Vuosi 1991 Kalajoella

Jan Jasko


















Avo Keel













Mika Vihelä














Lumiveiston SM-kisat järjestettiin JukuJukumaassa. Kuvassa virolaisia opiskeilijoita, jotka toimivat kesällä tarjoilijoina ravintola Lokkilinnassa.













Rautio-viikolla soitti totuttuun tapaan Tango-Landola













Rahjan kalajuhlat vetivät runsaasti osallistujia

Kalajoen seurakunnan kirjoissa oli 7671 kansalaista ja väkimäärän lisäys vuoden aikana oli +39. Raution seurakunnassa oli 1069 kirjoilla ja vähennystä oli -16.
Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto jatkoi: puheenjohtajana Väinö Oksanen, varapuheenjohtajana Jouni Jyrinki ja toisena varapuheenjohtajana Anna-Maija Himanka. Kunnanhallituksen puheenjohtaja vaihtui, kun Arvo Väliverrosen syrjäytettiin vallanhaluisten toimesta ikävällä tavalla. Syrjäyttäminen oli Arvo Väliverroselle raskas asia ja nopeutti hänen sairastumistaan. Vallanhaluisista syrjäyttäjistä Raili Myllylästä tuli kunnanhallituksen puheenjohtaja ja hallitukseen valittiin seuraavat jäsenet: Heikki Nikupaavo, Jorma Juusola, Mikael Kyönsaari, Alpo Murtoniemi, Arvo Ylitalo ja Juhani Latukka.

Eduskuntavaaleissa Kalajoella äänestysprosentti oli 77,1. Ääniä keskusta sai 1902, kokoomus 497, LKP 23, SKL 76. VSL 330. Vihreät 85, SDP 181 ja SMP 81. Eniten Kalajoelta ääniä sai Kalevi mattila 706 ääntä ja toiseksi eniten Juhani Alaranta 363 ääntä.

Jaakko Seikkula väitteli tohtoriksi. Raution Kisailijat täytti 60 vuotta. Rahjan kalajuhlat keräsivät jälleen runsaasti kävijöitä. Rautio kotiseutujuhlia vietettiin jälleen viikon mittaisin juhlallisuuksin.

Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Pyhäjärvellä 6.1.1991. Viestin voitti Pedersören joukkue ja Kalajoki oli neljäs. Himanka oli sijalla 11. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Juho Prittinen, Simo Törnvall, Antti Nikkarikoski, Johanna Ylitalo, Mauno Juola, Marika Suni, Kalle Junnikkala ja Jukka-Pekka Ojala. Mauno Juola oli osuutensa nopein. Mika Myllylä oli ankkuriosuuden nopein. Kalajoen II.joukkue voitti B-sarjan. Joukkueessa hiihtivät Kauko Himanka, Kari Ojala, Sami Alho, Katja Ojala, Janne Ojala, Minna Nuorala, Tapio Räihälä ja Tapani Ylitalo. Kalajoen II-joukkue oli sijalla 25. Himangan II-joukkkue sijalla 28 ja Himangan III-jokkue sijalla 41.

Kari Joki-Erkkilä voitti pulkkahiihdon Pohjoismaiden mestaruuden 5 km:n hiihdossa ja 10 kM.n hiihdossa. Talvi 1991 tuotti jälleen kaksi Suomen mestaruutta seuraavan kilpailijan jäädessä kummallakin matkalla puolisen minuuttia.

Jussi Kurikkalan muistokisoissa 15 km:n matkan votti Hannu Pulkkinen ennen Ilmo Pulkkista ja Mats Storvallia. Mauno Juola voitti 18-vuotaidens sarjan ja Anne Piispanen naisten sarjan.

