lauantai 23. heinäkuuta 2022

Kolme virolaista merimiestä hukkui Kalajoen edustalla syksyllä 1943



Syyskuussa 1943 majakkalaiva Nahkiainen oli tavanmmukaisella sijoituspaikallaan Nahkiaisten matalikolla. Sodasta huolimatta Pohjanlahdella majakkalaivat olivat ulkona, niin myös Raahen edustalla. Saksalaisten huoltokuljetukset Lappiin oli turvattava ja vaarallinen Naksilaisten matala täytyi merkitä majakkalaivalla.

Maanantaina 27.9.1943 aamuyöllä saapui majakkalaivan sivuun pieni soutuvene, jossa oli neljä miestä. Vene sidottiin laivan perään miehet nousivat alukselle. He kertoivat olevansa virolaisia merimiehiä, jotka olivat yöllä karanneet Raahen satamasta olevasta saksalaisesta höyrylaiva Karoliinasta.

Nouseva myrsky sai heidät hakemaan turvaa majakkalaivasta. Miesten tarkoitus oli yrittää veneellä Pohjanlahden yli Ruotsiin. Kohta huomattiin virolaisten kiinnitysköyden katkenneen ja veneen ajelehtivan tuulen mukana. Miehet pyysivät majakkalaivan soutuvenettä lainaksi, jotta he voisivat hakea karanneen veneen, kun moottorivene oli Raahessa muonanhakumatkalla. Virolaisten muona ja kaikki varusteet olivat karanneessa veneessä.

Kolme virolaista lähti hakemaan karannutta venettä, mutta neljäs jäi majakkalaivalla takuuksi siitä, että majakkalaivan vene palautetaan. Pohjoistuuli ei vielä tuolloin ollut kovin voimakas ja virolaiset saivat karanneen veneen kiinni ja alkoivat hinata sitä perässään kohti majakkalaivaa takaisin.

Nahkiaisen miehistö ja alukselle jätetty virolainen saattoivat vain avuttomina katsoa voimistuvassa myrskyssä etelään katovia veneitä.

Hukkuneet löytyivät Vihasniemestä ja Keihäslahden suulta

Kalajoen Vihasniemestä' löydettiin 30.9.1943 hukkunut mies ja tutkimuksissa todettiin hänen olevan yksi virolainen 28-vuotias Gunnar Holm. Samasta paikasta seuraavan päivänä hukkunut. Hän oli 26-vuotias Woldemar Seinberg. Miehet haudattiinjo sunnuntaina 3.10. klo 16.30 vanhan hautausmaan eteläpäähän. Saattoväen joukossa olli höyrylaiva Karoliinan kapteeni ja kaksi matruusia. Hautauksen toimitti kirkkoherra V.H.Kivioja viron kielellä. Kolams hukkunut löytyi 8.10,194 Keihäsojan suulta, Mies oli 25-vuotias Karl Markus Kabala ja hänet haudattiin kohtalotovereidensa viereen 10.10.1943.

Vajaan kahden kuukauden kuluttua tuona synkkänä syksynä tapahtui vielä julmempi onnettomuus kun Oulusta Kalajoelle matkalla ollut höyryhinaaja Oulu 2 katosi. Kateisiin jäi hinaajan koko 9 hengen miehistö.

Lähdeaineisto Raimo Lehtimäen kirjoitus


perjantai 22. heinäkuuta 2022

Kalajoen Osuuskaupan historiaa kuvin sekä Kalajoen Osuuskaupan kuolema

 




























Erkki Aho kutsuttiin Kalajoen Ouuskaupan markkinointipäälliköksi vuoden 1981 syksyllä. Erkki Aho oli suorittanut yo-merkonomin tutkinnon lisäksi SOK:n liikkeenjohdollisen kenttäkoulutuksen ja SOK:n liikkeenjohdollisen tavaratalokoulutuksen. Hän suoritti liikkeenjohdollisen kenttäkoulutuksen käytännön jaksot Keski-Pohjanmaan Osuuskaupassa sekä SOK:n Kokkolan konttorilla. Sen jälkeen Erkki Aho toimi Imatralla Osuuskauppa Vuoksenmaan henkilöstöpäällikkönä. Hän suoritti SOK:n liikkeenjohdollisen kenttäkoulutuksen Sokos Joensuussa sekä Pohjois-Karjalan Osuuskaupassa. Sen jälkeen hän palasi takasin Imatralle tavaratalojen ja ravintolinjan johtajaksi. Ahon tiedot ja taidot oli havaittu myös muulla liikemaailmassa. Aholle tarjottiin huonekaluketju Asko Oy:n pääjohtajan paikkaa, mutta Aho kieltäytyi tehtävästä. Perheellä oli koti-ikä ja siksi työpaikkaa katsottiin lähempää kotiseutua. Seuraava työpaikka oli Pudasjärven Osuuskaupan markkinointipäällikön toimi. Osuuskaupan tavaratalopäällikön ja myymäläketjun päällikön paikka oli vapautunut ja ne yhdistettiin yhdeksi tehtäväksi.. Erkki Aho valittiin tähän tehtävään. 

Vuoden 1981 syksyllä Erkki Aho kutsuttiin Kalajoen Osuuskaupan markkinointipäälliköksi. Se paikka houkutti sillä perhe halusi kotiseudulle. Kalajoen Osuuskaupan johtajana oli Pauli Valkama, jonka Aho tunsi entuudestaan ja tiesi varsin erikoiseksi mieheksi. Valkamalla ei ollut liikkeenjohdollista ammattitaitoa eikä taloudellista asiantuntemusta, mutta pulloon hän ei sylkäissyt. Useamana maanantaina ryyppy oli jäänyt päälle ja hänen työhuoneestaan kuului isoääninen laulu Rakastan elämää. Markkinointipäällikkö Aholla ja toimitusjohtaja Valkamalla oli erilainen näkemys johtamisesta ja tuloksentekemisestä. Aho oli enemmän kuin huolestunut Kalajoen Osuuskaupan toiminnasta ja tulevaisuudesta. Kalajoen Osuuskaupan taloudellinen tilanne oli menossa todella huonoon suuntaan. Erimielisyydet johtivat siihen, että Erkki Aho irtisanottiin vuonna 1983 Kalajoen Osuuskaupan palveluksesta. Ylivieskan käräjäoikeuden päätöksen mukaan irtisanominen oli laiton. Kalajoen Osuuskauppa valitti Vaasan hovioikeuteen asiassa ja Vaasan hovioikeus kumosi Ylivieskan käräjäoikeuden päätöksen.

Kalajoen Osuuskaupan toiminta meni kuten Aho oli asian nähnyt. Vuonna 1984 Kalajoen Osuuskaupan toiminta loppui ja se fuusioitiin ylivieskalaiseen Osuuskauppa Lokkiin.