Sotainvalidien
Veljesliiton Kalajoen osaston perustava kokous on pidetty Kalajoen
Suojeluskuntatalossa kesäkuun 7. päivänä 1942. Läsnä on ollut
24 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana on toiminut Aadolf Mänistö
ja sihteerinä Uuno Jaakola, Sääntöjen hyväksymisen yhteydessä
on päätetty, ettei A-jäseniltä peritä lainkaan jäsenmaksua,
mutta B-jäsenilta peritään viisi markkaa ja kannattavilta
jäseniltä 50 markkaa. Osaston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi
valittiin Aadolf Männistö ja muiksi johtokunnan jäseniksi Leevi
Myllylä, Fredrik Pihlaja, Väinä Marjamaa, Urho Himanka, Antti
Rahkola, Lauri Pyykölä, Frans Nauha ja Aate Juola, varajäseniksi
valittiin Jukka Palin, Veikko Mehtälä, Reino Niskala ja Uuno
Jaakola.
Sotainvalidit olivat
ensimmäisinä toimintavuosina todella monessa mukana. Piirin
johdossa innostuttiin mm. naisten kauneuskilpailujen järjestämiseen.
Piiri järjesti Keski-Pohjanmaan Neito-kilpailun keväällä 1952.
Laajasti maakunnallista huomiota saanut kilpailu sai jatkoa, kun
piiri aloitti seuraavana vuonna Kalajoen Juhannustyttö-kilpailun
järjestemisen sarjan, Kalajoen Hiekkasärkkien juhannusjuhlista
tulikin vuodesta 1953 lähtien sotainvalideille huomattava
tulonlähde. Kalajoen juhannusjuhlien suurmenestykseen vaikuttivat
alusta lähtien varmaan monet tekijät, Historiankirjoittajan
näkökulmasta arvointuna niitä olivat ilmeisesti Hiekkasärkkien
ainutlaatuinen hiekkaranta ja meriluonto, sodanjäkkeisen ankeuden
ajan helittäminen ja sitä puhjennut ihmisten uuden, vapauden ajana
kokemisen riemu. Edelleen Armi Kuuselan Miss Universum-voiton
johdosta alkanut hullaantuminen kauneuskilpailiuihin ja vielä
myötätunto sotainvalideja kohtaan. Olivathan tapahtuman
järjestäjinä Keski-Pohjanmaan piiri sekä Kalajoen alaosasto.
Lisäksi mukana olivat järjestelyissä monen muunkin osaston
ihmiset. Näiden juhlien rahallinen tuotto oli sen ajan markoissa n.
1 200 000 mk. Piiri sain n. 500 000 mk, Kalajoen alaosasto 450 000 mk
ja muut mukana olleet osastot pääsylippujen myyntipalkkioina 215
000 mk.
Juhannustyttökilpailut
Hiekkasärkkien juhlineen järjestettiin seuraavanakin juhannuksena
Kalajoella. Jatkossa ei ensimmäisen vuoden huuman kaltaista
väenpäaljoutta enää ollut, mikä tietenkin näkyi taloudellisessa
tuloksessa. Kauneustyttäkilpailut jäivät sittemmin pois
juhannusjuhlien ohjelmatsa, mutta muuta huviohjelmaa Hiekkasärkille
kokoontuneille juhlijoila sotainvalidien toimesta järjestettiin koko
1950-luvun ajan. Piirille jäänyt tuotto vaihteli vajaan 500 000
mk:n ja hieman yli 200 000 mk:n välillä vuosittain. Vuosina 1960 ja
1961 juhannusjuhlat tuottivat entistä paremmin, sillä vuoden 1960
mettotulo piirille oli siihenastisen ennätys 590 748 mk. Tulos
parani vielä seuraavana juhannuksena miltei sadallatuhannella ole
682 821 silloista markkaa. Tämä vuosi 1961 jäikin viimeiseksi,
jolloin piiri oli oli mukana Kalajoen juhannusjuhlien pottia
jakamassa. Kalajoen alaosasto sen sijaan jatkoi Hiekkasärkkien
liikentoimintaa omissa nimissään. Toiminnan loppumiseen johti se,
ettei Kalajoen alasosta suostunut myymään piirille maaosuutta
Hiekkasärikillä omistamastaan tontista, mikä olisi tuossa
vaiheessa ollut ilmeisesti yhteisen liiketoiminnan jatkamisen ehtona.
Kauppa varteen pidettiin piirin ylimääräinen kokouskin, jossa
piirihallitukselle annettiin valtuudet maa-alueen ostamiseen.
Kyseessä olisi ollut 2/5 osan ostaminen Kalajoen osaston omistamasta
juhannusjuhlien pitopaikkana olleesta maa-alasta. Kauppahinnaksikin
oli jo neuvoteltu 1 800 000 markkaa, mihin piirihallitus sai
piirikokoukselta valtuudet, Hanke kuitenkin raukesi ja siihen loppu
myös yhteisten juhannusjuhlien järjestäminen.
Lähdeaineisto Erkki
Kujala Veljeyden tie ISBN 978-952-92-3016-7
