perjantai 27. tammikuuta 2012

Vuosi 1993 Kalajoella



















Kalajoen kunta joutui pelastamaan kunnallisen yhtiön Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n konkurssilta. Päättäjiä asiassa johdettiin raskaasti harhaan ylläolevalla laskelmalla ja muutoinkin väärillä tiedoilla.

















KHT tilintarkastaja ja HTM tilintarkastaja ovat hoitaneet kyseenalaisesti tehtäviään, sillä yhtiön tilinpäätöksessä esim. kunnan ja kunnallisen yhtion vuokraoikeuteen 10 miljoonan kiinnitykset ja takaukset eikä koko tilinpäätös kestä kriittistä tarkastelua.












Tango-Landola esiintyi Rautio-viikolla.


















Mauno Juola voitti hiihdon MM-kisoissa pronssia.

















Jan Jasko oli kalajokisessa jääkiekkoilussa erittäin merkittävässä roolissa pelaajana ja nuorten valmentajana, muun muassa Jussi Jokisen valmentajana.

















Niin sanottuun Kalajoki-ilmiöön kuuluivat sellaiset jääkiekkotähdet kuin Kari Jalonen ja Tapio Levo.

Kalajoen seurakunnan väkiluku oli vuoden vaihteessa 7714 henkeä, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 23 henkilöä. Raution seurakunnan väkiluku oli 1084 henkeä, jossa lisäystä edelliseen vuotten 40 henkilöä. Kalajoen seurakunnan kanttorina aloitti Veli Ainali. Edellisenä vuotena Kalajoen seurakunnan kirkkoherrana oli aloittanut Rauli Junttila.

Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Väinö Oksanen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jouni Jyrinki ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Esko Lindström. Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Raili Myllylä ja jäseniksi Juhani Latukka, Jorma Juusola, Alpo Murtoniemi, Eero Nevalainen, Tuomo Tilvis, Kaija Jaakola, Mauri Luoto ja Juhani Suni. Kalajoen yksi ääniharavista eli Erkki Aho sai vain sivistyslautakunnan varapuheenjohtajuuden sekä käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtajan paikan. Ahon syrjintä johtui siitä, että hän ymmärsi matkailua ja yritysten tilinpäätöksiä eikä voinut hyväksyä rikollista ja laitonta toimintaa Kalajoen kunnan toimissa.

Kalajoen Paratiisikylpylä Oy olisi mennyt konkurssiin, josa Kalajoen kunta ei olisi pelastanut sitä konkurssilta. Yhtiön toimitusjohtajana oli kunnansihteeri Pekka Ollila ja keskeisessä luottamustoimessa yhtiössä oli myös Aila Siirilä. Yhtiön velat otettiin Kalajoen kunnan kontolle ja näin pelastettiin myös emoyhtiö Kalajoen Hiekkasärkät Oy konkurssilta. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski.

Kalajoen matkailun tila oli 1990-luvun alussa katastrofaalinen, vaikka tilintarkastajat toisin väittivät. Tilinpäätöksessä oli tehty perusteettomia arvonkorotuksia, joilla vääristeltiin tilinpäätöstietoja. Tilintarkastuslaki määrittelee tilintarkastajan vastuun selkeästi. Tilintarkastajat ajattelivat kuitenkin omaa etuaan, sillä kunnallissa yhtiössä tilintarkastuspalkkiot ovat hulppeat ja kun antaa yhtiön hallituksen toivoman tilintarkastuskertomuksen niin saa jatkaa nauttimista hulppeista tilintarkastuspalkkioista.

Kunta ja yhtiö tekivät maakauppoja, joissa ostajana ja myyjänä oli käytännössä sama henkilö. Kalajoen kunnassa tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi kunnanhallituksen jäsen, joka oli pankinjohtaja. On syytä epäillä, ett menettelyssä kaikki ei ollut lainmukaista. Näin asiat saatiin pidettyä päättäjiltä piilossa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja Paratiisikylpylä Oy:n toimitusjohtajana toimi kunnansihteeri Pekka Ollila. Esteellisyysasiat Kalajoella on ollut tuntematon käsite.

Kun Kalajoen kaupunki joutui ottamaan Paratiisikylpylä Oy:n velat vastuulleen ja kiinteistön omistuksensa niin Kalajoen kunnanvaltuutetuilta salattiin kylpylän vakava homeongelma. Sen kokrjaaminen tuli maksamaan Kalajoen kunnan veronmaksajille maltaita.On täysin selvää, että kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskella oli pinna tiukalla, kun joutui koko ajan peitelemään totuutta ja salaamaan todellista tilannetta.

Kysymyksiä kyselytunnille ja tietojen pimitystä

Valtuutettu Erkki Aho oli kuntalaisten suuresta luottamuksesta huolimatta jätetty Keskustan johtohenkilöiden toimesta valitsematta keskeisin luottamustehtäviin. Keskustan johtohenkilöihin kuului niitä henkilöitä, jotka oliva tiukasti sidoksissa kunnallisiin matkailuyhtiöihin. Valtuutettu Erkki Aholle jäi toimintakeinoiksi aloitteet ja kyselytunnit.

Valtuutettu Erkki Aho teki kolme kirjallista kysymystä Kalajoen valtuuston kyselytunnille. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ilmoitti kirjallisesti 26.4.1993, että kyselytuntia ei järjestetä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan menettely oli lainvastainen.

Valtuutettu Erkki Aholle kieltäydyttiin antamasta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy::n tilinpäätöstietoja,taseita ja tilintarkastuskertomuksia kun hän pyysi niitä kirjallisesti 28.1.1994. Menettely oli lainvastainen, koska Kalajoen kunta omisti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 96 % ja yhtiöiden tilinpäätöstiedot ovat julkisia.

Valtuutettu Erkki Aho hankki tiedot patentti- ja rekisterihallituksesta. Satuaan tiedot käsiinsä valtuutettu Erkki Aholle paljastui koko järkyttävä totuus asioissa, joita oli kaikin keinoin pyritty salaamaan. Kaikkia tietoja patentti- ja rekisterihallituksestakaan ei saanut, sillä Erkki Ahon saamissa papereissa oli leima PUUTTEELLINEN. Kun valtuutettu Erkki Aho sai tilinpäätöstiedot patentti- ja reksiterihallituksesta niin eduskunnan oikeusasiamies Pirkko K. Koskinen oli jo tehnyt väärän päätöksen Erkki Ahon kanteluun Jaakko Jonkan esityksestä.

Kalajoen Ladun lumiveistojoukkue sijoittui SM-kisoissa hopealle. Kalajoen Junkkarien joukkue Mauno Juola, Veli-Matti Junnikkala ja Janne Ojala voitti 3x10 km:n viestissä Suomen mestaruuden 20 vuotiaiden sarjassa.

Maakuntaviestissä Kruunupyyssä 17.1.1993 Kalajoen joukkue sijoittui kuudenneksi. Joukkueessa
hiihtivät Mauno Juola, Mari Siipo, Tapani Ylitalo, Mikko Laitala, Katja Ojala, Veli-Matti Junnikkala, Simo Törnvall ja Kalle Junnikkala. Himanka oli 12. B-sarjassa Kalajoki II-joukkue oli neljäs ja Kalajoki III-joukkue 21. ja Kalajoki IV-joukkue 38. Himanka II-joukkue oli 22. ja Himanka III-joukkue 35.
Kalajokisista SM-mitaleille sijoittui muun muassa seuraavat urheilijat vuonna 1993: ampujat Mika Kaarta ja Jarkko Pärkkä, painijat Pekka Mehtälä ja Antti Mehtälä, uimari Antti Keränen, puokkahiihtäjä Kari Joki-Erkkilä, aitajuoksija Antti Haapakoski ja lumilautailijat Marianne ja Sanna Mari Vuollet.

Mauno Juola hiihti nuorten MM-kisoissa 3x10 km:n hiihdossa MM-pronssia. Joukkueen ensimmäisen osuuden hiihtäjä Jarno Tyyskä tuli vaihtoon kymmenentenä jääden kärjestä non kaksi miinuuttia. Toisella osuudella Mika Lindroos nosti Suomen joukkueen viidenneksi ja ankkuriosuudella Mauno Juola nosti Suomen joukkueen mitalikantaan.

EM-kisoissa Baiersbronnissa Saksassa 1993 Kari Joki-Erkkilä voitti 5 km:n matkan ja oli 10 km:n matkalla sekä viestissä toinen.
http://merkkihenkiloita.blogspot.com/2008/12/kari-joki-erkkil-kuusi-paralympiakultaa.html

Antti Haapakoski voitti aitajuoksun Suomen mestaruuden
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/antti-haapakoski-maailmanmestari.html

Antti Haapakoski/Tilastopaja
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=533

Toinen kausi divarissa

Porilaispelaajien osuus Kalajoella säilyi vahvana myös kaudella 1993-1994. Vesa Goman, Timo Saikkonen ja alkukauden kuluessa myös Marko Sten jatkoivat Kivelän ryhmässä, johon liittyi myös aikaisemmin Kalajoella pelannut Marko Viljanen. Slovakit Jan Jasko ja Robert Pukalovic jatkoivat Kalajoella. Kalpasta tuli Petteri Leskinen ja TPS:n liigamestarijoukueessa edellisellä kaudella pelannut Kari Kanervo ja aikaisemmin Tapparassa kolme liigamestaruutta kiekkoillut Harri Niukkanen siirtyivät Kalajoelle. Kakkosketjun Kimmo Nurro ja Mika Kupiainen saivat rinnalleen Jari Pulliaisen, joka Kanervon tavoi kuului TPS:n liigamestareihin keväällä 1993. Joukkueeseen kuuluivat myös Timo Saikkonen, Janne Leppänen, Riku-Petteri Lehtonen, Pasi Tammela, Marko Viljanen, Pasi Priuska ja Jari Lehtomäki sekä maalivahti Juha Virenius.
Junkkarit oli joutunut taloudellisen laman takia pienentämään budjettiaan ja divariin lähdettiin syksyllä 1993 yhdellä tämän sarjatason alhaisimmista talousarvioista.

Kalajoella pelattiin Sun & Ice tapahtuman yhteydessä juhlaottelu, jossa kokeneimmat pelaajat olivat edelleen mainiosti kiekkoja torjunut Jorma Valtonen ja SaniFani-joukkueen tehoykkönen Timo Nummelin. SaniFanin joukkueessa pelasivat Antero Kivelä, Veli-Pekka Ketola, Arto Javanainen, Rauli Raitanen, Janne Virtanen, Seppo Repo, Mikko Leinonen, Pertti Valkepää, Juha Tuohimaa, Hannu Virta, Jan Jasko, Robert Pukalovic, Mika Kupiainen ja Kimmo Nurro. Vastassa ollut JukuJuku-joukkue koostui seuraavista pelaajista: Reijo Ruotsalainen, Lalli Partinen, Hannu Kamppuri, Heikki Riihiranta, Jorma Valtonen, Matti Hagman,Henry Saleva, Harri Linnoinmaa, Kari Kanervo, Ari Vuori, Jukka Vilander, Matti Murto, Marko Lapinkoski, Harri Aho, Jussi Polvi, Mikko Helisten ja Jari Korpela. Superottelu oli nimensä veroinen.

Junkkarit HT kärsi menetyksistä ja loukkantumisista. Joukkueen kapteeni Kari Kanervo loukkasi niskansa Lohtajalla sattuneessa hirvikolarissa ja joutui olemaan syrjässä kolme viikkoa. Heti sen jälkeen siirtyi sairaslistalle luottopuolustaja Petteri Leskinen, hyökkääjä Marko Viljanen, puolustaja Timo Saikkonen ja toinen maalivahti Tomi Erola.
Antero Kivelä joutui vetämään sarjaotteluita runsaalla kahdella kentällisellä, mutta onnistui siinä hyvin. Kärppiä vastaan Junkkarit HT pystyi hankkimaan divarihistoriansa ensimmäisen vieraspisteen Raksilan jäähallissa. Joukkueen kapteeni Kari Kanervo viimeisteli 3-3 numerot ajassa 59,33. Joensuussa JoKP:tä vastaan Jari Pulliainen tasoitti tilanteeksi 4-4 ajassa 59,11. Forssassa Palloseuraa vastaan käydyssä ottelussa Kalajoki nousi 5-4 voittoon Kari Kanervon maalilla. Turussa Turun Kiekko-67 vastaan Jari Pulliainen laukoi 4-5 voittomaalin ajassa 59,10. Jälleen Junkkarit HT koki loukkaantumisaallon, kun puolustajat Robert Pukalvic, Petteri Leskinen ja Marko Sten joutuivat vammojensa takia syrjään.

