RAUTION SÄÄSTÖPANKKI 1905-1965

Raution kunnan vaakuna

Raution Säästöpankin perustamista suunniteltiin kuntakokousten yhteydessä, ja ensimmäinen virallinen päätös pankista tehtiin pappilassa 20. päivänä marraskuuta 1905 pidetyssä kuntakokouksessa. Päätöksen mukaan ehdotettiin, että lainajyvästöstä myydään noin 300 hehtoa ruista. Saadut rahat päätettiin jakaa kahteen yhtä suureen osaan, josta toisella perustetaan Siemenvilja Rahasto ja toinen puoli käytetään kuntaan perustettavan pankin pohjarahastona. Sekä Siemenvilja Rahastolle että pankille valittiin kummallekin toimikunta, joka laatii hyväksyttävät ohjesäännöt ja hakee niille vahvistuksen. Toimikuntaan valittiin talokkaat Otto Petäistö, Matti Werronen ja Jaako Asu.

Toimikunnan laatima ohjesääntö hyväksyttiin kuntakokouksessa 30.12.1905, ja kuvernööri vahvisti ne 8.2.1906. Tämän jälkeen ensimmäiseen isännistöön valittiin talolliset Otto Petäistö, Antti Korva, Antti Sipilä, Alfred Niemelä, Kalle Alatyppö, Juho Nivala, Matti Werronen, Juho Rautakoski, Jaako Niemelä, Jaako Nikula, Matti Rahko, Heikki Mäkelä. Isäntien puheenjohtajaksi valittiin Matti Werronen. Isännistö kokoontui ensimmäisen kerran Pappilassa 17.4.1906. Seuraavaksi isännistö valitsi ensimmäisen hallituksen, johon tulivat seuraavat henkilöt: pastori J. Kajanen; talokkaat Alfred Niemelä, J. J. Niemelä ja Erkki Mustasaari. Puheenjohtajaksi valittiin talokas Alfred Niemelä. Pankin ensimmäisenä kirjurina aloitti maanviljelijä Otto Petäistö. Pankki pidettiin aluksi auki kuukauden 1. ja 3. lauantaina kello 4-6 jälkeen puolenpäivän.

Pankkitoiminta aloitettiin varsinaisesti 2.6.1906 Petäistössä kirjurin talossa. Pankin alkupääomaksi tuli siemenviljarahastosta saatu 2439,23 markkaa. Pankkitoiminnan vilkastuessa lisättiin aukioloaikoja siten, että v. 1911 pankki pidettiin auki kello 2-6 iltapäivällä ja v. 1912 joka lauantai kello 3-6 iltapäivällä.

Seuraavaksi pankki siirtyi Niemelään v. 1913, koska pankin kirjuriksi valittiin talokas Alfred Niemelä. Täällä toimittiin vuoteen 1919. Pankin toiminnan jatkuvasti lisääntyessä päätettiin isännistön kokouksessa 15.11.1957 ostaa pankille oma toimitalo Kalle Sipilältä kirkon läheisyydestä. Tätä ennen pankki toimi kunnan antamissa tiloissa vuokralla. Tähän omaan toimitaloon tehtiin lisätilojen tarpeen vuoksi laajennus, joka valmistui vuonna 1965.

Vuonna 1965 elokuun 11. päivänä isännistö hyväksyi suunnitelman, jossa Raution Säästöpankki yhdistyy Keskipohjan Säästöpankkiin. Vuoden 1966 alusta alkoi Keskipohjan Säästöpankin toiminta.

ISÄNNISTÖN PUHEENJOHTAJAT:

Matti Werronen 1906-1914, Heikki Mäkelä 1914-1919, Eemil Räihä 1945-1954, Johan Rautakoski (nuorempi) 1955-1965, Matti Peltonen 1965-

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT:

Alfred Niemelä 1906-1912, August Suomala 1913-1925, Joona Niemelä 1925-1944, Yrjö Ainali 1944-1959, Jaakko Yliverronen 1960-1965

KAMREERIT JA TOIMITUSJOHTAJAT:

Talollinen Otto Petäistö 1906-1912, talollinen Alfred Niemelä 1913-1919, talollinen Mikko Typpö 1920-1950, kanttori Jussi Kujanpää 1950-1959, kunnansihteeri Yrjö Ainali 1959-1962, rouva Saara Pärkkä 1962-

LÄHTEET:

ELKA, Raution Säästöpankin 60-vuotishistoriikki.

Katsaus arkistoainekseen

SSP Oy siirsi Raution Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki - SSP Oy, Keskipohjan Säästöpankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 13.12. 1994 ja 23.1.1995. Asiakirjoja on vuosilta 1897-1991 yhteensä 1,00 hyllymetriä.

Vakuutustoiminnan käynnistyminen Himangalla

Himangan kunnan perustaminen on tapahtunut vuoden 1868 alkupuolella eli kolmisen vuotta myöhemmin kuin asetus kunnallishallinnosta maalla annettiin (1865). Kunnan ”syntymäpäivänä” pidetään 9. helmikuuta 1868, jolloin asetettiin kunnanhallitus ja valittiin kuntakokous esimies. Ennen itsenäistymistään Himangan kunta kuului Lohtajan (Suur-Lohtajan) pitäjään, joka käsitti myöskin Kannuksen, Toholammin ja Lestijärven alueet, Palovakuutusasiai käsiteltiin yhteisessä pitäjäkokouksessa, joka pidettiin yleensä Lohtajalla seurakunna kirkkoherran puheenjohdolla.