Kalle Junnikkala ylti hiihtosuunnistuksessa 1991 kolmeen Suomen mestaruuteen, ja aikaisemmin jo yhteen joukkuekultaan. Kalle pääsi 1991 MM-valmennettavien eliittiryhmään. Kalle saavutti vuosina 1988 -1991 yhteensä seitsemän Suomen mestaruuskilpailujen mitalia. Piirinmestaruuskilpailuissa Kalle Junnikkala oli syksyyn 1991 mennessä saavuttanut jo 45 mitalia, joista 28 voittoja.
Kalle Junnikkala kuului koko 90-luvun Suomen parhaimmistoon ja monet vuodet myös MM-valmennusryhmään. Hänellä on MM-osakilpailuvoitto, Pohjoismaiden mestaruus viestissä ja pronssi henkilökohtaisessa kilpailussa pikamatkalla. SM-kultaa on 7, hopeaa 4 ja pronssia 6 kpl. Tämän lisäksi on vielä useita MM-edustuksia. Veli-Matti Junnikkala on saavuttanut SM-kultaa ja pronssia.

Mauno Takalo voitti jousiammunnassa SM-hopeaa 45-vuotiaiden joukkuekilpailussa samoin kuin Pentti Ainali.

Antti Haapakosi voitti aitajuoksun Ruotsi-Suomi maaottelussa ajalla 13,74. Antti Haapakoski voitti aitajuoksun Suomi-Italia maaottelussa ajalla 13,86. Antti Haapakoski voitti nuorten 110 metrin aitajuoksun Suomen mestaruuden, Annukka Virkkala voitti 200 metrin jouksussa SM-hopeaa ja Samuli Sinkkonen 800 metrin juoksussa SM-pronssia.

Painonnostaja Mika Vihelä voitti 23-vuotiaiden 82,5 kg:n sarjassa Suomen mestaruuden tuloksella 285,0 (127,5 ja 157,5). Vesa saari voitti 60 kg:n sarjassa pronssia tuloksella 202,5 (95,0 ja 112,5). Markku Roukala voitti sarjassa 90 kg SM-pronssia tuloksella 270,0 (130,0 ja 140,0). Raution Kisailijoiden Anne Kivi oli naisten 48 kg:n sarjassa viides SM-kisoissa.

SVUL.n voimistelupäivillä 3-4 luokkien sarjan voitti Outi Alasuutari, 2. oli Maria Rahja ja 3. Maija Saari. 5-6. luokkien sarjan voitti Anu Junnikkala yhdessä Maria Ojalan kanssa.

Jan Jasko nousi sarjakaudella 1990-1991 valtakunnallisestikin lehtien otsikoihin tekemällä 126 (65+61) tehopistettä. Jaskon tavoin kahdessa kentällisessä pelannut Robert Pukalovic puolestaan tehtaili puolustajien vastaavasti valtakunnalliseksi ennätykseksi 89 (32-57) pistettä. Junkkarit HT teki runkosarjassa 271 maalia. Kalajoella jääkiekko-ottelut vetivät yli tuhat katsojaa.
Kalajoelle saatiin uusi jäähalli vuonna 1991. Uuden hallin avausottelu pelattiin 10.10.1991.

Sarjakauden 1990-1991 kynnyksellä tehtiin pitkään odotettu ratkaisu: kalajokinen jääkiekkotoiminta eriytyi Junkkareista omaksi erikoisseurakseen, joka sai nimekseen Junkkarit Hockey Team. Kalajokisen jääkiekkoilun vastuuhenkilöksi tuli urakoitsija Markku Rautio. Edustusjoukkueen valmentajaksi tuli turkulainen Matti Aaltonen. Kauden joukkue eteni toiselle play off-kierrokselle ja yhden maalin päähän I divisioonan karsintasarjasta.