Kalajoella koettiin hurmionhetki 25. marraskuuta 1993, kun Kärpät luisteli areenalle. Kalajoen joukkueesta Mika Kupiainen oli angiinan takia poissa ja Jari Pulliainen poti nilkkaansa. Kari Kanervo sai Kari Jaloseen kohdistuneesta kevyestä taklausta 5+20 minuuttia. Näin oli Kalajoki HT:n joukkueesta kaikki varsinaiset keskushyökkääjät poissa. Kalajoen viiden minuutin alivoimajakson aikana juhli kuitenkin kotijoukkueen Jan Jasko, joka viimeisteli hallitun alanurkkamaalin. Robert Pukalovicin ja keskelle nostetun Marko Stenin maalit veivät kotijoukkueen 3-1 johtoon, jota Pukalvic vankisti heti kolmannen erän alussa. Kimmo Nurron Robert Pukalovicin syötöstä tekemä maali riitti viitisen minuuttia ennen loppua 5-4 voittoon. Edellissyksyn junkkari Kari Jalonen oli tässäkin ottelussa Kärppien vaarallisin syöttäen kolme maalia. Juha Virenius Kalajoen maalilla torjui loistavasti.

Ainoastaan Kalajoella pystyttiin järjestämään riittävän surkuhupaisia näytelmiä kilpailemaan Oulun kanssa hankalimman tilanteen tittelistä. Pelimerkit oli käytetty hyvin pitkälti jo edellisellä kaudella ja pelaajapula painoi päälle. Lainamiehiin, joita koko kevään oli rampannut reilusti muun muassa KalPasta ja HPK:sta, ei ollut enää kauden edetessä varaa edes silloin kun loukkaantumiset ja sairastapaukset harvensivat joukkuetta äärimmäisyyksiin asti. Vieraspeliin Joensuussa Junkkareilla oli vaikeuksia kasata edes kahta kentällistä, joten niinpä valmentaja Antero Kivelä ryhtyi hyökkääjäksi – ensimmäistä kertaa elämässään! Aktiiviurallaan maalivahtina toiminut 38-vuotias Kivelä hoiti osuutensa kentällä tyylikkäästi tauosta ja oudosta pelipaikasta huolimatta.

Yhtä tyylikkäästi homma ei toiminut seuran johdon ja Kivelän välillä. Lopullinen niitti tulehtuneille väleille tuli, kun johto yritti "herättää" Kivelän vuokraamalla joukkueen tehomiehet Jan Jaskon ja Robert Pukalovicin KalPaan kertomatta siitä valmentajalle. Kivelä erosi tammikuun alussa. Häntä seurasi myös joukkueen kippari Kanervo, joka pelasi loppukauden Tapparassa. Muutamaa päivää myöhemmin seuran peräsimeen astui Matti Hagman. Alkukauden Hagman oli valmentanut kakkosdivarin VHT:tä, mutta jäi työttömäksi seuran mentyä puolivahingossa kanttuvei. Kanervon ohella joukkueen jätti muutama muukin peluri, kuten Janne Karelius ja Marko Viljanen. Loppukaudeksi joukkue sai riveihinsä Oulusta Helistenin ja kakkosdivaria pelanneen Mikko Perkkiön, KalPan Jani Raution ja Karhu-Kissoista Harri Lakkalan. Hagmanin mukana Vantaalta tulivat Tero Laukala ja Markku Ahola.

JHT:n johtohenkilöt antoivat Kalajoki-lehdessä 17.3.1994 puolen sivun meriselityksen vaikean pelikauden johdosta. Tekstin olivat allekirjoittaneet Martti Vedenoja, Erkki Joki-Erkkilä, Olli Ventelä, Jarmo Ainali, Markku Rautio, Heikki Helanen ja Osmo Määttänen.

Vaikeat kauden konkurssiuhan varjossa
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2009/01/vaikeat-kaudet-konkurssiuhan-varjossa.html

Jussi Kurikkalan muistokisoissa voiton vei 15 km:n hiihdossa Marko Maaninka ja naisten sarjan voitti Lapinlahden Vedon Kerttu Tikkanen.
Hippohiihtoihin osallistui 160 hiihtäjää. Kunniakierroksella oli 40 juoksijaa ja rahaa saatiin kokoon 15 891,50 markkaa.

Uusi Halpa-Halli avasi Kalajoella ovensa. Rahjassa Kainuunkarissa tuulimyllyt käynnistettin. Valkean Linnan kello täytti 110 vuotta. Jogevan maaherra Priit Saksing vieraili Kalajoella. Rautio-viikon pääpuhujana oli varatuomari Esko Mäenpää. Tango-Landola esiintyi Rautio-viikolla.

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Vuosi 1992 Kalajoella



















Antero Kivelä

















Jan Jasko


















Robert Pukalovic


















Kari Jalonen

















Toni Arima


















Kari Joki-Erkkilä


Keski- Pohjanmaan maakuntaviestissä Kalajoen I-joukkue hylättiin, koska ankkuriosuudella Kaljoen edustaja Mauno Juola ohjattiin väärälle ladulle johtoasemassa. Kalajoen joukkue hylättiin tämän johdosta. Kalajoki olisi todennäköisesti voittanut koko viestin. Joukkueessa hiihtivät Kalle Junnikkala, Outi Siironen, Kauko Himanka, Katja Ojala, Simo Törnvall, Veli-Pekka Junnikkala, Janne Ojala ja Mauno Juola. Himangan I-joukkue sijoittui sijalle 14. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue oli toinen ja III-joukkue 31. Himangan II-joukkue oli 16. ja III-joukkue 41.

Nuorten 3x10 km:n viestissä Kalajoen Junkkarit voittivat kultaa joukkueella Mauno Juola, Janne Ojala ja Kalle Junnikkala.

Antti Haapakosken menestys näkyy tilastopajan linkistä
http://www.tilastopaja.org/db/fi/atm.php?ID=533
Antti Haapakoski edusti Suomea Barcelonan olympialaisissa. Antti Ensio Haapakoski (s.6.2.1971) on voittanut aitajuoksussa nuorten Euroopan mestaruuden vuonna 1989 ja nuorten maailmanmestaruuden vuonna 1990. Hän on ollut koko 1990-luvun paras suomalainen pika-aituri. Hän on voittanut kuusi kertaa pika-aitojen Suomen mestaruuden vuonna 1990 Oulussa, 1993 Mikkelissä, 1994 Tuusulassa, 1995 Lapualla, 1996 Tampereella ja 1997 Lappeenrannassa. SM-hopeaa hän voittanut kolme kertaa ja SM-pronssia kerran. 60 metrin aidoissa hän on voittanut neljä Suomen mestaruutta ja yhden hopean.

Antti Haapakoski edusti Suomea Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992 ja Atlantan olympialaisissa 1996. Hän edusti Suomea Tokion maailmanmestaruuskilpailuissa 1991, Stuttgartin MM-kisoissa 1993, Göteborgin MM-kisoissa 1995 ja Ateenan MM-kisoissa 1997. Haapakoski edusti Suomea myös Splitin EM-kisoissa 1990 ja Helsingin EM-kisoissa 1994. Hän on edustanut Suomen 60 metrin aidoissa EM-hallikisoissa Genevessä 1992 ja Pariisissa 1997 sekä MM-hallikisoissa Torontossa 1993 ja Barcelonassa 1995. Parhaimmillaan hän oli EM-kisoissa 1994 kuudes. Haapakosken ennätys 110 metrin aisoissa on juhannuskisoissa 1995 juostu 13,42. Sallittua kovemmassa myötätuulessa Haapakoski juoksi Sestrieressä 1994 ajan 13,26.

Uuden jäähallin avausottelu pelattiin 10.10.1991, yli 1000 katsojan riemuksi Kalajoki HT voitti Raahen Kiekko-Vesan numeroin 11-5. Seuraavaksi JHT voitti oululaisen Eka-Kiekon 5-3. Kuusamon Pallo-Kaarhut kaatui numeroin 11-3. Raahen Teräs-Kiekon kanssa pelattiin 2-2 tasapeli. Lepplax voitettiin numeroin 6-3, S-Kiekko 7-3 ja Ylivieskan Pallo 1567 katsojan riemuksi numeroin 12-3. Jan Jaskon tehosaldo oli 3+2 tässä ottelussa. Kajaanin Hokki kaatui 5-4, Veikko Torkkelin valmentama Eka-Kiekko 16-3, S-Kiekko 7-3, Kiekko-Vesa 6-5 ja YPa:n kanssa pelattiin 4-4 tasapeli. Kevätkaudella Kuusamon Pallo-Karhut voitettiin 7-4 ja Raahen Teräs-Kiekko 14-4. Tuossa ottelussa Matti Veivon saldo oli 1+5. Lepplax kaatui puhtaasti 6-0, Hermes 5-2, ja 9-2. Ylivieskan Pallo voitettiin 6.2.1992 yli 1600 katsojan silmien edessä numeroin 10-3.

Ensimmäisella pudostupelikierroksella Keravan Shakers koki junkkarien tehokkuuden numeroin 8-2. Jan Jaskon saldo oli 3+1. Toisessa pudostuspelissa savonlinnalainen Laitaatsillan Pallo hävisi numeroin 11-2. Nousukarsinnassa JHT pelasi tasan 4-4 Imatran Ketterän kanssa. Matti Veivon kenttä teki kaikki neljä maalia.

Junkkarit HT:n nousi sarjakauden 1991-1992 päätteeksi I-divisioonaan. Joukkueessa pelasi kolme porilaista: hyökkääjät Marko Viljanen ja Jarkko Lehtonen sekä puolustaja Timo Saikkonen. Jokainen heistä oli hankkinut jo aikaisemmin divarikokemusta Hokki-Salon paidassa. Seuraavat pelaajat nostivat JHT:n divariin: Mikko Perkkiö, Timo Saikkonen, Marko Hilli, Jarkko Lehtonen, Pasi Räty, Ole Välipirtti, Jari Ervsti, Jan Jasko, Jari Nerg, Pasi Priuska, Mika Rajamäki, Robert Pukalovic, Marko Viljanen, Markku Ahola, Pasi Näyhä, Matti Veivo ja Ari Suutari.
Kalajoen divariaikaan siirtäneessä ryhmässä torjui kiekkoja turkulaissyntyinen Pasi Räty.

I-divisioonassa ensimmäinen kausi 1992-1993

Junkkarit Hockey Team nousi keväällä 1992 jääkiekon I-divisioonaan voitettuaan karsintasarjan ennen Helsingin Karhu-Kissoja. Kalajoki oli divarin kaikkien aikojen ensimmäinen maaseutupaikkakunta ja samalla ensimmäinen alle 10 000 asukkaan kunta näin korkealla jääkiekon sarjatasolla. Uuden jäähallin rakentamisen toteutti Markku Rautio, 1990-luvun alun kalajokisen jääkiekon keskeinen puuhamies. Hän vastasi myös JHT:n ensimmäisen divarijoukkueen kokomaisesta ja toimi sen managerina. Antero Kivelän valinta Junkakrit HT:n ensimmäiseksi divarivalmentajaksi varmistui vain muutaman päivän kuluttua karsintasarjan päättymisestä.

Jääkiekon Kalajoki-ilmiöstä alettiin puhua vasta keskikesällä 1992, kun tieto Tapio Levon siirtymisestä Junkkareihin julkistettiin. Levo ei koskaan aikaisemmin ollut pelannut Suomessa Ässien ulkopuolella, vaikka kysyntää oli riittänyt moniin suuntiin. Levo muistetaan Ässien hyökkäävänä puolustajana. Hän pelasi Porissa 18 kautta (1972-1981 ja 1983-1992). Levo kiekkoili kahden kauden verran Pohjois-Amerikassa ja HKP:ssa uransa päätöskauden. Levo on yksi SM-liigan tehokkaimpia puolustajia kautta aikojen. Hän teki pisteet 201+215 pelaamassaan 593 runkosarjaottelussa. Pudotuspelien 60 ottelussa Levolle kertyi saldo 22+22. Hän voitti yhden Suomen mestaruuden ja yhteensä kuusi mitalia. Pohjois-Amerikassa Levo pelasi kaksi vuotta. Ensimmäisen kauden hän edusti Colorado Rockkies-seuraa ja toisen kauden New Jersey Devilsiä. Levo oli kummallakin kaudellaan joukkueensa tehokkaimpia puolustajia. Suomea Levo edusti viisissä MM-kisoissa, kerran olympialaisissa ja kahdessa Kanda-cupissa, MM- kisoissa 1982 Levo oli Leijonien avainpelaajia ja myös vuoden 1981 Kanada-cupissa maajoukkueen ykköskentässä. Hän pelasi yhteensä 152 A-maaottelua saldolla 26+18.

Lyhyen ajan kuluessa Levon mallia seurasivat perushelsikiläisenä tunnettu hyökkäjä Tony Arima ja Oulun Kärppien kasvatti Kari Jalonen, jonka neljä edellistä kautta olivat kuluneet TPS:n liigaryhmään tuloksenaan kolme Suomen mestaruutta yhden aikaisemmin Kärpissä saavutetun jatkoksi. Toniy Arima palsi laitahyökkääjänä SM-liigassa vuosina 1979-1995 Jokereissa, HIFK:ssa ja Lahden Hockey-Reippaassa. SM-kultaa hän voitti HIFK:ssa vuonna 1983. Colorado Rockkies varasi hänet NHL:n varaustilaisuudessa kahdeksannella kierroksella vuonna 1981 numerolla 150. Arima edusti Suomea vuoden 1983 MM-kisoissa, jossa hän kuului Suomen pirteimpiin hyökkääjiin, Suomi oli kisoissa seitsemäs. Loukaantuminen esti hänen osallistumisen vuoden 1984 olympialaisiin. Kaikkiaan hän pelasi 31 A-maaottelua.

