli riittänyt moniin suuntiin. Levo muistetaan Ässien hyökkäävänä puolustajana. Hän pelasi Porissa 18 kautta (1972-1981 ja 1983-1992). Levo kiekkoili kahden kauden verran Pohjois-Amerikassa ja HKP:ssa uransa päätöskauden. Levo on yksi SM-liigan tehokkaimpia puolustajia kautta aikojen. Hän teki pisteet 201+215 pelaamassaan 593 runkosarjaottelussa. Pudotuspelien 60 ottelussa Levolle kertyi saldo 22+22. Hän voitti yhden Suomen mestaruuden ja yhteensä kuusi mitalia. Pohjois-Amerikassa Levo pelasi kaksi vuotta. Ensimmäisen kauden hän edusti Colorado Rockkies-seuraa ja toisen kauden New Jersey Devilsiä. Levo oli kummallakin kaudellaan joukkueensa tehokkaimpia puolustajia. Suomea Levo edusti viisissä MM-kisoissa, kerran olympialaisissa ja kahdessa Kanda-cupissa, MM- kisoissa 1982 Levo oli Leijonien avainpelaajia ja myös vuoden 1981 Kanada-cupissa maajoukkueen ykköskentässä. Hän pelasi yhteensä 152 A-maaottelua saldolla 26+18.

Lyhyen ajan kuluessa Levon mallia seurasivat perushelsikiläisenä tunnettu hyökkäjä Tony Arima ja Oulun Kärppien kasvatti Kari Jalonen, jonka neljä edellistä kautta olivat kuluneet TPS:n liigaryhmään tuloksenaan kolme Suomen mestaruutta yhden aikaisemmin Kärpissä saavutetun jatkoksi. Toniy Arima palsi laitahyökkääjänä SM-liigassa vuosina 1979-1995 Jokereissa, HIFK:ssa ja Lahden Hockey-Reippaassa. SM-kultaa hän voitti HIFK:ssa vuonna 1983. Colorado Rockkies varasi hänet NHL:n varaustilaisuudessa kahdeksannella kierroksella vuonna 1981 numerolla 150. Arima edusti Suomea vuoden 1983 MM-kisoissa, jossa hän kuului Suomen pirteimpiin hyökkääjiin, Suomi oli kisoissa seitsemäs. Loukaantuminen esti hänen osallistumisen vuoden 1984 olympialaisiin. Kaikkiaan hän pelasi 31 A-maaottelua.

Pelaajana Kari Jalonen voitti viisi Suomen mestaruutta, joista yhden Kärpissä ja neljä Turun Palloseuraassa. Mestaruuksien lisäksi hän sai yhden hopean ja kolme pronssia, NHL.ssä Kari jalonen pelasi vuosina 1982-1984 edustaen Calgary Flamesia ja Edmonton Oilersia. Suomen jääkiekkomaajoukkueessa hänpelasi 152 ottelua ollen mukana muun muassa kuusissa MM-kisoissa ja Kanada Cupissa. Jalosella on hallussaan SM-runkosarjan yhden kauden piste-ennätys 93 (29+64) pistettä kaudelta 1986-1987.

Kalajoella jatkoivat pelaamistaan maajoukkuetason slovakit, hyökkääjä Jan Jasko ja puolustaja Robert Pukalovic. Jasko oli voittanut kaksi kertaa peräkkäin II-divisioonan tehokuninkuuden ja hänen kaudella 1990-1991 tekemänsä 126 pistettä on tämän sarjatason valtakunnallinen ennätys. Kalajoella pelasi myös toisen polven puolustaja Roni Mesikämmen, joka kiekkoili Kalajoen divarijoukkueessa koko kauden. Kimmo Nurron ja Mika Kupiaisen tulo Kalajoelle täydensi Junkkarit HT:lle kaksi lähes liigatason kentällistä.