Jan Jasko teki sarjakauden 1990-1991 Suomen ylimpien jääkiekkosarjojen tehoennätyksen 126 pistettä eli melkein neljä pistettä ottelua kohti. Robert Pukalovic oli tullut Tsekkoslovakian pääsarjasta Slovan Bratislavasta ja teki puolustajien tehoennätyksen 89 pistettä. Jari Ervasti palasi takaisi Kalajoelle yhden Raahen vuoden jälkeen. Kauden kuluessa hankittiin puolustusta vahvistamaan Mika Hämäläinen sekä Oulun Kärppien kokenut Hannu Jalonen. Oulun suunnalta puolustukseen tulivat Jari Nissilä ja Pasi Näyhä. Kalajoelle palasi myös koko kauden 1987-1988 Junkkareissa pelannut porilainen Marko Viljanen. Junkkarien monivuotinen ykkösmaalivahti Pasi Turpeinen sai seurakseen toisen kärppäkasvatin Marko Hillin. Kauden jo käynnistyttyä saaapui Oulusta vielä Harri Helama. Menetysten puolelle kirjattiin Ylivieskan Pallon siirtyneet oululaiset Marko Hjelt ja Jari Karppinen sekä Ikurin Vireeseen palannut puolustaja Jukka-Pekka Ilomäki. Pekka Priuska palasi kolmen Ylivieska vuoden jälkeen Kalajoelle. Pasi Priuska oli palannut Junkkareihin pari vuotta aikaisemmin.

Junkkarit HT pysyi koko sarjakauden lohkossaan toisena tai kolmantena. Kalajokilaakson alueella Junkkarit HT palasi perinteiselle valtaistuimelleen kooten sarjassa kahdeksan pistettä enemmän kuin neljänneksi sijoittunut YPa. Kolmasosa Junkkarien kauden pistemenetyksistä ajoittui sille tammikuun puolivälin jaksolle, missä Jan Jasko oli loukkaantumisten takia syrjässä kolmesta ottelusta.

Kevään 1991 ensimmäiseksi play off-vastustajaksi Junkkarit HT sai Itälohkon kakkosen Heinolan Kiekon. Junkkarit HT voitti ottelun 7-3. Kalajoella ottelu oli huomattavasti tiukempi, sillä jatkoajalla Jari Ervasti iski reboundista 6-5 voiton. Toisella play off kierroksella Junkkarit HT sai vastustajakseen tamperelaisen Ikurin Vireen. Ensimmäisessä ottelussa Tesoman hallissa kotijoukkue voitti numeroin 7-6. Kalajoella Junkkarit HT voitti numeroin 4-3. Kolmannessa play off ottelussa Tampereella Ikurin Vire karkasi ensimmäisessä erässä 4-0 johtoon. Junkkarit HT kavensi loppunumeroiksi 4-3. Junkkarit HT:n play off menestys oli kaikkien paras, vaikka niukkaakin niukempi putoaminen varsinaisesta I-divisioonan karsinnasta jäi harmittamaan.

Jäähalliasia päättävissä elimissä

Kun kauden 1990-1991 kuluessa kävi vakuuttavasti ilmi, että Junkkarit HT:llä on edellytykset nousta jo lähivuosina I divisioonaan, tuli uuden lämpimän hallin rakentaminen kiireelliseksi hankkeeksi. Jäähalliasiaa käsiteltiin Kalajoen vapaa-aikalautakunnassa 10.4.1991. Jääkiekkoseura Junkkarit Hockey Team oli tehnyt aloitteen kiinteän, lämpöeristetyn jäähallin rakentamisesta. Asiasta oli pidetty tiedotustilaisuus kunnvaltuuston kokouksessa 27.3.1991, jolloin hanketta esiteltiin alustavasti. Kunnanhallitus pyysi lausunnon vapaa-aikalautakunnalta. Lautakunta katsoi, että yleisurheiljoiden ja monien muiden urheilulajien kuten jousiammunan talviharjoittelupaikka voitaisiin toteuttaa hallin yhteyteen.

Kunnanhallitus käsitteli asiaa 6.5.1991, 13.5.1991 ja 15.5.1991 sekä 4.6.1991 sekä 10.6.1991. Kokouksessaan 6.5.1991 päätettiin hankkia valtuustoryhmien kannanoton asiaan. Kokouksessaan 13.5.1991 kunnanhallitus päätti esittää, että kunnan ja Kalajoen Jäähalli Oy:n kesken tehdään KVR-sopimus uuden tekojäähallin rakentamisesta. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että kunta myöntää omavelkaisen takauksen 4,7 miljoonan markan suuruisille Kalajoen Jäähalli Oy:n ottamille lainoille. Kunnanhallitus päätti 15.5.1991, että asia vedetään pois valtuuston kokouslistalta 15.5.1991 ja asian käsittelyä siirretään. Todellisuus siitä miksi asia vedettiin pois valtuuston esityslistalta johtui siitä, ettei ollut täyttä varmuutta siitä, että 24 valtuutettua 35:stä on asian takana. Tämän jälkeen alkoi junttaus asian puolesta.