Pelaajana Kari Jalonen voitti viisi Suomen mestaruutta, joista yhden Kärpissä ja neljä Turun Palloseuraassa. Mestaruuksien lisäksi hän sai yhden hopean ja kolme pronssia, NHL.ssä Kari jalonen pelasi vuosina 1982-1984 edustaen Calgary Flamesia ja Edmonton Oilersia. Suomen jääkiekkomaajoukkueessa hänpelasi 152 ottelua ollen mukana muun muassa kuusissa MM-kisoissa ja Kanada Cupissa. Jalosella on hallussaan SM-runkosarjan yhden kauden piste-ennätys 93 (29+64) pistettä kaudelta 1986-1987.

Kalajoella jatkoivat pelaamistaan maajoukkuetason slovakit, hyökkääjä Jan Jasko ja puolustaja Robert Pukalovic. Jasko oli voittanut kaksi kertaa peräkkäin II-divisioonan tehokuninkuuden ja hänen kaudella 1990-1991 tekemänsä 126 pistettä on tämän sarjatason valtakunnallinen ennätys. Kalajoella pelasi myös toisen polven puolustaja Roni Mesikämmen, joka kiekkoili Kalajoen divarijoukkueessa koko kauden. Kimmo Nurron ja Mika Kupiaisen tulo Kalajoelle täydensi Junkkarit HT:lle kaksi lähes liigatason kentällistä.

Antero Kivelä toi Kalajoelle Vasili Tihonov-tyyppisen kovan harjoittlteun, johon kuului kaksi päivittäistä lajiharjoitusta sekä lisäksi aina yksi voimaharjoitus.
Ensimmäinen divaripeli oli HJK:ta vastaan Kalajoella. JHT:n ensimmäisen divarimaalin teki Tony Arima. JHT voitti ottelun. Seuraava vierailija oli Oulun Kärpät, joka sai tyytyä 4-4 tasapeliin. Turun Toverien valmentaja Rauno Korpi kesti 6-4 tappion paremmin kuin Oulun Kärppinen valmentaja Pasi Mustonen Oulun Kärppien tasapelin. Liigaehdokkaiden kaataminen Kalajoella jatkui Kouvolan KooKoon vieraillessa. Jarmo Myllys torjui 51 laukausta, mutta kuusi jäi torjumatta. Junkkarit HT voitti 6-4. Tätä ennen Antero Kivelän ryhmä oli käynyt Joensuussa kukistamassa liigapaluuta havitelleen JoKP:n vahvan joukkueen maalein 7-5.

Farmisopimus Ässien takasi Kalajolle syksyn kuluessa huippumaalivahti Kari Rosenbergin, joka torjui divarin runkosrjan loppuun saakka. Puolustaja Marko Sten oli syksyllä apuna muutamassa tärkeässä ottelussa. Loka-marraskuun vaihteen 1992 menestysjaksonsa jälkeen Junkkarit HT oli divarin runkosarjassa pitkään kolmantena ja parhaimmillaan jo kuusi pistettä Oulun Kärppiäkin edellä. Joulutauolle mentäessä Junkkarit HT putosi viidenneksi.
Kari Jalonen oli 66 tehopisteellä runkosarjan ylivoimainen ykkönen ennen Jan Jaskoa, jonka teho tuotti 52 pistettä. Jasko oli syksyn paras maalintekijä 34 osumallaan. Jalonen oli syöttäjien ylivoimainen kärkimies 45 pisteellään. Puoulustajien tehotilastossa Tapio Levo oli toinen ja Robert Pukalovic kolmas.

Syksyn runkosarjan viides tila tyydytti valmentaja Kivelää. Sarjatulokas oli koko divarin paras vierasjoukkue. Junkkarit HT:n 52 pistettä olivat divarin sarjatulokkaiden kaikkien aikojen korkein yhden kauden kertymä ja niillä saavutettiin Finlandia-liigan viides sija. Liigakrsintapaikka jäi vain viiden pisteen päähän ja neljänneksi sijoittunut Kärpät piti Pohjois-Suomen herruutensa kapella kolmen pisteen erolla. Jan Jasko taisteli loppuun saakka tiukasti divarin maalikuninkuudesta. 45 osuumaa riitivät toiseen sijaan.

Kauden ylivoimaisesti ikävin tapaus sattui lokakuun kahdeksas päivä Kärppien ja Junkkarien välisessä pelissä Oulussa, kun juuri Junkkareista Kärppiin palannut Matti Veivo halvaantui alaraajoistaan. Veivon kaularanka vahingoittui hänen lennettyään vaarallisesti päin laitaa Mika Kupiaisen taklauksen jälkeen. Taklaus ei ollut mitenkään törkeä, vaan ennemminkin normaali – vaikkakin hivenen takaviistosta tullut – peliinkuuluva taklaus. Suureksi epäonneksi seuraukset olivat tällä kertaa mitä olivat. Onnettomuus herätti runsaasti keskustelua jääkiekon vaarallisuudesta, varsinkin kun Limingan Kiekon 18-vuotias Miika Tikkanen oli halvaantunut harjoitusottelussa vain viisi päivää aiemmin. Veivon tapaus pysyi uutisissa vielä vuosia vakuutusyhtiön kanssa venyneiden korvausriitojen johdosta. Kauden kymmenessä pelissään Veivo oli ehtinyt kerätä tehot 3+7.

Talvella 1990 maailmanmestaruuskilpailuja varten Kari Joki-Erkkilä lykki rullasuksilla 1600 ja suksillä lähes 1000 kilometriä. USA:ssa New Hampshiren osavaltion Jacksonissa pidetyissä MM-kisoissa hän johti 10 kilometriä hiihtos sekä 3,3 että 6,6 kilometrin väliajoissa. Suomalainen Seppo Joensuu jaksoi lopun nousut kuitenkin paremmin ja voitti Kari Joki-Erkkilän 22 sekunnin erolla. Viiden kilometrin kilpailuissa Joki-Erkkilä puolestaan nousi 2,2 kilometrin neljänneltä sijaltaan MM-pronssille Norjan Rolf Einar Pedersenin voittaessa 25 sekuntia nopeampana ja Joensuun ollessa toinen viisi sekuntia ennen Joki-Erkkilää.
Pihtiputaalla 1990 pidetyissä SM-kilpailuissa Joki-Erkkilä uudisti edellistalven kaksoisvoittonsa selvällä erolla.

Pohjoismaiden mestaruuksia
Vuoden 1991 pääkilpailuksi muodostui Vierumäellä pidetyt Pohjoismaiden mestaruushiihdot. Niissä Joki-Erkkilä voitti vakuuttavasti molemmat matkat ennen edellistalven maailmanmestaria Norjan Pederseniä. Viisi kilometriä kulki 15 ja kymppi 30 minuuttiin, mikä kertoo varsin kovasta menosta. Kymmenen kilometrin matkalla vielä puolimatkassa Norjan Pedersen johti kahdella sekunnilla, mutta maalissa Kari Joki-Erkkilä oli 16 sekuntia nopeammin.
Talvi 1991 tuotti jälleen kaksi Suomen mestaruutta seuraavan kilpailijan jäädessä kummallakin matkalla puolisen minuuttia.

Kuusi paralympia kultaa
Albertvillen paralympiakisoissa 1992 Kari Joki-Erkkilä voitti kultaa 5 km:n ja 10 km:n matkalla sekä hopeaa viestissä. Albertvillestä Suomi sai kaikkiaan 14 mitalia, joista kahdeksan oli kultaisia, kaksi hopeisia ja neljä pronssista. Albertvillen kisoihin osallistui 727 urheilijaa 24 eri maasta.

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana jatkoi Väinö Oksanen ja hallituksen puheenjohtajana Raili Myllylä.

Kunnallisvaaleiss Keskusta sai 2766 ääntä, kokomus 729, SDP 477, VSL 717 ja SMP 230. Vaalien ääniharavat
Kunnallisvaalit 1992
1. Esko Lindström Vasemmistoliitto 166
2. Pirkko Nygård SDP 163
3. Eero Nevalainen Keskusta 131
4. Erkki Aho Keskusta 128
5. Markku Rautio Kokoomus 110
6. Keijo Kukkola Keskusta 107
Erkki Aholta estettiin vaalituloksen mukainen luottamusmiespaikkojen saanti Kalajoen keskustan syrjintätoimenpiteiden johdosta.

Halpa-halli alkoi rakentamaan uusia 1850 neliön toimitiloja ja Turnes Oy:lle valmistui uudet toimitilat. Vasankari koulu remontoitiin. S-market aloitti uudistetuissa tiloissaan. Kansallis-Osake-Pankki täytti 75 vuotta.

Kalajoen Pallo 92 perustettiin. Puheejohjaksi valittiin Markku Männistö ja johtokunnan jäseniksi Marjaana Aho, Pertti Saukko, Jouko Kalajoja ja Juho Silvasti.

Särkkien kahdeksannet kortteliajot voitti Kälviän Tarmon Hannu Luoto.
Kalajoki-Messut järjestestettiin ensimmäistä kertaa.

Kalajoen Paratiisikylpylä Oy alkoi rakentaa kylpylää kunnan takauksen turvin. Kylpylän kustannusarvio oli 22 miljoonaa markkaa. Lainarahaa pääasiassa valuuttalainaa otettiin 12 miljonaa markkaa. Kalajoen Paratiisikylpylä Oy kääntyi kunnan puoleen ja anoi 26.4.1990 4 miljoonan markan takausta, koska kustannusarvio tuossa vaiheessa näytti ylittyvän 4 miljoonalla markalla. Valtuutettu Erkki Aho jätti valtuustossa asiasta eriävän mielipiteen, jossa hän vaati, että kunnan on varmistettava etunsa yhtiössä siten, että yhtiöiden tilintarkastjiksi valitaan ammattitaitoiset ja luotettavat tilintarkastajat, jotka antavat valtuustolle selvityksen asioissa kolme kertaa vuodessa, Valtuutettu Ahon eriävää mielipidettä ei huomioitu jatkossakaan millään tavalla. Paratiisikylpylä Oy:n rakennushanke kylpylän osalta ylitti kustannusarvionsa 50 prosentilla eli 12 miljoonalla markalla.

Hotellikauppa

Kalajoen kunta osti Valtiolta Kalajoen matkailuhotellin 600 000 markan hinnalla. Kalajoen kunta myi hotellin kunnanjohtajan johtamalle Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 675 000 markalla. Hintaaan sisältyi hotellikiinteistöjen lisäksi Tuomimaja-tontista Rn:o 3:71 määräala kooltaan 2,85 hehtaaria. Lisäkin kaluston arvo katsottiin 75 000 markan arvoiseksi ja tämä sisältyi kokonaiskauppahintaa, Kauppakirja tehtiin 15.10.1982. Sen jälkeen kunta lahjoitti yhtiölle 5.250 000 markan arvoisen Suomen suosituimman leirintäalueen. Lisäksi Kalajoen Hiekkasärkät Oy pyöritti huvipuisto JukuJukumaata Hiekkasärkkien parhaimmalla paikalla ja maksoi alueesta vuokraa 5000 markkaa vuodessa.

Urheiluopiostosäätiölle avustusta

Kalajoen kunnanvaltuuston tuotiin ylimääräisenä ja kiireellisenä asiana 26.3.1990 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan urheiluopistosäätiölle annettava 500 000 markan avustusanomus kuntosalilaitteita varten ja vielä 600 000 markan lainan takausasia. Vastavakuudeksi kunnan takaamalle lainalle kunta sai kokurssikypsän Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osakkeita. Mitään tarkempaa toimintasuunnitelmaan budjetista puhumattakaan ei rahankäytölle ollut. Valtuusto, jota kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli kehunut ennakkoluulottomaksi, hyväksyi tämän avustuksen ja lainan takauksen. Kalajoen kunta vuokrasi myös tilat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle 6000 markan kuukausivuokralla ja maksoi itse ko. tiloista yhtiövastiketta 16 500 markkaa kuukaudessa. Kuntosalilaitteet olivat Särkkäin Liikuntapalvelu Oy:lle vuokratussa tilassa.

Kalajoen kunnanhallitus esitti Kalajoen kunnanvaltuustolle 2.1.1992 ostettavaksi nämä kaksi vuotta käytössä olleet kuntosalilaitteet 600 000 markalla. Näin Kalajoen kunta rahoitti nämä kuntosalilaitteet kahteen kertaan. Käytännössä niiden arvo oli käytännössä vain noussut.