Antero Kivelä toi Kalajoelle Vasili Tihonov-tyyppisen kovan harjoittlteun, johon kuului kaksi päivittäistä lajiharjoitusta sekä lisäksi aina yksi voimaharjoitus.
Ensimmäinen divaripeli oli HJK:ta vastaan Kalajoella. JHT:n ensimmäisen divarimaalin teki Tony Arima. JHT voitti ottelun. Seuraava vierailija oli Oulun Kärpät, joka sai tyytyä 4-4 tasapeliin. Turun Toverien valmentaja Rauno Korpi kesti 6-4 tappion paremmin kuin Oulun Kärppinen valmentaja Pasi Mustonen Oulun Kärppien tasapelin. Liigaehdokkaiden kaataminen Kalajoella jatkui Kouvolan KooKoon vieraillessa. Jarmo Myllys torjui 51 laukausta, mutta kuusi jäi torjumatta. Junkkarit HT voitti 6-4. Tätä ennen Antero Kivelän ryhmä oli käynyt Joensuussa kukistamassa liigapaluuta havitelleen JoKP:n vahvan joukkueen maalein 7-5.

Farmisopimus Ässien takasi Kalajolle syksyn kuluessa huippumaalivahti Kari Rosenbergin, joka torjui divarin runkosrjan loppuun saakka. Puolustaja Marko Sten oli syksyllä apuna muutamassa tärkeässä ottelussa. Loka-marraskuun vaihteen 1992 menestysjaksonsa jälkeen Junkkarit HT oli divarin runkosarjassa pitkään kolmantena ja parhaimmillaan jo kuusi pistettä Oulun Kärppiäkin edellä. Joulutauolle mentäessä Junkkarit HT putosi viidenneksi.
Kari Jalonen oli 66 tehopisteellä runkosarjan ylivoimainen ykkönen ennen Jan Jaskoa, jonka teho tuotti 52 pistettä. Jasko oli syksyn paras maalintekijä 34 osumallaan. Jalonen oli syöttäjien ylivoimainen kärkimies 45 pisteellään. Puoulustajien tehotilastossa Tapio Levo oli toinen ja Robert Pukalovic kolmas.

Syksyn runkosarjan viides tila tyydytti valmentaja Kivelää. Sarjatulokas oli koko divarin paras vierasjoukkue. Junkkarit HT:n 52 pistettä olivat divarin sarjatulokkaiden kaikkien aikojen korkein yhden kauden kertymä ja niillä saavutettiin Finlandia-liigan viides sija. Liigakrsintapaikka jäi vain viiden pisteen päähän ja neljänneksi sijoittunut Kärpät piti Pohjois-Suomen herruutensa kapella kolmen pisteen erolla. Jan Jasko taisteli loppuun saakka tiukasti divarin maalikuninkuudesta. 45 osuumaa riitivät toiseen sijaan.

Kauden ylivoimaisesti ikävin tapaus sattui lokakuun kahdeksas päivä Kärppien ja Junkkarien välisessä pelissä Oulussa, kun juuri Junkkareista Kärppiin palannut Matti Veivo halvaantui alaraajoistaan. Veivon kaularanka vahingoittui hänen lennettyään vaarallisesti päin laitaa Mika Kupiaisen taklauksen jälkeen. Taklaus ei ollut mitenkään törkeä, vaan ennemminkin normaali – vaikkakin hivenen takaviistosta tullut – peliinkuuluva taklaus. Suureksi epäonneksi seuraukset olivat tällä kertaa mitä olivat. Onnettomuus herätti runsaasti keskustelua jääkiekon vaarallisuudesta, varsinkin kun Limingan Kiekon 18-vuotias Miika Tikkanen oli halvaantunut harjoitusottelussa vain viisi päivää aiemmin. Veivon tapaus pysyi uutisissa vielä vuosia vakuutusyhtiön kanssa venyneiden korvausriitojen johdosta. Kauden kymmenessä pelissään Veivo oli ehtinyt kerätä tehot 3+7.