Tuskin mistään asiassa Kalajoella on koskaan käyty niin perusteellista keskustelua lehtien yleisönosastoissa kuin tästä jäähalliasiasta. Asia tuotiin valtuuston käsittelyyn 10.6.1991. Tilanne oli kihelmöivä. Kunnantalon edessä oli mielenosoittajia kyltteineen. He vastustivat jäähallin rakentamista.Valtuustossa käytiin poikkeuksellisen vilkas keskustelu. Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti Eero Nevalainen, joka totesi, että ryhmässä on kahdenlaista näkemystä asiasta. Nevalainen totesi, että "itse olen taipunut, mutta olenko taittunut, se näkyy tulevaisuudessa". Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käytti Martti Isokoski, joka totesi kokoomuksen tehneen 6-0 päätöksen jäähallin rakentamisen puolesta. Kokoomuksen varsinaisista valtuutetuista oli poissa valtuuston kokouksesta Heikki Haarakangas ja Heikki Halonen. Heidän varahenkilönsä Maija-Leena Roukala ja Veli Saari saattoivat puhtaalla omallatunnolla äänestää jäähallin rakentamisen puolesta. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron käytti Esko Lindström, joka kertoi, ettei vasemmistoliitto voi olla tukemassa tällaista hanketta. Vasemmistoliittolaiset olivat tyrmistyneitä tällaisesta hankkeesta. Lindström huomautti valtuutettu Erkki Aholle, että hänellä on perustuslaillinen oikeus olla oma mielipide asiasta. SDP:n Pirkko Nygård totesi, että SDP:n ryhmä ehdottaa hankkeen hylkäämistä.Paula Passi kannatti Nygårdin esitystä.

Keskustan Alpo Murtoniemi käytti puheenvuoron, jossa hän totesi, että kaikissa peleissä on säännöt, mutta tässä pelissä niitä sääntöjä ei ole tai niitä ei ole ollut. Jäähyjä olisi saanut puhaltaa enemmän ja aika ajoin on taklattu kiekontonta miestä. Tuomarin, kuntalaisten ääntä ei ole kuultu riittävästi ja se varmasti kuullaan myöhemmin.

Heikki Manninen SMP:stä oli tehnyt Erkki Ahon kannattamana esityksen jonka mukaan kunnan maksama vuotuinen käyttömaksu tulisi pudottaa 620 000 markasta 520 000 markkaa. Asiasta äänestettiin. Mannisen esitys voitti kunnanhallituksen esityksen numeroin 27 jaa ja 7 tyhjää. Toisessa äänetyksessä oli vastakkain Sdp:n Pirkko Nygårdin hylkäävä esitys koko jäähallin rakentamisasiassa. Äänestys päättyi Mannisen esityksen voittoon 24 jaa-ääntä, 9 ei-ääntä ja yksi oli poissa. Näin Heikki Mannisen esitys Erkki Ahon kannattamana tuli hyväksytyksi. Kuukauden aikana yksi valtuutettu oli saatu muuttamaan mieltään.