Erkki Aho toiselle kaudelle valtuustoon

Erkki Aho valittiin toiselle kaudelle valtuustoon neljänneksi suurimmalla äänimäärällä.Kunnallisvaalit 1991 eniten ääniä sai Esko Lindström Vasemmistoliitto 166, toiseksi eniten Pirkko Nygård SDP 163, kolmanneksi eniten Eero Nevalainen Keskusta 131 ja neljänneksi eniten Erkki Aho Keskusta 128. Keskusta jätti Erkki Ahon jälleen rivivaltuutetuksi, koska Erkki Aho oli valvonut kuntalaisten etuja Kalajoen matkailun järkyttävissä investoinneissa ja muussa päättämössä toiminnassa. Jälleen valtuutettu Erkki Aholle ainoaksi toimintakanavaksi jäi lehtikirjoittelu ja valtuustoaloitteiden tekeminen.

Erkki Aho kirjoitti 29.11.1992 omana mielipitenään, että hänen mielestään kunnanjohtaja on jäävi, koska kunnanjohtaja on mukana myös yhtiöiden hallituksissa. Aho piti menettelyä arveluttavana. Aho kirjoitti, että Hiekkasärkkien asioista tulee mieleen H.S. Anderssenin satu "Keisarin uudet vaatteet". Sadussa kaikki ihiset ihailivat keisarin uusia vaatteita. Lopuksi pieni lapsi sanoi, että keisari on alasti. Silloin vasta muutkin alkoivat uskoa silmiään: tosiaakin keisari on alasti. Aho kirjoitti, että Hiekkasärkkien asioissa on käymässä samalla tavalla. Uskotellaan, että Hiekkasärkät Oy on suuri ja mahtava eri yhtiöineen, jopa korvaamaton joidenkin mielestä. Pian kuitenkin huomataan, että sinne uppoaa veromarkka toisensa jälkeen ja kaikki menestys onkin vain toiveajattelua. Aho väitti, että Hiekkasärkät Oy on alasti. Hän oli varma, että koululaiset saavat ruokamenoissa säästää jatkossakin, jos kunnanvalteetut eivät ryhdistäydy ja rohkene uskoa omia silmiään.

Musta aukko

Valtuutettu Erkki Aho kirjoitti, että avaruudessa tiedetään olevan mustia aukkoja. Nämä pelottavat mustat aukot imaisevat itseensä kaikin mikä on lähistöllä, kivenmurikoita, isompiakin möhkäreitä ja jopa kokonaisia tähtiäkin ja minkä musta aukko on imaissut, sitä ei enää koskaan näy. Mutta ei tarvitse mustia aukkoja kaukoputkien kanssa etsiä. Sellainen löytyy lähempääkin ja se on Kalajoen Hiekkasärkät Oy nimeltään. Tämän aukon syävereihin katoavat liukkaasti veronmaksajien työllä ja tuskalla hankkimat tienestit, setelit suhisten ja kolikot kilisten. Ikuiset jäähyväsiet saa veronmaksaja rahoillensa heittää, Hiekkasärkät Oy:n mustasta aukosta ei ole pauuta kymmenpenniselläkään. 15-50 vuotta tulee musta aukkoa ihmisten rahoja nielemään. Sitten voi jo ruveta pilkottamaan päivä, arvioivat alan terävimmat tutkijat ja asiantuntijat, kirjoitti valtuutettu Erkki Aho.

Takaus Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n lainoille

Kalajoen kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, joka oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja, esitti 10 miljoonan markan takausta lainalle. Vastuuvakuutenaoli Tuomitarvena tilaan rn.o 3:147 viimeisellä sijalla olevat kiinnitykset. Vastavakuudella ei käytännössä ollut mitään arvoa. Tätä valtuutetut eivät ymmärtäneet. Näin huijaus onnistui täydellisesti. Tuomitavernan tonnti oli puolikas Tuomimaja tontista, Tontilla sijaitsi matkailuhotelli ja se oli ostettu kunnalta 675 000 markalla. Tontin puolikas oli kiinnitetty 20 miljoonasta markasta, Tästä kiinnityksesta viimeinen osa oli vakuutena kunnan 10 miljoonan markana takaukselle. Kalajoen kunnan ja kunnallisen matkailuyhtiön välinen vuokrasopimus Kuuskkonokan tontista oli kiinnitetty 10 miljoonasta markasta, Näitä kiinnityksiä oli käytetty kunnan takauksen vastavakuutena. Totuutta valtuutetuille asiassa ei kerrottu eikä sitä moni olisi varmaan ymmästänytkään. "Huijaus" meni jälleen täydestä,

Valtuustoaloite

Valtuutettu Erkki Aho teki valtuustoaloitteen 30.6.1994. Aho kirjoitti valtuustoaloitteessaan seruaavaa: Kalajoen matkailun virheelliset kehittämisratkaisut ja asioiden holtiton hoito ovat aiheuttaneet Kalajoen kunnalle kymmenien miljoonien taloudelliset tappiot. Kalajoen kunnan etua ovat olleet valvomassa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja valtuuston puheenjohtaja Väinö Oksanen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksessa ja kunnanhallituksen edustaja Raili Myllylä. Myös kunnansihteeri Pekka Ollila on toiminut Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n johtoelimissä. He ovat kuitenkin salanneet valtuutetuilta olennaisen tärkeitä tietoja yhtiöiden toiminnasta. Pyydän kunnanhallitusta tutkituttamaan onko kunnan edustajat Hiekkasärkät Oy:ssä syyllistyneet rikolliseen toimintaan salatessaan valtuutetuilta esim. tilintarkastuspöytärkirjat, tilintarkastuskertomukset ja oikaistut tilinpäätökset ja sillä tavalla ohjanneet kunnan varoja tappiolliseen toimintaan.

Lisäksi Aho pyysi kunnanhallitusta selvittämään onko kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttöön toimiessaan samanaikaisesti kunnanjohtajana ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on joutunut katsomaan sekä kunnan etua että yhtiän etua ja yhtiön etu on mennyt kunnan edun edelle. Kunnalle on jäänyt kannettavakseen kymmenien miljoonien taloudelliset tappiot. On kaikkien etu, että asiat selvitetään perusteellisesti ja syylliset saatetaan korvausvelvollisiksi Kalajoen kunnalle aiheuttamistaan erittäin suurista tappioista. Erkki Aho vaati aloitteessaan myös erityistilintarkastuksen suorittamista Kalajoen Hiekkasärkät Oy:öön ja Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:öön. Siihen menettelyyn kunnanjohtajan johtama kunnanhallitus ei suostunut. Siksi valtuutettu Aho teki asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

KHT-tilintarkastajan väärä lausunto

Kalajoen kunnanhallitus antoi asiassa lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi Kalajoen kunnanjohtaja pelastaakseen nahkansa oli pyytänyt lausumaa asiassa lestadiolaiselta KHT-tilintarkastajalta, joka toimi matkailuyhtiöiden tilintarkastajana. KHT-tilintarkastaja antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle täysin virheellisen lausunnon. Lausuntossa oli seuraava teksti: Vaikka toiminta on viime vuosina ollut tappiollista, ovat yhtiön omaisuuserät edelleen tallella, eikä selvitystilapakkoa ollut olemassa. Edellä oleva koskee Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n tilannetta. Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osalta on todettava, että yhtiön pääoma on ollut 31.12,1993 kokonaisuudessaan tallella ja että taseeseen ei sisälly lainkaan tappioita.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen ja esittelijäneuvos Jaakko Jonkka olivat allekirjoittaneet päätöksen, jonka mukaan kirjoituksenne ei anna aihetta toimenpiteisiin. Totuus oli kuitenkin toinen, sillä tilinpäätös sisälsi perusteettomia arvonkorotuksia ja muita laittomuuksia aivan riittävästi.

Kylpylä kunnalle

Totuus ei kunnioittanut lestadiolaisen tilintarkastajan lausuntoa. Kalajoen kunta joutui pelastamaan molemmat matkailuyhtiönsa konkurssilta. Kalajoen kunta otti Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 27,2 miljoonan markan lainat vastattavakseen ja kylpyläkiinteistö siirtyi suoraan kunnan omistukseen. Erkki Ahon eriävä mielipide kylpylän lainatakauksessa suurista riskeistä oli toteutunut. Valtuutetuille perusteltiin kylpylän ostamista niin heille esiteltiin laskelma, jonka mukaan kunta saa yli 40 miljoonan markan vuokratulot kylpylästä. Toisin kuitenkin kävi. Kunta joutuu joka vuosi maksamaan kylpylän käyttökuluja n.1,5 -2 miljoonaa markkaa vuodessa ja kaikki lipputulot menevät vuoralaiselle eli Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Vuokralainen ei kuitenkaan ole muistanut tai paremminkin sanottuna pystynyt maksamaan vuokriaan. Järkyttävintä kaupan esittelyssä olisi se, että Kalajoen kunnan kamreeri, joka on yksi talousasioissa yksi Suomen parhaimpia kunnan kamreereja oli laitettu esittelemään valtuutetuille täysin virheellinen ja toiveajattelua esittelevä totuudenvastainen laskelma hotellikaupan edullisuudesta.

maanantai 16. tammikuuta 2012

Vuosi 1991 Kalajoella


















Jan Jasko


















Avo Keel













Mika Vihelä














Lumiveiston SM-kisat järjestettiin JukuJukumaassa. Kuvassa virolaisia opiskeilijoita, jotka toimivat kesällä tarjoilijoina ravintola Lokkilinnassa.













Rautio-viikolla soitti totuttuun tapaan Tango-Landola













Rahjan kalajuhlat vetivät runsaasti osallistujia

Kalajoen seurakunnan kirjoissa oli 7671 kansalaista ja väkimäärän lisäys vuoden aikana oli +39. Raution seurakunnassa oli 1069 kirjoilla ja vähennystä oli -16.
Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto jatkoi: puheenjohtajana Väinö Oksanen, varapuheenjohtajana Jouni Jyrinki ja toisena varapuheenjohtajana Anna-Maija Himanka. Kunnanhallituksen puheenjohtaja vaihtui, kun Arvo Väliverrosen syrjäytettiin vallanhaluisten toimesta ikävällä tavalla. Syrjäyttäminen oli Arvo Väliverroselle raskas asia ja nopeutti hänen sairastumistaan. Vallanhaluisista syrjäyttäjistä Raili Myllylästä tuli kunnanhallituksen puheenjohtaja ja hallitukseen valittiin seuraavat jäsenet: Heikki Nikupaavo, Jorma Juusola, Mikael Kyönsaari, Alpo Murtoniemi, Arvo Ylitalo ja Juhani Latukka.

Eduskuntavaaleissa Kalajoella äänestysprosentti oli 77,1. Ääniä keskusta sai 1902, kokoomus 497, LKP 23, SKL 76. VSL 330. Vihreät 85, SDP 181 ja SMP 81. Eniten Kalajoelta ääniä sai Kalevi mattila 706 ääntä ja toiseksi eniten Juhani Alaranta 363 ääntä.

Jaakko Seikkula väitteli tohtoriksi. Raution Kisailijat täytti 60 vuotta. Rahjan kalajuhlat keräsivät jälleen runsaasti kävijöitä. Rautio kotiseutujuhlia vietettiin jälleen viikon mittaisin juhlallisuuksin.

Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Pyhäjärvellä 6.1.1991. Viestin voitti Pedersören joukkue ja Kalajoki oli neljäs. Himanka oli sijalla 11. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Juho Prittinen, Simo Törnvall, Antti Nikkarikoski, Johanna Ylitalo, Mauno Juola, Marika Suni, Kalle Junnikkala ja Jukka-Pekka Ojala. Mauno Juola oli osuutensa nopein. Mika Myllylä oli ankkuriosuuden nopein. Kalajoen II.joukkue voitti B-sarjan. Joukkueessa hiihtivät Kauko Himanka, Kari Ojala, Sami Alho, Katja Ojala, Janne Ojala, Minna Nuorala, Tapio Räihälä ja Tapani Ylitalo. Kalajoen II-joukkue oli sijalla 25. Himangan II-joukkkue sijalla 28 ja Himangan III-jokkue sijalla 41.

Kari Joki-Erkkilä voitti pulkkahiihdon Pohjoismaiden mestaruuden 5 km:n hiihdossa ja 10 kM.n hiihdossa. Talvi 1991 tuotti jälleen kaksi Suomen mestaruutta seuraavan kilpailijan jäädessä kummallakin matkalla puolisen minuuttia.

Jussi Kurikkalan muistokisoissa 15 km:n matkan votti Hannu Pulkkinen ennen Ilmo Pulkkista ja Mats Storvallia. Mauno Juola voitti 18-vuotaidens sarjan ja Anne Piispanen naisten sarjan.