Talvella 1990 maailmanmestaruuskilpailuja varten Kari Joki-Erkkilä lykki rullasuksilla 1600 ja suksillä lähes 1000 kilometriä. USA:ssa New Hampshiren osavaltion Jacksonissa pidetyissä MM-kisoissa hän johti 10 kilometriä hiihtos sekä 3,3 että 6,6 kilometrin väliajoissa. Suomalainen Seppo Joensuu jaksoi lopun nousut kuitenkin paremmin ja voitti Kari Joki-Erkkilän 22 sekunnin erolla. Viiden kilometrin kilpailuissa Joki-Erkkilä puolestaan nousi 2,2 kilometrin neljänneltä sijaltaan MM-pronssille Norjan Rolf Einar Pedersenin voittaessa 25 sekuntia nopeampana ja Joensuun ollessa toinen viisi sekuntia ennen Joki-Erkkilää.
Pihtiputaalla 1990 pidetyissä SM-kilpailuissa Joki-Erkkilä uudisti edellistalven kaksoisvoittonsa selvällä erolla.

Pohjoismaiden mestaruuksia
Vuoden 1991 pääkilpailuksi muodostui Vierumäellä pidetyt Pohjoismaiden mestaruushiihdot. Niissä Joki-Erkkilä voitti vakuuttavasti molemmat matkat ennen edellistalven maailmanmestaria Norjan Pederseniä. Viisi kilometriä kulki 15 ja kymppi 30 minuuttiin, mikä kertoo varsin kovasta menosta. Kymmenen kilometrin matkalla vielä puolimatkassa Norjan Pedersen johti kahdella sekunnilla, mutta maalissa Kari Joki-Erkkilä oli 16 sekuntia nopeammin.
Talvi 1991 tuotti jälleen kaksi Suomen mestaruutta seuraavan kilpailijan jäädessä kummallakin matkalla puolisen minuuttia.

Kuusi paralympia kultaa
Albertvillen paralympiakisoissa 1992 Kari Joki-Erkkilä voitti kultaa 5 km:n ja 10 km:n matkalla sekä hopeaa viestissä. Albertvillestä Suomi sai kaikkiaan 14 mitalia, joista kahdeksan oli kultaisia, kaksi hopeisia ja neljä pronssista. Albertvillen kisoihin osallistui 727 urheilijaa 24 eri maasta.

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana jatkoi Väinö Oksanen ja hallituksen puheenjohtajana Raili Myllylä.

Kunnallisvaaleiss Keskusta sai 2766 ääntä, kokomus 729, SDP 477, VSL 717 ja SMP 230. Vaalien ääniharavat
Kunnallisvaalit 1992
1. Esko Lindström Vasemmistoliitto 166
2. Pirkko Nygård SDP 163
3. Eero Nevalainen Keskusta 131
4. Erkki Aho Keskusta 128
5. Markku Rautio Kokoomus 110
6. Keijo Kukkola Keskusta 107
Erkki Aholta estettiin vaalituloksen mukainen luottamusmiespaikkojen saanti Kalajoen keskustan syrjintätoimenpiteiden johdosta.

Halpa-halli alkoi rakentamaan uusia 1850 neliön toimitiloja ja Turnes Oy:lle valmistui uudet toimitilat. Vasankari koulu remontoitiin. S-market aloitti uudistetuissa tiloissaan. Kansallis-Osake-Pankki täytti 75 vuotta.

Kalajoen Pallo 92 perustettiin. Puheejohjaksi valittiin Markku Männistö ja johtokunnan jäseniksi Marjaana Aho, Pertti Saukko, Jouko Kalajoja ja Juho Silvasti.

Särkkien kahdeksannet kortteliajot voitti Kälviän Tarmon Hannu Luoto.
Kalajoki-Messut järjestestettiin ensimmäistä kertaa.

