Monelle Kalajoki tuo ensimmäisenä mieleen Hiekkasärkät, merenrannan ja matkailun. Mutta kun käännetään katse rannikolta pitäjän sisämaahan, kauniin Vääräjoen varrella sijaitsevaan Raution kylään, paljastuu aivan toisenlainen, vertaansa vailla oleva tarina. Rautio on kautta historian ollut tunnettu poikkeuksellisesta yrittäjyydestä, tinkimättömästä työmoraalista ja raudanlujasta sitkeydestä.
Paikan nimen taustalla on vanhan suomen kielen sana rautio, joka tarkoittaa seppää. Raution ensimmäinen asukas oli ammatiltaan seppä Olli Rautio 1550-luvulla. Alueelta on löydetty merkkejä aina kivikautisesta asutuksesta saakka, ja Vääräjoen varren ensimmäiset asukkaat raivasivat elantonsa maasta valjastaen jo aikaisin luonnonvarat käyttöönsä. Sepän perintö elää kylässä edelleen: rautiolainen sisu ja osaaminen ovat ponnistaneet pohjoispohjanmaalaisesta mullasta suoraan maailmanluokan teollisuusimperiumeihin, pilvenpiirtäjien rakennustyömaille ja kallioperän syvyyksiin.
Vääräjoen koskivoima käynnistää teollisuuden: Raution historialliset myllyt ja sahat
Raution varhainen teollinen historia kietoutuu tiiviisti Vääräjoen koskienergian hyödyntämiseen. Maatalousvaltaisessa pitäjässä vesivoima oli elintärkeää, ja paikallisen teollistumisen merkittävä virstanpylväs saavutettiin lokakuussa 1877, jolloin uutisoitiin virallisesta luvasta rakentaa uusi saha ja mylly Raution seurakuntaan.
Tämän kehityksen eturintamassa kulkivat alueen mahtisukujen perustamat laitokset:
Niskakankaan mylly ja saha: Yksi Raution vanhimmista ja merkittävimmistä teollisuuden juurista, joka loi pohjaa alueen myöhemmälle yrittäjyysperinnölle.
Perttulan ja Peurakosken laitokset: Nämä joen varrelle nousseet myllyt ja sahat kietoivat kyläläiset yhteen työkulttuurin ja yhteisöllisyyden kautta. Koskien kohina ja myllyjen rattaat eivät ainoastaan jauhaneet viljaa, vaan ne valoivat pohjan sille mekaaniselle ja tekniselle osaamiselle, josta Rautio myöhemmin maailmalla tunnettiin.
Malmikuume tarttuu: "Timaantti-Antti" ja ensimmäiset kansangeologit
Vaikka virallinen, järjestelmällinen malminetsintä alkoi Rautiossa vuonna 1951, kallioperän rikkauksia oli osattu epäillä jo paljon aikaisemmin. Ensimmäiset malminäytteet lienee lähetetty tutkittavaksi jo 1940-luvun puolella, mutta tarinat ulottuvat vieläkin kauemmas:
"Timaantti-Antti" eli Antti Perttula: Hän toimi apumiehenä Susinevan kaivauksissa jo 1950-luvun puolivälissä ja herätti kyläläisten kiinnostuksen maanpinnan alaiseen maailmaan.
Aukusti (Kusti) Suomala: Erään tiedon mukaan juuri hän oli ensimmäisen virallisen tutkimusnäytteen lähettäjä 1940-luvulla.
Matti Perttula ja Hakolat: Myöhemmin näytteitä toimitti Antti Perttulan poika Reijo Matias (Matti) Perttula, joka teki pitkän uran Geologisen tutkimuslaitoksen (GTK) palveluksessa. Hän, kuten myös Eino ja Heikki Hakola, laajensivat osaamistaan myös Suomen ulkopuolelle kairaten Ruotsissa, Norjassa ja aina Grönlannissa saakka.
Urho Sipilä ja maaperän rikkaudet: "Kansangeologina" tunnettu Sipilä piti yllä todellista malmikuumetta. Hänen suurin löytönsä oli arseenikiisuesiintymä vain puolen kilometrin päästä Raution kirkosta.
Kyläläisten aktiivisuus kantoi hedelmää, sillä GTK:n kairauksissa Susinevalta löytyi lupauksia antavaa molybdenia vuonna 1951. Myöhemmin Jouhinevalta, läheltä Pöllän koulua, Lätäkön koelouhokselta toimitetuista näytteistä löydettiin kuparia, kobolttia ja kultaa. Alueen maaperä suorastaan vaati päästä tutkittavaksi.