Vastaan äänestivät vasemmiston Julia Heininen, Esko Lindström, Pekka Siironen ja Airi Vierimaa sekä SDP:n Pirkko Nyygård ja Paula Passi. Keskustan valtuutetuista vastaan äänestivät rautiolaiset Kullervo Niemelä ja Tapio Rautakoski sekä Untamo Sorasto. Keskustan Pauli Rahkola äänesti tyhjää. Vasemmiston Heikki Typpö oli poissa kokouksesta eikä hänellä ollut varamiestä paikalla. Äänestys päättyi mahdollisimman niukasti jaa-äänten voittoon, sillä määräenemmistön saamiseksi tarvittiin 23,33 valtuutetun kannatus eli siis 24 valtuutettua, jos paikalla ovat kaikki valtuutetut. Tämä 24. valtuutettu oli Rautionkylän valtuutettu kunnan urheilu- ja nuoriso-ohjaaja Alpo Murtoniemi. Valtuutettu Erkki Ahon ei olisi tarvinnut suorittaa käännytystyötä, jos hän olisi tiennyt, että vasemmistoliiton valtuutettu Heikki Typpö on poissa kokouksesta. Nyt nimittäin olisi riittänyt se, että 23 valtuutettua kannatti jäähallin rakentamista eli raja-arvo oli 22,67.

Kalajoki-lehden silloinen vt. päätoimittaja mehtäkyläläinen Juhani Tolonen nimitti lehden pääkirjoituksessa kokouksen jälkeen valtuustoa vellihousujen veljeskunnaksi. Jäähallin rakentamisen aloittamista viivästytti valtuuston päätöksestä tehty valitus lääninoikeuteen. Jäähallin työmaalla oli töissä koko ajan 10-15 talkootyömiestä. Jäähallin hinnaksi muodostui 4,7 miljoonaa markkaa.

Sarjakaudelle 1990-1991 Kalajen Riento hankki Suomen kakkossarjonen ylivoimaisesti nimekkäimmän vahvistuksen, Viron maajoukkueen kapteenin Avo Keelin, jolla oli takanaan 57 maaottelua.

Särkkien kortteliajon voitti Peter Källberg IF Länken ja toiseksi ajoi Toni Korin GIF.

Lumiveistokisat Tapion Tuvalla keräsi vain kaksi joukkuetta Topi-Kalustajan joukkueen ja Onnentonkijoiden joukkueen. Lumiveiston SM-kisat saatiin Kalajoelle, mutta yllättäen ne vietiinkin JukuJukumaahan. Tämä aiheutti katkeruutta ainakin Tapion Tuvalla, koska Tapion Tuvan isäntä oli tehnyt valtavan ja ansiokkaan työn lumiveiston menestyksen eteen Kalajoella usean vuoden ajan ja kaikki lumiveistokisat oli tähän saakka järjestetty Tapion Tuvan lähimaastossa. Nyt SM-kisat vietiin kuin luu koiralta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n alueelle. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, joka toimi myös SM-kisojen päätuomarina.

Kalajoen seurakuntakotia laajennettiin. Tapion Tuvalle rakennettiin kaksi paritaloa. Hiekkasärkät Golf Oy perustettiin. Ravintola Lokkilinna avattiin. Avajaistilaisuudessa puhui Viron kauppaministeri Ants Laos ja musiikista vastasi Pekka Himangan yhtye. Ravintolassa oli kaksi ranskalaista huippukokkia, jotka olivat menestyneet kokkien maailmanmestaruuskilpailuissa ja tarjoilijoina neljä virolaista opiskelijaa.

Kunniakierroksella Kalajoen Junkkarit keräsivät n. 30 000 markkaa ja Raution Kisailijat 36 419 markkaa.

Eugen Fors maalasi nuoristalo Aleksin kuvan. Nuorisotalon historia on seuraava: 1932 talo siirrettiin Merijärveltä Kalajoelle, 1932-1942 Suoja-nimellä tunnettu talo toimi suojeluskunnan talona ja siellä toimi Lotta-kahvila. 1944 Suojeluskunnat ja Lotta Svärd järjestöt lakkautettiin. 1944-1946 Keski-Pohjanmaan kiertävä naiskotiteollisuuskoulu toimi näissä tiloissa ja 1946-1948 Kalajoen naiskotiteollisuuskoulun ompeluosasto toimi Suojan tiloissa. Vuosina 1950-1985 tilat toimivat terveystalona ja vuodesta 1986 nuorisotiloina.