Kalajoen Paratiisikylpylä Oy alkoi rakentaa kylpylää kunnan takauksen turvin. Kylpylän kustannusarvio oli 22 miljoonaa markkaa. Lainarahaa pääasiassa valuuttalainaa otettiin 12 miljonaa markkaa. Kalajoen Paratiisikylpylä Oy kääntyi kunnan puoleen ja anoi 26.4.1990 4 miljoonan markan takausta, koska kustannusarvio tuossa vaiheessa näytti ylittyvän 4 miljoonalla markalla. Valtuutettu Erkki Aho jätti valtuustossa asiasta eriävän mielipiteen, jossa hän vaati, että kunnan on varmistettava etunsa yhtiössä siten, että yhtiöiden tilintarkastjiksi valitaan ammattitaitoiset ja luotettavat tilintarkastajat, jotka antavat valtuustolle selvityksen asioissa kolme kertaa vuodessa, Valtuutettu Ahon eriävää mielipidettä ei huomioitu jatkossakaan millään tavalla. Paratiisikylpylä Oy:n rakennushanke kylpylän osalta ylitti kustannusarvionsa 50 prosentilla eli 12 miljoonalla markalla.

Hotellikauppa

Kalajoen kunta osti Valtiolta Kalajoen matkailuhotellin 600 000 markan hinnalla. Kalajoen kunta myi hotellin kunnanjohtajan johtamalle Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 675 000 markalla. Hintaaan sisältyi hotellikiinteistöjen lisäksi Tuomimaja-tontista Rn:o 3:71 määräala kooltaan 2,85 hehtaaria. Lisäkin kaluston arvo katsottiin 75 000 markan arvoiseksi ja tämä sisältyi kokonaiskauppahintaa, Kauppakirja tehtiin 15.10.1982. Sen jälkeen kunta lahjoitti yhtiölle 5.250 000 markan arvoisen Suomen suosituimman leirintäalueen. Lisäksi Kalajoen Hiekkasärkät Oy pyöritti huvipuisto JukuJukumaata Hiekkasärkkien parhaimmalla paikalla ja maksoi alueesta vuokraa 5000 markkaa vuodessa.

Urheiluopiostosäätiölle avustusta

Kalajoen kunnanvaltuuston tuotiin ylimääräisenä ja kiireellisenä asiana 26.3.1990 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan urheiluopistosäätiölle annettava 500 000 markan avustusanomus kuntosalilaitteita varten ja vielä 600 000 markan lainan takausasia. Vastavakuudeksi kunnan takaamalle lainalle kunta sai kokurssikypsän Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osakkeita. Mitään tarkempaa toimintasuunnitelmaan budjetista puhumattakaan ei rahankäytölle ollut. Valtuusto, jota kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli kehunut ennakkoluulottomaksi, hyväksyi tämän avustuksen ja lainan takauksen. Kalajoen kunta vuokrasi myös tilat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle 6000 markan kuukausivuokralla ja maksoi itse ko. tiloista yhtiövastiketta 16 500 markkaa kuukaudessa. Kuntosalilaitteet olivat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle vuokratussa tilassa.

Kalajoen kunnanhallitus esitti Kalajoen kunnanvaltuustolle 2.1.1992 ostettavaksi nämä kaksi vuotta käytössä olleet kuntosalilaitteet 600 000 markalla. Näin Kalajoen kunta rahoitti nämä kuntosalilaitteet kahteen kertaan. Käytännössä niiden arvo oli käytännössä vain noussut.

Erkki Aho toiselle kaudelle valtuustoon

Erkki Aho valittiin toiselle kaudelle valtuustoon neljänneksi suurimmalla äänimäärällä.Kunnallisvaalit 1991 eniten ääniä sai Esko Lindström Vasemmistoliitto 166, toiseksi eniten Pirkko Nygård SDP 163, kolmanneksi eniten Eero Nevalainen Keskusta 131 ja neljänneksi eniten Erkki Aho Keskusta 128. Keskusta jätti Erkki Ahon jälleen rivivaltuutetuksi, koska Erkki Aho oli valvonut kuntalaisten etuja Kalajoen matkailun järkyttävissä investoinneissa ja muussa päättämössä toiminnassa. Jälleen valtuutettu Erkki Aholle ainoaksi toimintakanavaksi jäi lehtikirjoittelu ja valtuustoaloitteiden tekeminen.