Kalajoen Timanttikairauksen synty: Tragediasta menestykseen
Vuonna 1980 rautiolainen kairausosaaminen siirtyi uuteen aikakauteen, kun uskonveljet Teuvo Niskakangas ja Timo Rautakoski perustivat Kalajoen Timanttikairauksen. Suomen Malmin palveluksessa pitkään ollut Teuvo ja teknillisessä koulussa opiskellut Timo loivat yrityksen, joka oli tiettävästi Suomen ihka ensimmäinen yksityisomisteinen timanttikairausurakoitsija. Kommandiittiyhtiön äänettömäksi yhtiömieheksi lähti pankinjohtaja Viljo Niskakangas.
Yrityksen alkutaivalta varjosti kuitenkin suuri ja kova isku: perustaja Teuvo Niskakangas ja Harto Hihnala menehtyivät Hammaslahden kaivoksessa sattuneessa vakavassa onnettomuudessa.
Surusta huolimatta toimintaa jatkettiin rautiolaisella sitkeydellä:
Ensimmäiset urakat: Kairaukset aloitettiin Nivalan Makolassa ja Hiturassa, josta siirryttiin Haapajärven Kopsaan ja Pyhäsalmelle.
Syvälle maahan: Vuosina 1983–1984 yritys kairasi kotikentillään Raution Susinevalla. Timo Rautakoski on muistellut, että rautiolaiskairaajat menivät tuolloin syvimmillään 850 metriä maan alle Diameg 282 -koneella.
Kasvun vuodet: Vuonna 1985 yhtiö rakensi huoltohallin Junttilaan Kaupunginmäelle. Vuonna 1994 yritys muuttui osakeyhtiöksi, jonka osakkaiksi tulivat Teuvo Niskakankaan perikunnan jäsenet sekä Timo Rautakoski, Tuomo Rautakoski ja Pekka Niskakangas. Vuonna 1996 yritykselle myönnettiin Kalajoen kunnan ja Kalajoen Yrittäjien vuoden yrittäjäpalkinto.
Oy KATI Ab tänään: Maailmanluokan vastuullista edelläkävijyyttä
Nykyisin yritys tunnetaan virallisesti nimellä Oy KATI Ab (KATI Drilling). Se ei ole enää pelkkä pieni kyläyritys, vaan kansainvälisesti arvostettu toimija, jonka pääkonttori ja oma konepaja ovat edelleen visusti kotikylässä Rautiossa.
Liikevaihto: Noin 30,3 miljoonaa euroa (2025).
Henkilöstö: Työllistää noin 172 alan huippuammattilaista.
Kapasiteetti: Kairaa yli 100 000 metriä kallioperää vuodessa.
Toiminta-alue: Pohjoismaiden lisäksi hyvinkin vaativissa ja äärimmäisissä olosuhteissa, kuten Grönlannissa ja Saharassa.
KATI tunnetaan erityisesti ympäristövastuun suunnannäyttäjänä. Vuonna 2013 yritys sai Vuoden Ympäristöteko -palkinnon patentoidusta suljetun kierron järjestelmästään. Kun perinteinen 500 metrin reiän kairaus kuluttaa noin 360 kuutiota vettä, KATIn innovaatio pudottaa kulutuksen vain 15 kuutioon ja kuljettaa kiviainesjätteen pois luonnosta. Tämä mahdollistaa kairaamisen herkästi haavoittuvassa arktisessa luonnossa täysin jälkiä jättämättä. Ei ihme, että yrityksen asiakastyytyvyyttä mittaava NPS-luku on puhdas 100.
Rautiosta kasvaa raskaansarjan suurnimiä: Niska, Tokola ja Sipilä
Kalajoen Timanttikairaus ja KATI Oy eivät ole Raution ainoita ylpeydenaiheita. Kylän poikkeuksellisesta yrittäjäilmastosta kertoo se, että täältä on ponnistanut useita valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä teollisuus- ja yhteiskuntavaikuttajia:
Antti Niska ja Pekka Niska – Nosturi-imperiumin ja maansiirron gurut
Teollisuusneuvos Antti Niska (1912–1985): Syntyjään rautiolainen suururitsija loi maansiirron ja raskaiden konepajojen suuryhtiön. Hituran kaivoksen onnistunut suururakka loi taloudellisen pohjan sille, että Antti Niska pystyi vuonna 1970 yhdistämään maansiirto- ja konepajatoiminnan todelliseksi suuryhtiöksi.