Kalle Junnikkala ylti hiihtosuunnistuksessa 1991 kolmeen Suomen mestaruuteen, ja aikaisemmin jo yhteen joukkuekultaan. Kalle pääsi 1991 MM-valmennettavien eliittiryhmään. Kalle saavutti vuosina 1988 -1991 yhteensä seitsemän Suomen mestaruuskilpailujen mitalia. Piirinmestaruuskilpailuissa Kalle Junnikkala oli syksyyn 1991 mennessä saavuttanut jo 45 mitalia, joista 28 voittoja.
Kalle Junnikkala kuului koko 90-luvun Suomen parhaimmistoon ja monet vuodet myös MM-valmennusryhmään. Hänellä on MM-osakilpailuvoitto, Pohjoismaiden mestaruus viestissä ja pronssi henkilökohtaisessa kilpailussa pikamatkalla. SM-kultaa on 7, hopeaa 4 ja pronssia 6 kpl. Tämän lisäksi on vielä useita MM-edustuksia. Veli-Matti Junnikkala on saavuttanut SM-kultaa ja pronssia.

Mauno Takalo voitti jousiammunnassa SM-hopeaa 45-vuotiaiden joukkuekilpailussa samoin kuin Pentti Ainali.

Antti Haapakosi voitti aitajuoksun Ruotsi-Suomi maaottelussa ajalla 13,74. Antti Haapakoski voitti aitajuoksun Suomi-Italia maaottelussa ajalla 13,86. Antti Haapakoski voitti nuorten 110 metrin aitajuoksun Suomen mestaruuden, Annukka Virkkala voitti 200 metrin jouksussa SM-hopeaa ja Samuli Sinkkonen 800 metrin juoksussa SM-pronssia.

Painonnostaja Mika Vihelä voitti 23-vuotiaiden 82,5 kg:n sarjassa Suomen mestaruuden tuloksella 285,0 (127,5 ja 157,5). Vesa saari voitti 60 kg:n sarjassa pronssia tuloksella 202,5 (95,0 ja 112,5). Markku Roukala voitti sarjassa 90 kg SM-pronssia tuloksella 270,0 (130,0 ja 140,0). Raution Kisailijoiden Anne Kivi oli naisten 48 kg:n sarjassa viides SM-kisoissa.

SVUL.n voimistelupäivillä 3-4 luokkien sarjan voitti Outi Alasuutari, 2. oli Maria Rahja ja 3. Maija Saari. 5-6. luokkien sarjan voitti Anu Junnikkala yhdessä Maria Ojalan kanssa.

Jan Jasko nousi sarjakaudella 1990-1991 valtakunnallisestikin lehtien otsikoihin tekemällä 126 (65+61) tehopistettä. Jaskon tavoin kahdessa kentällisessä pelannut Robert Pukalovic puolestaan tehtaili puolustajien vastaavasti valtakunnalliseksi ennätykseksi 89 (32-57) pistettä. Junkkarit HT teki runkosarjassa 271 maalia. Kalajoella jääkiekko-ottelut vetivät yli tuhat katsojaa.
Kalajoelle saatiin uusi jäähalli vuonna 1991. Uuden hallin avausottelu pelattiin 10.10.1991.

Sarjakauden 1990-1991 kynnyksellä tehtiin pitkään odotettu ratkaisu: kalajokinen jääkiekkotoiminta eriytyi Junkkareista omaksi erikoisseurakseen, joka sai nimekseen Junkkarit Hockey Team. Kalajokisen jääkiekkoilun vastuuhenkilöksi tuli urakoitsija Markku Rautio. Edustusjoukkueen valmentajaksi tuli turkulainen Matti Aaltonen. Kauden joukkue eteni toiselle play off-kierrokselle ja yhden maalin päähän I divisioonan karsintasarjasta.

Jan Jasko teki sarjakauden 1990-1991 Suomen ylimpien jääkiekkosarjojen tehoennätyksen 126 pistettä eli melkein neljä pistettä ottelua kohti. Robert Pukalovic oli tullut Tsekkoslovakian pääsarjasta Slovan Bratislavasta ja teki puolustajien tehoennätyksen 89 pistettä. Jari Ervasti palasi takaisi Kalajoelle yhden Raahen vuoden jälkeen. Kauden kuluessa hankittiin puolustusta vahvistamaan Mika Hämäläinen sekä Oulun Kärppien kokenut Hannu Jalonen. Oulun suunnalta puolustukseen tulivat Jari Nissilä ja Pasi Näyhä. Kalajoelle palasi myös koko kauden 1987-1988 Junkkareissa pelannut porilainen Marko Viljanen. Junkkarien monivuotinen ykkösmaalivahti Pasi Turpeinen sai seurakseen toisen kärppäkasvatin Marko Hillin. Kauden jo käynnistyttyä saaapui Oulusta vielä Harri Helama. Menetysten puolelle kirjattiin Ylivieskan Pallon siirtyneet oululaiset Marko Hjelt ja Jari Karppinen sekä Ikurin Vireeseen palannut puolustaja Jukka-Pekka Ilomäki. Pekka Priuska palasi kolmen Ylivieska vuoden jälkeen Kalajoelle. Pasi Priuska oli palannut Junkkareihin pari vuotta aikaisemmin.

Junkkarit HT pysyi koko sarjakauden lohkossaan toisena tai kolmantena. Kalajokilaakson alueella Junkkarit HT palasi perinteiselle valtaistuimelleen kooten sarjassa kahdeksan pistettä enemmän kuin neljänneksi sijoittunut YPa. Kolmasosa Junkkarien kauden pistemenetyksistä ajoittui sille tammikuun puolivälin jaksolle, missä Jan Jasko oli loukkaantumisten takia syrjässä kolmesta ottelusta.

Kevään 1991 ensimmäiseksi play off-vastustajaksi Junkkarit HT sai Itälohkon kakkosen Heinolan Kiekon. Junkkarit HT voitti ottelun 7-3. Kalajoella ottelu oli huomattavasti tiukempi, sillä jatkoajalla Jari Ervasti iski reboundista 6-5 voiton. Toisella play off kierroksella Junkkarit HT sai vastustajakseen tamperelaisen Ikurin Vireen. Ensimmäisessä ottelussa Tesoman hallissa kotijoukkue voitti numeroin 7-6. Kalajoella Junkkarit HT voitti numeroin 4-3. Kolmannessa play off ottelussa Tampereella Ikurin Vire karkasi ensimmäisessä erässä 4-0 johtoon. Junkkarit HT kavensi loppunumeroiksi 4-3. Junkkarit HT:n play off menestys oli kaikkien paras, vaikka niukkaakin niukempi putoaminen varsinaisesta I-divisioonan karsinnasta jäi harmittamaan.

Jäähalliasia päättävissä elimissä

Kun kauden 1990-1991 kuluessa kävi vakuuttavasti ilmi, että Junkkarit HT:llä on edellytykset nousta jo lähivuosina I divisioonaan, tuli uuden lämpimän hallin rakentaminen kiireelliseksi hankkeeksi. Jäähalliasiaa käsiteltiin Kalajoen vapaa-aikalautakunnassa 10.4.1991. Jääkiekkoseura Junkkarit Hockey Team oli tehnyt aloitteen kiinteän, lämpöeristetyn jäähallin rakentamisesta. Asiasta oli pidetty tiedotustilaisuus kunnvaltuuston kokouksessa 27.3.1991, jolloin hanketta esiteltiin alustavasti. Kunnanhallitus pyysi lausunnon vapaa-aikalautakunnalta. Lautakunta katsoi, että yleisurheiljoiden ja monien muiden urheilulajien kuten jousiammunan talviharjoittelupaikka voitaisiin toteuttaa hallin yhteyteen.

Kunnanhallitus käsitteli asiaa 6.5.1991, 13.5.1991 ja 15.5.1991 sekä 4.6.1991 sekä 10.6.1991. Kokouksessaan 6.5.1991 päätettiin hankkia valtuustoryhmien kannanoton asiaan. Kokouksessaan 13.5.1991 kunnanhallitus päätti esittää, että kunnan ja Kalajoen Jäähalli Oy:n kesken tehdään KVR-sopimus uuden tekojäähallin rakentamisesta. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että kunta myöntää omavelkaisen takauksen 4,7 miljoonan markan suuruisille Kalajoen Jäähalli Oy:n ottamille lainoille. Kunnanhallitus päätti 15.5.1991, että asia vedetään pois valtuuston kokouslistalta 15.5.1991 ja asian käsittelyä siirretään. Todellisuus siitä miksi asia vedettiin pois valtuuston esityslistalta johtui siitä, ettei ollut täyttä varmuutta siitä, että 24 valtuutettua 35:stä on asian takana. Tämän jälkeen alkoi junttaus asian puolesta.

Tuskin mistään asiassa Kalajoella on koskaan käyty niin perusteellista keskustelua lehtien yleisönosastoissa kuin tästä jäähalliasiasta. Asia tuotiin valtuuston käsittelyyn 10.6.1991. Tilanne oli kihelmöivä. Kunnantalon edessä oli mielenosoittajia kyltteineen. He vastustivat jäähallin rakentamista.Valtuustossa käytiin poikkeuksellisen vilkas keskustelu. Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti Eero Nevalainen, joka totesi, että ryhmässä on kahdenlaista näkemystä asiasta. Nevalainen totesi, että "itse olen taipunut, mutta olenko taittunut, se näkyy tulevaisuudessa". Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käytti Martti Isokoski, joka totesi kokoomuksen tehneen 6-0 päätöksen jäähallin rakentamisen puolesta. Kokoomuksen varsinaisista valtuutetuista oli poissa valtuuston kokouksesta Heikki Haarakangas ja Heikki Halonen. Heidän varahenkilönsä Maija-Leena Roukala ja Veli Saari saattoivat puhtaalla omallatunnolla äänestää jäähallin rakentamisen puolesta. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron käytti Esko Lindström, joka kertoi, ettei vasemmistoliitto voi olla tukemassa tällaista hanketta. Vasemmistoliittolaiset olivat tyrmistyneitä tällaisesta hankkeesta. Lindström huomautti valtuutettu Erkki Aholle, että hänellä on perustuslaillinen oikeus olla oma mielipide asiasta. SDP:n Pirkko Nygård totesi, että SDP:n ryhmä ehdottaa hankkeen hylkäämistä.Paula Passi kannatti Nygårdin esitystä.

Keskustan Alpo Murtoniemi käytti puheenvuoron, jossa hän totesi, että kaikissa peleissä on säännöt, mutta tässä pelissä niitä sääntöjä ei ole tai niitä ei ole ollut. Jäähyjä olisi saanut puhaltaa enemmän ja aika ajoin on taklattu kiekontonta miestä. Tuomarin, kuntalaisten ääntä ei ole kuultu riittävästi ja se varmasti kuullaan myöhemmin.

Heikki Manninen SMP:stä oli tehnyt Erkki Ahon kannattamana esityksen jonka mukaan kunnan maksama vuotuinen käyttömaksu tulisi pudottaa 620 000 markasta 520 000 markkaa. Asiasta äänestettiin. Mannisen esitys voitti kunnanhallituksen esityksen numeroin 27 jaa ja 7 tyhjää. Toisessa äänetyksessä oli vastakkain Sdp:n Pirkko Nygårdin hylkäävä esitys koko jäähallin rakentamisasiassa. Äänestys päättyi Mannisen esityksen voittoon 24 jaa-ääntä, 9 ei-ääntä ja yksi oli poissa. Näin Heikki Mannisen esitys Erkki Ahon kannattamana tuli hyväksytyksi. Kuukauden aikana yksi valtuutettu oli saatu muuttamaan mieltään.

Vastaan äänestivät vasemmiston Julia Heininen, Esko Lindström, Pekka Siironen ja Airi Vierimaa sekä SDP:n Pirkko Nyygård ja Paula Passi. Keskustan valtuutetuista vastaan äänestivät rautiolaiset Kullervo Niemelä ja Tapio Rautakoski sekä Untamo Sorasto. Keskustan Pauli Rahkola äänesti tyhjää. Vasemmiston Heikki Typpö oli poissa kokouksesta eikä hänellä ollut varamiestä paikalla. Äänestys päättyi mahdollisimman niukasti jaa-äänten voittoon, sillä määräenemmistön saamiseksi tarvittiin 23,33 valtuutetun kannatus eli siis 24 valtuutettua, jos paikalla ovat kaikki valtuutetut. Tämä 24. valtuutettu oli Rautionkylän valtuutettu kunnan urheilu- ja nuoriso-ohjaaja Alpo Murtoniemi. Valtuutettu Erkki Ahon ei olisi tarvinnut suorittaa käännytystyötä, jos hän olisi tiennyt, että vasemmistoliiton valtuutettu Heikki Typpö on poissa kokouksesta. Nyt nimittäin olisi riittänyt se, että 23 valtuutettua kannatti jäähallin rakentamista eli raja-arvo oli 22,67.

Kalajoki-lehden silloinen vt. päätoimittaja mehtäkyläläinen Juhani Tolonen nimitti lehden pääkirjoituksessa kokouksen jälkeen valtuustoa vellihousujen veljeskunnaksi. Jäähallin rakentamisen aloittamista viivästytti valtuuston päätöksestä tehty valitus lääninoikeuteen. Jäähallin työmaalla oli töissä koko ajan 10-15 talkootyömiestä. Jäähallin hinnaksi muodostui 4,7 miljoonaa markkaa.

