RAUTION SÄÄSTÖPANKKI 1905-1965

Raution kunnan vaakuna

Raution Säästöpankin perustamista suunniteltiin kuntakokousten yhteydessä, ja ensimmäinen virallinen päätös pankista tehtiin pappilassa 20. päivänä marraskuuta 1905 pidetyssä kuntakokouksessa. Päätöksen mukaan ehdotettiin, että lainajyvästöstä myydään noin 300 hehtoa ruista. Saadut rahat päätettiin jakaa kahteen yhtä suureen osaan, josta toisella perustetaan Siemenvilja Rahasto ja toinen puoli käytetään kuntaan perustettavan pankin pohjarahastona. Sekä Siemenvilja Rahastolle että pankille valittiin kummallekin toimikunta, joka laatii hyväksyttävät ohjesäännöt ja hakee niille vahvistuksen. Toimikuntaan valittiin talokkaat Otto Petäistö, Matti Werronen ja Jaako Asu.

Toimikunnan laatima ohjesääntö hyväksyttiin kuntakokouksessa 30.12.1905, ja kuvernööri vahvisti ne 8.2.1906. Tämän jälkeen ensimmäiseen isännistöön valittiin talolliset Otto Petäistö, Antti Korva, Antti Sipilä, Alfred Niemelä, Kalle Alatyppö, Juho Nivala, Matti Werronen, Juho Rautakoski, Jaako Niemelä, Jaako Nikula, Matti Rahko, Heikki Mäkelä. Isäntien puheenjohtajaksi valittiin Matti Werronen. Isännistö kokoontui ensimmäisen kerran Pappilassa 17.4.1906. Seuraavaksi isännistö valitsi ensimmäisen hallituksen, johon tulivat seuraavat henkilöt: pastori J. Kajanen; talokkaat Alfred Niemelä, J. J. Niemelä ja Erkki Mustasaari. Puheenjohtajaksi valittiin talokas Alfred Niemelä. Pankin ensimmäisenä kirjurina aloitti maanviljelijä Otto Petäistö. Pankki pidettiin aluksi auki kuukauden 1. ja 3. lauantaina kello 4-6 jälkeen puolenpäivän.

Pankkitoiminta aloitettiin varsinaisesti 2.6.1906 Petäistössä kirjurin talossa. Pankin alkupääomaksi tuli siemenviljarahastosta saatu 2439,23 markkaa. Pankkitoiminnan vilkastuessa lisättiin aukioloaikoja siten, että v. 1911 pankki pidettiin auki kello 2-6 iltapäivällä ja v. 1912 joka lauantai kello 3-6 iltapäivällä.

Seuraavaksi pankki siirtyi Niemelään v. 1913, koska pankin kirjuriksi valittiin talokas Alfred Niemelä. Täällä toimittiin vuoteen 1919. Pankin toiminnan jatkuvasti lisääntyessä päätettiin isännistön kokouksessa 15.11.1957 ostaa pankille oma toimitalo Kalle Sipilältä kirkon läheisyydestä. Tätä ennen pankki toimi kunnan antamissa tiloissa vuokralla. Tähän omaan toimitaloon tehtiin lisätilojen tarpeen vuoksi laajennus, joka valmistui vuonna 1965.

Vuonna 1965 elokuun 11. päivänä isännistö hyväksyi suunnitelman, jossa Raution Säästöpankki yhdistyy Keskipohjan Säästöpankkiin. Vuoden 1966 alusta alkoi Keskipohjan Säästöpankin toiminta.

ISÄNNISTÖN PUHEENJOHTAJAT:

Matti Werronen 1906-1914, Heikki Mäkelä 1914-1919, Eemil Räihä 1945-1954, Johan Rautakoski (nuorempi) 1955-1965, Matti Peltonen 1965-

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT:

Alfred Niemelä 1906-1912, August Suomala 1913-1925, Joona Niemelä 1925-1944, Yrjö Ainali 1944-1959, Jaakko Yliverronen 1960-1965

KAMREERIT JA TOIMITUSJOHTAJAT:

Talollinen Otto Petäistö 1906-1912, talollinen Alfred Niemelä 1913-1919, talollinen Mikko Typpö 1920-1950, kanttori Jussi Kujanpää 1950-1959, kunnansihteeri Yrjö Ainali 1959-1962, rouva Saara Pärkkä 1962-

LÄHTEET:

ELKA, Raution Säästöpankin 60-vuotishistoriikki.

Katsaus arkistoainekseen

SSP Oy siirsi Raution Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki - SSP Oy, Keskipohjan Säästöpankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 13.12. 1994 ja 23.1.1995. Asiakirjoja on vuosilta 1897-1991 yhteensä 1,00 hyllymetriä.