Himangan kunnan ”maantieteellinen” muodostaminen on alkanut 25. huhtikuuta 1846 annetulla Hänen Keisallisen Majesteetin päätöksellä, jolla Kannuskylä, Tomujoki ja Hillilän kylä on siirretty Lohtajan emäseurakunnasta Himangan kappeliseurakuntaan. Lohtajan pitäjän jaosta on annettu päätös 9. toukokuuta 1859 ja pian tämän jälkeen näyttäisi myöskin tulleen esille ajatu palovakuutusyhdistyksen jakamisesta.

Joulukuun alussa 1860 pidetyssä kokouksessa ”palovakuutus komitean rakentaminen on ylöslykätty” saman kuukauden lopulla pidettävään kokoukseen, Pöytäkirjaan on merkittu, että ”silloin toivotaan voivan asettaa komitean jokaiseen seurakuntaan”. Komiteoita ei kuitenkana vielä saatu asetettua 28. joulukuuta 1860 pidetyssä kokouksessa. Lestin valtuutetut ilmoittivat liittyvnsä vuonna 1857 aloittaneeseen Suomen Maalaispalovakuutusyhtiöön, ”vaan mihinkään yhdistykseen avunannosta kasvujen vahinkoja kärsineille eivät suostu”. Toholammin, Ylikannuksen ja Himangan kappelien sekä emäseurakunnan edustajat puolestaan hylkäsivät molemmat mahdollisuudet.

Palovakuutuskomitea Himangan, Lohtajan ja Ylikannuksen (Kannus) seurakuntiin asetettiin pitäjäkokouksessa 21. toukokuuta 1861. Päällymismieheksi valittin insinööri (maanmittari) Adan Ottelin ja jäseniksi nimismies A.F. Bergström, kappalinen S.A. Tallgren ja Johan Montell. Varamiehiksi komiteaan nimettiin rovasti Sarl Abrahma Keckman ja kirkkoväärti J.P. Sahögren. Paloruotumestareiksi on samassa kokouksessa valitti Henrik Seppä ja Johan Henrik Hietala.

Vuotta myöhemmin on pitäjäkokouksen päytäkirjassa ( 26.toukokuuta 1862) jälleen merkintä paloapukomitean valitsemisesta, Valituksi ovat tulleet samat miehet ja nyt on pöytäkirjaan merkity Johan Montellin ammatiksi itsellismies.

Pitäjän kassojen jako ”vahvistettiin” lopullisesti pitäjäkokouksessa 29. lokakuuta 1863, vaikka jo vuodesta 1860 lähtien oli käytännössä olut koko pitäjän kassa ja alanimismies kassa, Nyt päätettiin, että alapitäjän kassaan kuuluvat Lohtajan emäkirkon, Himangan ja Ylikannuksen seurakuntien alueelta kannettavat varat ja yläpitäjän kassan Toholammilta ja Lestiltä tulevat rahat.

Toholampilaiset ilmoittivat pitäjäkokouksessa 30. joulukuuta 1863 aikovansa perustaa oman paloapuseuran ja erota pitäjän yhteisestä paloapuseurasta. Lestin edustaja ilmoitti lisäksi, että isoon maalaisten paloapuseuraan kuulumattomat lestiläiset aikovat liittyä lampilaisten suunnittelemaan omaan paloapuseuraan. Muiden pitäjien miehet eivät hyvksyneet näitä eroilmoituksia, vaan päättivät, että ”hakemoot mainitus seurakunnat siihen luvan korkiasti kunnioitettavalta Herra Guvernöriltä”.

Pitäjän miehet suostuivat maksamaan insinööri Ottelinille Lohtajan paloapuyhdistyksen ”varsinaisista kirjoituksista ja asiain hoidosta” palkkaa 60 markkaa hopiassa, vaikka Lampin ja Lestin seurakunat eroaisivatkin yhdistyksestä.

Kuntajaoituksen muutokset entisen Suur-Lohtajan osalta on ”saatettu loppun” vuonna 1868 ja 18 joulukuuta 1868 on pidetty kunnalliskokous Lohtajan pitäjän kakkien viiden kunnan kanssa. Tässä kokouksessa on todoettu, että jokainen kunta ylöskantaa itse kukin, ja mantaalin jälkeen maksaa osansa yhteisissä maksuissa”.

Kokouksessa 22.1.1879 olivat vielä mukana Lohtajan lisäksi Himangan ja Ylikannuksen edustajat, mutta jo kolme kuukautta myöhemmin näyttäisi tapahtuneen Himangan ja Ylikannuksen eroaminen. Himangan ja Ylikannuksen ero Lohtajan aloapuyhdistyksestä on lopullisesti ”vahvistettu” Lohtajan kuntakokouksessa 6. helmikuuta 1871. Kokouksessa on luettu ”palovärterinki kartanoin yli jotka tulee jäämään tähän Lohtajan kunnan yhtiöön sitten kun Himanga ja Ylikannus nyt jo erillään vanhasta paloyhtiöstä”.

Himangan Palovakuutusyhdistyksen perustamisvuodeksi on merkitty vuosi 1880. Himangan Palovakuutusyhdistys on todellisuudessa aloittanut jo kymmenen vuotta aikaisemmin eli 1870 – viimeistään vuoden 1871 alussa. Vanhimmat yhdistyksen arkistossa säilyneet asiakirjat ovat vasta 1880-luvun puolelta.

Lähdeaineisto Aarre Aunola Kalajokiseudun Lähivakuutusyhdistys ISBN 952-90-3218-8