Sarjakaudelle 1990-1991 Kalajen Riento hankki Suomen kakkossarjonen ylivoimaisesti nimekkäimmän vahvistuksen, Viron maajoukkueen kapteenin Avo Keelin, jolla oli takanaan 57 maaottelua.

Särkkien kortteliajon voitti Peter Källberg IF Länken ja toiseksi ajoi Toni Korin GIF.

Lumiveistokisat Tapion Tuvalla keräsi vain kaksi joukkuetta Topi-Kalustajan joukkueen ja Onnentonkijoiden joukkueen. Lumiveiston SM-kisat saatiin Kalajoelle, mutta yllättäen ne vietiinkin JukuJukumaahan. Tämä aiheutti katkeruutta ainakin Tapion Tuvalla, koska Tapion Tuvan isäntä oli tehnyt valtavan ja ansiokkaan työn lumiveiston menestyksen eteen Kalajoella usean vuoden ajan ja kaikki lumiveistokisat oli tähän saakka järjestetty Tapion Tuvan lähimaastossa. Nyt SM-kisat vietiin kuin luu koiralta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n alueelle. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, joka toimi myös SM-kisojen päätuomarina.

Kalajoen seurakuntakotia laajennettiin. Tapion Tuvalle rakennettiin kaksi paritaloa. Hiekkasärkät Golf Oy perustettiin. Ravintola Lokkilinna avattiin. Avajaistilaisuudessa puhui Viron kauppaministeri Ants Laos ja musiikista vastasi Pekka Himangan yhtye. Ravintolassa oli kaksi ranskalaista huippukokkia, jotka olivat menestyneet kokkien maailmanmestaruuskilpailuissa ja tarjoilijoina neljä virolaista opiskelijaa.

Kunniakierroksella Kalajoen Junkkarit keräsivät n. 30 000 markkaa ja Raution Kisailijat 36 419 markkaa.

Eugen Fors maalasi nuoristalo Aleksin kuvan. Nuorisotalon historia on seuraava: 1932 talo siirrettiin Merijärveltä Kalajoelle, 1932-1942 Suoja-nimellä tunnettu talo toimi suojeluskunnan talona ja siellä toimi Lotta-kahvila. 1944 Suojeluskunnat ja Lotta Svärd järjestöt lakkautettiin. 1944-1946 Keski-Pohjanmaan kiertävä naiskotiteollisuuskoulu toimi näissä tiloissa ja 1946-1948 Kalajoen naiskotiteollisuuskoulun ompeluosasto toimi Suojan tiloissa. Vuosina 1950-1985 tilat toimivat terveystalona ja vuodesta 1986 nuorisotiloina.

perjantai 13. tammikuuta 2012

Vuosi 1990 Kalajoella














Paratiisikylpylä Oy:n Sanifani-kylpylä oli kiireesti rakennettu ja se vihittiin juhlallisesti käyttöönsä Matkailuliiton johtajan Bengt Pilströmin nauhan leikkauksella.


















Kylpylällä oli ongelmia ja johtaja Seppo Mäki-Ullakko loi silmät ylös taivaaseen ...












ja kädet yhtehen liitti, mutta siitä huolimatta tulevaisuus näytti synkältä ja Kalajoen kunta joutui ottamaan koko Paratiisikylpylä Oy:n omalle kontolleen ja samalla n. 21.8 miljoonaan valuuttavelat korkoineen vastattavakseen sekä käyttökulut ja rahoituskulut tulevina vuosina.
















Antti Haapakoski voitti 110 metrin aitajuoksun maailmanmestaruuden Plovdivissa Bulgariassa.


















Kalajoella järjestettiin maastojuoksun SM-kisat ja Johanna Ylitalo sai SM-hopeaa.


















Tapion Tuvan näyttelytilat viihittiin käyttöönsä ja tartolainen taitelija Eve Luiki järejsti taidennäyttelyn Kalajoella.


















Viron maajoukkueen kapteeni Avo Keel siirtyi pelaamaan lentopalloa Kalajoen Riennon joukkueeseen.


















Raution urheilukentän vihkiäiskilpailujen parhaasta tuloksesta vastasti Petri Keskitalo.

Kalajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Väinö Oksanen ja varapuheenjohtajiksi Jouni Jyrinki ja Anna-Maija Himanka.
Vappukulkuetta ei enää järjestetty. Työväen vappujuhla pidettiin Teatteritalolla, jossa juhlapuhujana oli kansanedustaja Juhani Vähäkangas.

Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Kannuksessa 3.2.1990. Kalajoki sijoittui A-sarjassa toiseksi joukkueella Juho Prittinen, Janne Ojala, Kauko Himanka, Johanna Ylitalo, Tapani Ylitalo, Kalle Junnikkala, Simo Törnvall ja Jukka-Pekka Ojala. Johanna Ylitalo oli naisten osuus paras. Himanka sijoittui A-sarjassa sijalle 11. B-sarjan voitti Kalajoki joukkueella Päivö Paavola Sami Alho, Tero Löf, Katja Ojala, Antero Ala-Typpö, Mauno Juola, Kari Ojala ja Tapio Räihälä. Kuudennen osuuden nopein oli Mauno Juola ja seitsemännen osuuden Kari Ojala. Himanka II oli 27.s ja Kalajoki III oli 37.s

20-vuotiaiden naisten 10 km:n hiihdon Suomen mestaruuden voitti Johanna Ylitalo ja 5 km:n hiihdossa hän oli kolmas. MM-kisoissa Johanna Ylitalo oli 15 km:n hiihdossa 11. ja 5 km:n hiihdossa 34. 4x5 Km.n viestissä Suomen joukkue oli viides.

Kalajoen liikuntapuisto Hiihtomajan luona vihittiin käyttöönsä. Paikalla oli kansanedustaja Kalevi Mattila avaamassa liikuntapuisto käyttöön. Kalajoella järjestettiin maastojuoksun SM-kisat toukokuussa. 20-vuotiaiden 5 km:n matkalla Johanna Ylitalo sai SM-hopeaa.

Raution uusi urheilukenttä vihittiin käyttöönsä. Vihkiäiskilpailujen parhaasta tuloksesta vastasi Petri Keskitalo juoksemalla 100 m aikaan 11,06.

Antti Haapakoski voitti nuorten maailmanmestaruuden 110 metrin aitajuoksussa Plovdivissa Bulgariassa ajalla 13,74. Toiseksi sijottui Kuuban Alexis Sanchez ajalla 13,75. Antti Haapakoksi voitti aitajuoksun Suomen mestaruuden ajalla 13,73. Hän voitti aitajuoksun myös maaottelussa Länsi-Saksa- Suomi- Englanti ja maaottelussa DDR-Italia-Suomi. Hän voitti lajin myös Ruotsi-Suomi-maaottelussa ajalla 13,86.

Painonnostossa Juha Roukala sijoittui Pohjoimaiden mestaruuskilpailuisssa 110 kg:n sarjassa kolmanneksi. Juha voitti saman sarjan Suomen mestaruuden tuloksella 337,5 (152,5 , 185). 20-vuotiaiden SM-kisoissa 100 kg:n sarjassa Markku Roukala voitti hopeaa ja miesten sarjassa sijoittui SM-kisoissa neljänneksi. 23-vuotiaiden SM-kisoissa Mika Vihelä sijoittui 90 kg:n sarjassa kolmanneksi.

Painissa Ville Laitala sijoittui Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailuissa sarjassaan neljänneksi. Antti Mäkelä saavutti Jukkarien toisen virallisen SM-mitalin Jyväskylässä pidetyissä vapaapainin mestaruuskisoissa 37 kg:n sarjassa. Mäkelä oli kolmas.

Voimistelussa KLL:n kisoissa lukio-yläaste-sarjan voitti Kirsi Kalliokoski ja toiseksi sijoittui Teija Kemppainen. Annukka Rönn oli viides. SVUL:n voimistelupäivillä 3-4. luokan sarjan voitti Outi Alasuutari ja 5-6. luokan sarjan voitti Anu Junnikkala, 3. oli Maria Ojala ja 4. Mari Saari.

Rautio-viikon juhlapuhujana oli professori Heikki Niskakangas.

Seitsemännet lumivestokisat Tapion Tuvalla voitti Åkerlundin perheen joukkue yhdessä Topi-Kalustajan joukkueen kanssa. Kalajoen Ladun joukkue voitti lumiveiston MM-hopeaa.
Tapion Tuvan näyttelytilat vihittiin käyttöönsä. Tartolaisen taitelijan Eve Luikin taidenäyttely oli esillä Tapion Tuvalla.

Kari Joki-Erkkilä voiti pulkkahiihdon MM-kisossa 10 km:n hiihdossa hopeaa ja 5 km:n hiihdossa pronssia. Kari Joki-Erkkilä voitti kaksi Suomen mestaruutta pulkkahiihdossa.

Purjekelkkailun MM-kisoissa Juha Junnikkala sijoittu kolmanneksi.

Virolaiset lentopalloilijat Avo Keel ja Kaido Kreen osallistuivat Kalajoen beachvolley kisoihin. Avo Keel pelasi lentopalloa Kalajoen Riennon joukkueessa kaudella 1990-1991. 57 maaottelun Keel oli aikaisemmin Viron maajoukkueen kapteeni ja myöhemmin Viron maajoukkueen päävalmentaja.

Jousiammunnassa Eero Hihnala voitti SM-hopeaa joukkuekilpailussa sekä SM-pronssia joukkuekilpailussa sekä TUL:n mestaruuden 55-vuotiaiden sarjassa. Mauno Takalo voitti SM-hopeaa joukkuekilpailussa kaksi kertaa ja SM-pronssia Fita-kierroksella. Takalo voitti TUL:n mestaruuden. Pentti Ainali voitti SM-hopeaa miesten joukkuekilpailussa kahdesti.

Jääkiekossa Junkkarien omista kasvateista pelasivat sarjakaudella 1990-1991 edustusjoukkuessa koko ajan Pekka ja Pasi Priuska sekä Timo Suni. Pekka Priuska palasi kolmen Ylivieskan vuoden jälkeen Kalajoelle. Junkkarti HT pysyi koko sarjakauden lohkossaan kolmen parhaan joukossa. Jan Jasko nousi sarjakaudella 1990-1991 valtakunnallistenkin lehtien otsikoihin tekemällä 126 (65+61) tehopistettä. Robert Pukalovic puolestaan tehtaili puolustajien ennätykseksi 89 (32+57) pistettä. Kalajoen kuplahallissa oli keskimäärin yli 1000 katsojaa Junkkarit HT:n jääkiekko-otteluissa.

Isokallion moottoriurheilurata vihittiin käyttöönsä. Särkkäin kortteliajot voitti GIFin Tony Gorin.
Kylpylä Sanifani vihittiin käyttöönsä.

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Kalajoki vuonna 1989













Kihin-Muisto sijoittui kuninkuusraveissa toiseksi Patrikin voittaessa. Kihin-Muiston omistaja Olavi Nikkarikoski kuoli 17.3.1989.












Kalajoen Junkkarien kunniakierrosta vauhdittivat Martti Vainio ja Juha Mieto. Kunniakierroksella kerättiin rahaa n. 80 000 markkaa.



















Marko Ainali sijoittui jousiammunnan EM-kisoissa joukkuekilpailuissa neljänneksi.


















Mauno Takalo voitti jousiammunnassa SM-pronssia.



















Kari Joki-Erkkilä voitti pulkkahiihdossa EM-pronssia.



















Jussi Kurikkalan hiihtäjäpatsaan paljastustilaisuudessa puhui urheilujohtaja Hannu Koskivuori.













Kalajoen Osuusmeijeri lopetti toimintansa.


















Maaherra Ahti Pekkala kävi muuramassa Tapion Tuvan ihmemaan peruskiven. Ihmemaan oli suunnitellut Tapani Hautamäki.













Virolainen Tonu Roosmäe voitti Särkkien kortteliajon.



















Samuli Sinkkonen menestyi yleisurheilussa.


















Valtuutettu Erkki Ahon eriävä mielipide kunnan takaukseen Paratiisikylpylä Oy:n lainassa. Aho oli oikeassa eriävässä mielipiteessään. Takausvastuut realisoituivat korkojen kera.


Kalajoen väkiluku oli 9252 henkeä. Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Väinö Oksanen ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jouni Jyrinki ja toiseki varapuheenjohtajaksi Anna-Maija Himanka. Jouni Jyringin äänimäärä kunnallisvaaleissa ei olisi edellyttänyt valtuuston varapuheenjohtajuutta. Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen ja jäseniksi Raili Myllylä, Juhani Latukka, Tuomo Tilvis, Eero Nevalainen, Edvin Tokola ja Mikael Kyönsaari. Kunnanhallituksen jäsenten valinta ei perustunut vaalitulokseen, vaan ”mafiajakoon”.
Kalajoen kunnanvaltuusto vapautti keskioluen myynnin Kalajoella äänin 19-16. Tämän jälkeen Kalajoella sai myydä keskiolutta myös tavallisissa elintarvikeliikkeissä.
Kalajoen elinkeinoasiamieheksi valittiin Kari Niskanen.