Erkki Aho kirjoitti 29.11.1992 omana mielipitenään, että hänen mielestään kunnanjohtaja on jäävi, koska kunnanjohtaja on mukana myös yhtiöiden hallituksissa. Aho piti menettelyä arveluttavana. Aho kirjoitti, että Hiekkasärkkien asioista tulee mieleen H.S. Anderssenin satu "Keisarin uudet vaatteet". Sadussa kaikki ihiset ihailivat keisarin uusia vaatteita. Lopuksi pieni lapsi sanoi, että keisari on alasti. Silloin vasta muutkin alkoivat uskoa silmiään: tosiaakin keisari on alasti. Aho kirjoitti, että Hiekkasärkkien asioissa on käymässä samalla tavalla. Uskotellaan, että Hiekkasärkät Oy on suuri ja mahtava eri yhtiöineen, jopa korvaamaton joidenkin mielestä. Pian kuitenkin huomataan, että sinne uppoaa veromarkka toisensa jälkeen ja kaikki menestys onkin vain toiveajattelua. Aho väitti, että Hiekkasärkät Oy on alasti. Hän oli varma, että koululaiset saavat ruokamenoissa säästää jatkossakin, jos kunnanvalteetut eivät ryhdistäydy ja rohkene uskoa omia silmiään.

Musta aukko

Valtuutettu Erkki Aho kirjoitti, että avaruudessa tiedetään olevan mustia aukkoja. Nämä pelottavat mustat aukot imaisevat itseensä kaikin mikä on lähistöllä, kivenmurikoita, isompiakin möhkäreitä ja jopa kokonaisia tähtiäkin ja minkä musta aukko on imaissut, sitä ei enää koskaan näy. Mutta ei tarvitse mustia aukkoja kaukoputkien kanssa etsiä. Sellainen löytyy lähempääkin ja se on Kalajoen Hiekkasärkät Oy nimeltään. Tämän aukon syävereihin katoavat liukkaasti veronmaksajien työllä ja tuskalla hankkimat tienestit, setelit suhisten ja kolikot kilisten. Ikuiset jäähyväsiet saa veronmaksaja rahoillensa heittää, Hiekkasärkät Oy:n mustasta aukosta ei ole pauuta kymmenpenniselläkään. 15-50 vuotta tulee musta aukkoa ihmisten rahoja nielemään. Sitten voi jo ruveta pilkottamaan päivä, arvioivat alan terävimmat tutkijat ja asiantuntijat, kirjoitti valtuutettu Erkki Aho.

Takaus Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n lainoille

Kalajoen kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, joka oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja, esitti 10 miljoonan markan takausta lainalle. Vastuuvakuutenaoli Tuomitarvena tilaan rn.o 3:147 viimeisellä sijalla olevat kiinnitykset. Vastavakuudella ei käytännössä ollut mitään arvoa. Tätä valtuutetut eivät ymmärtäneet. Näin huijaus onnistui täydellisesti. Tuomitavernan tonnti oli puolikas Tuomimaja tontista, Tontilla sijaitsi matkailuhotelli ja se oli ostettu kunnalta 675 000 markalla. Tontin puolikas oli kiinnitetty 20 miljoonasta markasta, Tästä kiinnityksesta viimeinen osa oli vakuutena kunnan 10 miljoonan markana takaukselle. Kalajoen kunnan ja kunnallisen matkailuyhtiön välinen vuokrasopimus Kuuskkonokan tontista oli kiinnitetty 10 miljoonasta markasta, Näitä kiinnityksiä oli käytetty kunnan takauksen vastavakuutena. Totuutta valtuutetuille asiassa ei kerrottu eikä sitä moni olisi varmaan ymmästänytkään. "Huijaus" meni jälleen täydestä,

Valtuustoaloite

Valtuutettu Erkki Aho teki valtuustoaloitteen 30.6.1994. Aho kirjoitti valtuustoaloitteessaan seruaavaa: Kalajoen matkailun virheelliset kehittämisratkaisut ja asioiden holtiton hoito ovat aiheuttaneet Kalajoen kunnalle kymmenien miljoonien taloudelliset tappiot. Kalajoen kunnan etua ovat olleet valvomassa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja valtuuston puheenjohtaja Väinö Oksanen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksessa ja kunnanhallituksen edustaja Raili Myllylä. Myös kunnansihteeri Pekka Ollila on toiminut Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n johtoelimissä. He ovat kuitenkin salanneet valtuutetuilta olennaisen tärkeitä tietoja yhtiöiden toiminnasta. Pyydän kunnanhallitusta tutkituttamaan onko kunnan edustajat Hiekkasärkät Oy:ssä syyllistyneet rikolliseen toimintaan salatessaan valtuutetuilta esim. tilintarkastuspöytärkirjat, tilintarkastuskertomukset ja oikaistut tilinpäätökset ja sillä tavalla ohjanneet kunnan varoja tappiolliseen toimintaan.