Kalajoen kunta ei lähtenyt mukaan Tapiolandin kylpylähankkeeseen, vaan sijoitti rahaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n jonka hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Kalajoen kunnan päätöksessä lukee, että Tapiolandin ja Hiekkasärkät Oyn suunnitelmat ja liikeidea vesiparatiisin ja trooppisen keitaan osalta ovat päällekkäiset. Kalajoen kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa kahta keskenään kilpailevaa hanketta. Näin idea varastettiin Tapiolandilta ja vietiin Hiekkasärkät Oy:lle, jota kunnan rahoilla ryhdyttiin rahoittamaan.

Kalajoen valtuusto käsitteli kunnan takausta 28.9.1989 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n kylpyln rakentamiseen. Valtuutettu Erkki Aho jätti eriävän mielipiteen valtuustokäsittelyssä todetessaan kunnan riskin liian suureksi ja hankkeen kannattamattomaksi. Heikki Manninen kannatti Erkki Ahon hylkäysesitystä. Äänestys päättyi luvuin 32 jaa, 2 ei-ääntä ja 1 poissa. Muutaman vuoden kuluttua Kalajoen kunta joutui ottamaan kylpylän 21,8 miljoonan velat kontolleen ja pelastamaan yhtiön konkurssilta.

Tapion Tuvalla järejstettiin kuudennet lumiveistokisat, joista SM-kisoihin matkasivat parhaat joukkueet eli Kalajoen Ladun joukkue ja Topi-Kalustaja Oy:n joukkue. Kalajoen Ladun joukkue voitti lumiveiston MM-kultaa Savonlinnassa. Joukueessa veistivät Esko Kinnunen, Esa Fors, Mauri Ylitalo ja Raimo Ryynänen.
Kalajoen kunnan rakennusmestari Olavi Nikkarikoski kuoli 17.3.1989. Kihin-Muisto sijoittui kuninkuusraveissa toiseksi Patrikin jälkeen.
Kurikkalan muistokisat voitti Jukka Halttunen, toiseksi sijoittui Petri Rekunne ja kolmanneksi Risto Nikula. 16-vuotiaiden sarjan voitti Mauno Juola.

Maakuntaviestissä Kalajoki menestyi erinomaisesti 7.1.1989 Pedersöressä. Kalajoki sijoittui A-sarjassa toiseksi joukkueella Juho Prittinen, Johanna Ylitalo, Kauko Himanka, Mauno Juola, Tapani Ylitalo, Kalle Junnikkala, Simo Törnvall ja Jukka-Pekka Ojala. Mauno Juola oli osuutensa nopein. Himangan joukkue oli A-sarjan kymmenes. Kalajoen II-joukkue voitti B-sarjan. Joukkueessa hiihtivät Päivö Paavola, Pia Hihnala, Kari Ojala, Janne Ojala, Jari Nikunen, tero Löf, Tapio Räihälä ja Antero Alatyppö. Himangan II-joukkue oli 25.s ja III-joukkue 33.s. Kalajoen III-joukkue oli 34.s.

Johanna Ylitalo sijoittui 20-vuotaiden 10 km:n hiihdossa SM-hopealle. Nuorten MM-hiihdoissa 5 km:n matkalla Johanna Ylitalo oli 26.s. 4 x 5 km:n viestissä Suomen joukkue oli neljäs. Johanna Ylitalo oli joukkueesa mukana. SM-maastojukussa 20-vuotaiden 5 km:n matkalla Johanna Ylitao oli kolmas.

Pulkkahiihdon EM-kisoissa Kalajoen Kari Joki-Erkkilä voitti pronssia 5 km:n matkalla ja oli 7,5 km:n matkalla neljäs.
Jousiammunnassa Simo Hihanla voitti TUL:n mestaruuden miesten joukkuekilpailuissa. Mauno Takalo voitti SM-pronssia ja kaksi TUL:n mestaruutta. Marko Ainali 17.s nuorten EM-kisoissa ja neljäs joukkuekilpailussa.

Jääsurffauksen MM-kisoissa Mainessa USA:ssa Kalajoen Antti Riihimäki sijoittu hopealle. EM/SM-surffauksessa Raahessa Rainer Bäckman oli kuudes ja Antti Riihimäki kahdeksas.

Kalajoen Junkkarit lähti kaudelle 1988-1989 erittäin nimivahvalla joukkueella. Oulun Kärppien a-junioreissa pelanneista pelaajista Junkkareihin tulivat Jari Karppinen, Marko Hjelt ja Hannu Suorsa. Kouvolan liigajoukkueesta siirtyi Pekka Lilleberg, joka hänkin oli Kärppien kasvatti. Junkkarien vahvistuksia olivat myös liigakokemusta Kärpistä saanut Mikko Perkkiä ja edellisen kauden II-divisioonan pohjoislohkon paras pelaaja Jari Ervasti. Juuri sarjakauden kynnyksellä Tapparan ja Jyväskylän HT:n liigareserveistä saapuneet Sami Ahoniemi ja Hannu Karjalainen nostivat Junkkarien vahvuuden kolmeen kentälliseen. Kalajoelle siirtyi myös maalivahti Vesa Korpela, joka oli aiemmin pelannut Kiekko-Vesassa. Junkkarein mahdollisuudet lohkovoittoon vei loukkaantumisaalto, jolloin muuan muassa Jari Ervasti ja Sami Ahoniemi olivat syrjässä. Pelaajatilanne kohentui merkittävästi heti, kun Sami Siren saapui Tapparan liigajoukkueen vaihtopenkiltä ja edellisen kauden lopulla kunnostautunut Jari Laitanen Porin Ässistä. Play off-otteludien ensimmäisellä kierroksella Junkkarit sai vastaansa Vantaa HT:n ja hävisi kotiottelun numeroin 7-11 ja vieraissa 3-8.

Kunniakierrosta olivat vauhdittamassa Martti Vainio ja Juha Mieto. Lehtitietojen mukaan Junkkarit keräsi kunniakierroksella rahaa n. 80 000 markkaa. Siltojen viestin voitti Paluu menneisyyteen joukkue, jossa juoksivat Antti Haapakoski Kalle Junnikkala, Samuli Sinkkonen, Marko Raiman, Tero Löf ja Marko Vaappo. Työpaikkajoukkueiden sarjan voitti Team Camping Hiekkasärkät.

Samuli Sinkkonen sijoittui 18-vuotiaiden 800m:n juoksussa SM-kisoissa neljänneksi. Kesä 1989 merkitsi Antti Hapakoskelle huikeaa tuloskehitystä. Ennätys 110 metrin normaalikorkuisilla miesten aidoilla parani peräti 56 sadasosaa kirjautuen Kalevan kisoissa 30.7.1989 jo 14 sekunnin alitukseen 13,97. Tulos riiti SM-pronssiin. Samalla Haapakoski valittiin uransa ensimmäiseen miesten maaotteluun Ruotsia vastaan. Siinä hän juoksi myötätuulessa ajan 13,98 ja sijoittui viidenneksi. Uran ensimmäisen virallisen Suomen ennätyksen hän aitoi 18-vuotiaiden matalalmmilla aidoilla Pyhäjärvellä viikko ennen Kalevan kisoja tuloksen ollessa 13,89. Poikien SM-kisoissa tämä ennätys parani 13.79:ään 12. elokuuta Tampereella. 300 metrin aidoissa syntyi jo heinäkuussa Helsingissä käsiaika 36,5, mutta viralliseksi Suomen ennätykseksi kirjattiin 13. elokuuta Tampereella tehty 18-vuotiaiden SM-kisojen voittoaika 36,74.
Antti Haapakosi voitti 19-vuotiaiden 110 metrin aitajuoksu Euroopan mestaruuden Varazdinissa Jugoslaviassa ajalla 14,03. SM-joukkuemoniottelussa 18-vuotiaiden 10-0ttelussa Antti Haapakoski ja Samuli Sinkkonen voittivat Suomen mestaruuden.

Juha Roukala nosti suomalaisten harvoin saavuttaman 350 kilon rajan tammikuussa 1989 Turussa pidetyissä kilpailuissa tehden saalla tempauksen oman ennätyksensä 160 ja sivuten työnnössö 190 kilon rutistuksellaan. Joensuussa pidettyihin SM-kisoihin Juha laihdutti 100 kilon sarjaan, jolloin tulos hieman putosi, mutta 330 (150,180) riitti kuitenkin ylivoimaiseen Suomen mestaruuteen. Roukala toi Kalajoelle yhteensä kolme SM-kultaa, 23-vuotiaiden 100 kg:n sarjassa Markku Roukala nosti SM-pronssia ja 20-vuotiaiden sarjassa SM-hopeaa. Seurajoukkuekilpailussa Kalajoen Junkkarit sijoittui neljänneksi. Maria Saari tempaisi ensimmäisenä keskipohjalaisena SE:n Kauhajoella 1989 vetäen 52 kilon sarjassa ylös 53 kiloa. Maria Saari voitti naisten 56 kg:n sarjassa SM-pronssia tuloksella 105 (45,60).

Kesän 1989 Vierimäki-cupissa Kalajoen Junkkareista voittivat sarjansa Antti Mäkelä, Tuukka Saarela ja Pekka Mehtälä. Ville Laitala täydensi menestystä kolmannella sijalla. Saman vuoden syksyllä yltivät Antti Mäkelä ja Pekka Mehtälä sarjoissaan pronssille Koululiikuntaliiton vapaapainin mestaruuskilpailuissa. 34-kiloisissa kilpailut Mäkelä kukisti alkukierroksilla tulevan voittajan Vaasan Toni Lintalan, mutta menetti loppuottelupaikan kärsittyään jatkoajalla niukan tappion Porin Jaako Räsäselle. Antti Mäkelä voitti pronssia.

Vuosien 1989-1991 menestyvoimistelijoiksi nousivat Vuorenkallion ala-asteen tytöt Mari Saari, Maria Ojala, Anu Junnikkala ja Outi Alasuutari, joista jokainen voitti mainittuna jaksona usietakin valtakunnallisia mestaruuksi.

Särkkien kortteliajon voitti virolainen Tonu Roosmae. Taktorin vetokisat keräsivät noin 3000 hengen yleisön. Rahjan kalajuhlat vetivät jälleen runsaasti yleisöä ja ne olivat samalla Rahjan kalastajaseuran 60-vuotisjuhlat.

Tapion Tuvan aloitettiin Ihmemaan rakentaminen. Ihmemaan suunnittelusta vastasi Tapani Hautamäki. Peruskiven kävi muuraamassa maaherra Ahti Pekkala.
Topi-Kalustaja Oy täytti 50 vuotta. Rautiossa vietettiin koulun 100-vuotisjuhlaa. Ensimmäinen koulu Rautiossa aloitti toimintansa 16.9.1889. Osuuskauppa Lokki lakkautti Plassin ja Vasankarin myymälät. Kalajoen KOP:n konttori vietti 100-vuotisjuhlia. Kalajoen konttori oli perustettu 12.10.1889. Syysmyrsky hajoitti Topi-Kalustaja Oy:n varastohallin.

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Vuosi 1988 Kalajoella



















Kalajoen väkiluku oli 9201. Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto ja varapuhemiehiksi Jouni Jyrinki ja Pekka Siironen. Kunnallisvaaleissa Keskusta sai 21 paikkaa, kokoomus 6 paikkaa, SKDL 5 paikkaa, Sdp 2 paikkaa ja SMP 1 paikan. Äänioikeutta käytti 3972 kuntalaista ja äänestysprosentti oli 77.71 % Kunnallisvaalien ääniharavat oli Esko Lindström 138 ääntä, Eero Nevalainen 122, Juha Tavasti 113, Erkki Aho 111 ja Alpo Murtoniemi 103 ääntä. Raili Myllylä valittiin uutena myös valtuustoon ja hänen äänimääränsä oli 70. Myllylä oli ollut jo neljä vuotta kunnanhallituksen jäsen vaikka ei edellisissä vaaleissa pääsytkään valtuustoon. Jouni Jyrinki sai vain 56 ääntä ja oli viimeisten joukossa joka valittiin valtuuston, mutta siitä huolimatta hänet valittiin valtuuston varapuheenjohtajaksi. 1980-luvulta lähtien Kalajoen luottamusmiespaikkajako ei ole noudattanut vaalitulosta, vaan ”uuden paikkajaon” on tehnyt ”paikallinen mafiaorganisaatio”.

Kalajoen kunnan elinkeinoasiamies Risto Nuutilainen sanoutui irti elinkeinoasiamiehen toimesta ja hänen tilalleen valittiin Aira Kähäri. Kamusen Liikenne perusti matkatoimiston. Santaholman Saha Oy:n työntekijöistä valtaosa pakkolomalle. Kalajoen kunta päätti taata Santaholman Saha Oy:lle 10 miljoonan markan lainan. Pohjankylän koulun uudisrakennus vihittiin käyttöönsä. Juhlapuheen piti läänin kouluneuvos Mauri Paananen. Kiintiestö Oy Kalaoen Foorumin peruskivi muurattiin. Tapionkeidas julkisti kylpyläsuunnitelmansa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n julkisti osakeantinsa.

Leiribaari Ky oli rakentanut ilman lupaa Leiribaarin toimintoja parantavia muutoksia Kalajoen kunnan omistamaan rakennukseen. Niiden arvo oli 116 943,35 mk. Kalajoen kunta oli estänyt Leiribaari Ky:tä parantamasta leiribaarin palveluja. Yrittäjä Erkki Aho oli omin päin tehnyt palveluja parantavat muutokset rakennukseen ja maksanut ne itse. Ilman näitä muutoksia Leiribaari Ky ei olisi pysytynyt palvelemaan asiakkaitaan. Kalajoen kunta tahtoi tietoisesti vaikeuttaa yksityisen yritystoiminnan pyörittämässä Kalajoen matkailussa. Vahingonteko oli tahallista. Toiminnan taustalla olivat Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, joka oli samalla Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja istui samalla kahdella jakkaralla. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtajana oli Seppo Mäki-Ullakko.

Kalajoen kunta on ollut Kalajoen Hiekkasärkät y:n kautta matkailussa mukana vaikeuttaen yksityisten yritysten toimintaa kilpailemalla näiden kanssa ja estämällä ykstyisen yritysoiminnan toimintamahdollisuuksia. Katso historiaa asioille:

Matkailukuume riivaa kuntia
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2011/10/matkailukuume-riivaa-kuntia.html

Syrjinnän kohteena jo lähes 30 vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html

Kalajoen kunnan monopoli ärsyttää
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/kalajoen-kunnan-monopoli-rsytt.html

Kylpylä rakennetaan
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/kylpyl-rakennetaan.html

Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi julistamisella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/ahon-rehellisyys-palkitaan-rikolliseksi.html


Hotelliasiaa ajettiin kuin käärmettä pyssyyn
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/hotelliasiaa-ajettiin-kuin-krmett.html

Onko Torstilla puhdas omatunto?
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/onko-torstilla-puhdas-omatunto.html

Hiekkasärkät Oy:n pelastaminen
http://www.erkkiaho.com/kalajoki/blog/?content=detail&id=10

Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti toteuttaa osakeannin 23,6 miljoonaa markkaa. Osakeanti epäonnstui surkeasti, vaikka osekeantia mainostettiin kyseenalaisesti. Esitteessä luvattiin, että osakeannin jälkeen osinkopolitiikka tulee dynaamiseksi ja Kalajoen Hiekkasärktä Oy on varma ja tuottoisa sijoituskohde. Nämä olivat täyttä valetta. Sijoitusmuistiossa esitetty investointisuunnitelma oli mielikuvituksen tuotetta. Leirintäaluetta ei laajennettu 7 miljoonalla markalla. Armas Maikkula instituuttia ei perustettu. Kun Kalajoen Hiekkasärkät Oy ei saanut osinkorangoitusta niin silloin kunnanjohtaja päätti ”ryöstää” leiribaari Erkki Aholta ja Leiribaari Ky.ltä saadakseen matkailuhaaveilleen rahoitusta. Leiribaari ei enää laitettu julkiseen tarjouskilpailuun vaan siirrettiin kylmästi kunnalliselle Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, jonka hallituksen puheenjohtaja Torsti Kalliokoski oli. Tämä menettely aiheutti leiribaari Ky:lle valtavat taloudelliset tappiot, koska yrityksellä oli täydet varaukset ja toiminta jouduttiin lopettamaan yhtäkkiä. Leiribaari Ky joutui lahjoittamaan yrityksensä satojentuhansien markkojen kalustot Viroon.

Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Himangalla 9.1.1988. Viestin voitti Pedersören joukkue. Kalajoki sijoittui kahdeksanneksi joukkueella Tapani Ylitalo, Johanna Ylitalo, Ari Heininen, Simo Törnvall, Jari Niemi, Tapio Räihälä, Kari Ojala ja Jukka-Pekka Ojala. Himangan joukkue sijoittui kymmenenneksi. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue oli kymmenes ja Himangan II-joukkue 13.s. Himangan III-joukkue oli 28.s ja Kalajoen III-joukkue 42.s.

Johanna Ylitalo sijoittui SM-hiihtojen 18-vuotiaiden tyttöjen 5 kmn hiihdossa neljänneksi ja 15 km:n hiihdossa hän voitti SM-pronssia. Talven 1988 hyvä kansallinen ja kansainvälinen menestys nosti Johanna Ylitalon nuorten MM-ryhmään, mikä samalla merkitsi harjoitusmatkoja Keski-Euroopan alpeille jo kesällä 1988. SM-maastojuoksussa 18-vuotaiden 4 km:n juoksussa Johanna Ylitalo sijoittui neljänneksi.

Jääsurfauksessa Rainer Bäckman sijoitti SM-kisoissa kahdeksanneksi. Kalajoen Riento pelasi 1980-luvulla yleensä kolmos- tai nelossarjassa. Riennon ja Junkkareiden keskinäiset ottelut oli at runsaasti yleisöä vetäneitä paikallisia lentopallon huipputapahtumia. Junkkareien kukistaminen onnistui Riennolta virallisessa sarjaottelussa vasta joulukuussa 1988 ja tuolloinkin kamppailu kesti kaksi ja puoli tuntia sekä täydet viisi erää. Samalla Kalajoen lentopalloherruus siirtyi Riennolle.

Jousiammunnassa Simo Hihnala voitti kaksi TUL:n mestaruutta joukkuekilpailuissa ja hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa. Mauno Takalo voitti jousiammunnassa Suomen mestaruduen 45-vuotiaiden sarjssa ja SM-hopeaa Fita-kierroksella. Marko Ainali voitti 18.vuotiaiden Suomen mestaruuden henkilökohtaisessa kisassa ja joukkuekilpailussa. Marko Ainali voitti myös TUL:n mestaruuden.

Samuli Sinkkonen kiri vakuuttavasti voittoon Hesingin olympiastadionilla alkukesästä 1988 pidetyissä Finalndia Junior Gamesin finaalissa saavuttaen 16-vuotiaiden piiriennätyksen 800 metrin juoksussa ajalla 1.57,20. Samalla Sinkkonen palkittiin näiden suurkilpailujen parhaana poikaurheilijana. Samuli edusti Suomea Tallinnassa käydyssä poikien maaottelussa Viroa vastaan. Kokkolan Veikkojen Timo Sarlin oli paras hyvällä ajalla 1.57,1 Sinkkosen tullessa kolmanneksi tasan kolmen sekuntia hitaampana. Samuli Sinkkonen saavutti 16-vuotiaiden 800 metrin juoksussa SM-hopeaa Timo Sarlin voittaessa.
Antti Haapakosken kansainväliset edustustehtävät alkoivat kesällä 1988. Heinäkuun alussa Espanjan tulevassa olympiakaupungissa Barcelonassa taittuivat 110 metrin matalat aidat aikaan 13,90 ja käteen ojennettiin koululaisten maailmanmestaruuskilpailujen pronssimitali. Barcelonan juoksu avasi 17-vuotiaalle Antille ovet Kanadan Salisburyssä 27.-31.7.1988 pidettyihin 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuihin. Antti Haapakoski selviytyi kisoissa välieriin ajalla 14,53. Kisat juostiin normaalikokoisilla aidoilla. Haapaskoski oli ensimmäinen putoaja eräsijoitusten perusteella. Ruotsi-Suomi maaottelussa Antti voitti 18-vuotiaiden 110 metrin aitajuoksun tuloksella 14,20. SM-kisoissa 300 metrin aitajuoksussa Antti Haapakoski voitti -pronssia ajalla 37,72. 110 metrin aitajuoksussa Antti Haapakoski voitti SM-hopeaa ajalla 14,21 Ismo Hämeenkorven voittaessa.

Painonnostossa Juha Roukala voitti 110 kg:n sarjassa SM-hopeaa tuloksella 332,5 kg (145, 187,5) EM-kisoissa Juha Roukala sijoittu 15.s tuloksella 337,5 kg (147,5 ja 190). 20-vuotiaiden 60 kg:n sarjassa Vesa Saari voitti SM-pronssia tuloksella 207,5 kg (92,5 ja 115,0). Markku Roukala voitti 100kg-sarjassa Suomen mestaruuden tuloksella 272,5 kg ( 127,5 ja 145,0). Kalajoen Junkkarit oli seurojen välisessä kilpailussa kolmas SM-kisoissa. Suomi-Ruotsi maaottelussa Juha Roukala voitti 110 kg:n sarjan tuloksella 325 kg (145,0 ja 180,0). Seuralukittelukilpailuissa Kalajoen Junkkarit oli toiseksi paras seura Suomessa Iisalmen Visan voittaessa. Nuorten PM-kilpailuissa 60 kg:n sarjassa Vesa Saari sjoittui neljänneksi tuloksella 185,0 kg (80,0 ja 105,0). Markku Roukala sijoittui toiseksi 100 kg:n sarjassa tuloksella 280,0 kg ( 127,5 ja 152,5). Raution Kisaijoiden Esa Kivi sijoittui 17-vuotiaiden 60 kg:n sarjassa Suomen mestaruuskilpailuissa hopealle tuloksella 145 kg (67,5 ja 77,5 ).

Kalajoen Junkkareiden Pekka Mehtälä voitti painin ensimmäisen SM-mitalin Alavuudella joulukuussa 1988 vapaapainin 44-kilon sarjassa. Loppuottelussa Mehtälä hävisi Lappeenrannan Sami Markulle numeroin 8-5. Kihin-muisto sijoittui kuninkuusraveissa toiseksi heti Patrikin jäälkeen. Särkkäin kortteliajot voitti Kiirin Esa Planting ja toiseksi tuli Sune Holmnäs IF Brake ja neljänneksi sijoittui Raution Kisailijoiden Jari Ylitalo. Matkana oli 80 km.

Kalajoen voimistelijatytöt saavuttivat KLL:n kisoissa lukio-ylästeen kisoissa toisen sijan Kirsi Kalliokosken tuomana. Marjaana Tavasti sijoittui kuudenneksi. Ala-asteen sarjassa Riikka Mäki oli kolmas ja Annukka Rönn kymmenes. SVUL:n vomistelupäivillä 4. luokan sarjan voitti Kirsi Kalliokoski ja 5-6. luokan sarjan Riikka Mäki. Toiseksi sijoittui Anne-Mari Haarala ja kolmanneksi Annukka Rönn.

Kalevi Puusaari voitti SM-pronssia pitkänmatkan suunnistuksessa. Kunniakierroksella Kalajoen Junkkarit hankkivat rahaa 50 754 markkaa ja Raution Kisailijat 24 834 markkaa. Kari Ojala keräsi 4238 markkaa, Helena Tuura 4217 markkaa ja Ari Siipola 4215 markkaa. Tapion Tuvalla järjestettiin viidennet lumiveistokisat. Voiton vei larsomlaisen Seth Åkelundin perhejoukkue teoksella Satulinna. Raution Kulttuurin liekke sytytettiin juhlallisin menoin. Rautio oli voittanut vuonna 1964 Suomen Kultturirahaston varojen keräyskilpailun. Noin 85 prosenttia 1600 rautiolaisesta oli allekirjoittanut adressin.

Kalajoella elettiin varsinaista jääkiekkohuumaa. Esimerkiksi Junkkarit – Kiekko-Vesa peli seurasi peräti 1071 maksanutta katsojaa. Junkkarien jääkiekkojaoston talous oli erittäin vaikea ja niinpä puheenjohtaja Lauri Järvinen jätti tehtävät ja Erkki Aho valittiin Junkkarien jääkiekkojaoston uudeksi puheenjohtajaksi. Aho pelasti Kalajoen Junkkarit konkurssilta.
Jääkiekossa sarjakaudelle 1987-1988 asetettiin tavoitteeksi pääsy kahden parhaan joukkoon ja samalla ensimmäisen kerran I divisioonakarintojen ply off-kierrokselle. Jo alkukesällä tekivät Junkkarien kanssa sopimuksen Raahen Teräs-Kiekossa pelanneet Jukka Puokkula, Pekka Pyhäluoto ja Vesa Pisilä. Tämän jälkeen Junkkareihin siirtyi Oulun Kärppien nimekäs hyökkääjä Jari ervasti. Porin Ässistä saapuivat sarjakauden kynnyksellä Marko Viljanen ja Marko Högerman sekä Oulun Kärpistä Kai Laatikainen. Kalajoen Junkkarit hävisivät play-off-kierroksella Jyväskylän Lohelle numeroin 9-4 ja kotanaan 1-5. Junkkarit lähti sarjakaudelle 1988-1989 erittäin nimivahvalla joukkueella. Valmentajana toimi Kalevi Suni.