Lisäksi Aho pyysi kunnanhallitusta selvittämään onko kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttöön toimiessaan samanaikaisesti kunnanjohtajana ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on joutunut katsomaan sekä kunnan etua että yhtiän etua ja yhtiön etu on mennyt kunnan edun edelle. Kunnalle on jäänyt kannettavakseen kymmenien miljoonien taloudelliset tappiot. On kaikkien etu, että asiat selvitetään perusteellisesti ja syylliset saatetaan korvausvelvollisiksi Kalajoen kunnalle aiheuttamistaan erittäin suurista tappioista. Erkki Aho vaati aloitteessaan myös erityistilintarkastuksen suorittamista Kalajoen Hiekkasärkät Oy:öön ja Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:öön. Siihen menettelyyn kunnanjohtajan johtama kunnanhallitus ei suostunut. Siksi valtuutettu Aho teki asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

KHT-tilintarkastajan väärä lausunto

Kalajoen kunnanhallitus antoi asiassa lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi Kalajoen kunnanjohtaja pelastaakseen nahkansa oli pyytänyt lausumaa asiassa lestadiolaiselta KHT-tilintarkastajalta, joka toimi matkailuyhtiöiden tilintarkastajana. KHT-tilintarkastaja antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle täysin virheellisen lausunnon. Lausuntossa oli seuraava teksti: Vaikka toiminta on viime vuosina ollut tappiollista, ovat yhtiön omaisuuserät edelleen tallella, eikä selvitystilapakkoa ollut olemassa. Edellä oleva koskee Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tilannetta. Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osalta on todettava, että yhtiön pääoma on ollut 31.12,1993 kokonaisuudessaan tallella ja että taseeseen ei sisälly lainkaan tappioita.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen ja esittelijäneuvos Jaakko Jonkka olivat allekirjoittaneet päätöksen, jonka mukaan kirjoituksenne ei anna aihetta toimenpiteisiin. Totuus oli kuitenkin toinen, sillä tilinpäätös sisälsi perusteettomia arvonkorotuksia ja muita laittomuuksia aivan riittävästi.

Kylpylä kunnalle

Totuus ei kunnioittanut lestadiolaisen tilintarkastajan lausuntoa. Kalajoen kunta joutui pelastamaan molemmat matkailuyhtiönsa konkurssilta. Kalajoen kunta otti Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 27,2 miljoonan markan lainat vastattavakseen ja kylpyläkiinteistö siirtyi suoraan kunnan omistukseen. Erkki Ahon eriävä mielipide kylpylän lainatakauksessa suurista riskeistä oli toteutunut. Valtuutetuille perusteltiin kylpylän ostamista niin heille esiteltiin laskelma, jonka mukaan kunta saa yli 40 miljoonan markan vuokratulot kylpylästä. Toisin kuitenkin kävi. Kunta joutuu joka vuosi maksamaan kylpylän käyttökuluja n.1,5 -2 miljoonaa markkaa vuodessa ja kaikki lipputulot menevät vuoralaiselle eli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Vuokralainen ei kuitenkaan ole muistanut tai paremminkin sanottuna pystynyt maksamaan vuokriaan. Järkyttävintä kaupan esittelyssä olisi se, että Kalajoen kunnan kamreeri, joka on yksi talousasioissa yksi Suomen parhaimpia kunnan kamreereja oli laitettu esittelemään valtuutetuille täysin virheellinen ja toiveajattelua esittelevä totuudenvastainen laskelma hotellikaupan edullisuudesta.