Pekka Niska (1939–2021): Antti Niskan poika, Raution kasvatti, imi oppinsa isänsä maansiirtourakoiden kautta. Hän perusti legendaarisen, vihreistä nostureistaan tunnetun Pekkaniska Oy:n. Pekka Niska tunnettiin paitsi bisnesvainustaan, joka laajensi toiminnan Venäjälle ja Baltiaan, myös intohimoisena kuntoilijana, joka kannusti työntekijöitään terveellisiin elämäntapoihin bonusten avulla.
Alpo J. Tokola (1926–2013) – Guinnessin ennätyskirjaan rautiolaisella opilla
Yksi historian kiehtovimmista rautiolaistarinoista on amerikansuomalainen rakennusinsinööri Alpo J. Tokola. Rautiosta maailmalle lähtenyt Tokola teki mittavan kansainvälisen uran Yhdysvalloissa pilvenpiirtäjien, siltojen ja merellisten öljynporaustasanteiden parissa. Hänen perustamansa Tokola Corporation teki historiaa vuonna 1973, kun Tokolan johtama Fremont-sillan vallankumouksellinen jättinosto Portlandissa kirjattiin suoraan Guinnessin ennätyskirjaan. Hänestä tuli myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden uranuurtaja Yhdysvalloissa.
Juha Sipilä – Yrittäjyydestä valtakunnan huipulle
Raution yrittäjähenkinen ja peräänantamaton ilmapiiri kytkeytyy vahvasti myös valtakunnan politiikkaan ja liike-elämään. Rautiossa nuoruutensa viettänyt ja sieltä vahvat juuret omannut diplomi-insinööri ja yritysjohtaja Juha Sipilä nousi tunnetusti aina Suomen pääministeriksi saakka. Sipilän tarina IT-alan yrittäjyydestä valtionjohtoon heijastaa samaa rautiolaista perusluonnetta: käytännönläheistä ongelmanratkaisukykyä, tuloshakuisuutta ja rohkeutta tarttua suuriin haasteisiin.
Juuret visusti Raution mullassa
Kun Matti ja Ville Rautakoski luotsaavat nykyään KATIn asiakasprojekteja ja kenttätoimintoja ympäri maailmaa, he seisovat jättiläisten harteilla. Taustalla vaikuttaa sama tinkimätön rehellisyys ja ammattitaito, joka alkoi Vääräjoen varren vanhan ajan sepistä ja mylläreistä, jatkui "Timaantti-Antin" ja Urho Sipilän malmikuumeessa, ja kasvoi Teuvon, Timon, Antti ja Pekka Niskan sekä Alpo Tokolan kaltaisten miesten rohkeudessa.
Rautio on todistanut, että pienestä hämäläis-pohjalaisesta maaseutukylästä voi kasvaa globaaleja menestystarinoita – kunhan vain työhön tartutaan rautiolaisella sitkeydellä. Malminetsintä, raskaat nostot ja suuret visiot ovat tarkkuuslajia, ja Rautiossa ne todella osataan.
Aikajana: Raution teollisuus- ja malmihistoria pähkinänkuoressa
1850-luku – "Timaantti-Antti" eli Antti Perttula toimii apumiehenä Susinevan varhaisissa kaivauksissa ja sytyttää kylän malmikiinnostuksen.
1877 – Lokakuussa myönnetään virallinen lupa uuden sahan ja myllyn rakentamiseen Rautioon. Vääräjoen koskivoiman teollinen hyödyntäminen alkaa (mm. Niskakankaan, Perttulan ja Peurakosken laitokset).
1940-luku – Ensimmäiset malminäytteet lähetetään tutkittavaksi (Aukusti Suomala).
1951 – Geologinen tutkimuslaitos (GTK) aloittaa ensimmäiset kairaukset Susinevalla. Maaperästä löytyy lupaavia merkkejä molybdenista. Järjestelmällinen malminetsintä alkaa.
1970 – Teollisuusneuvos Antti Niska yhdistää maansiirto- ja konepajatoiminnan suuryhtiöksi Hituran kaivoksen suururakan siivittämänä.
1973 – Rautiosta maailmalle ponnistanut insinööri Alpo J. Tokola tekee historiaa Portlandissa Fremont-sillan jättinostolla, joka kirjataan Guinnessin ennätyskirjaan.
1980 – Teuvo Niskakangas ja Timo Rautakoski perustavat Kalajoen Timanttikairauksen. Yritys on tiettävästi Suomen ensimmäinen yksityisomisteinen timanttikairausurakoitsija.
1983–1984 – Yhtiö suorittaa kairauksia kotikonnuillaan Raution Susinevalla ja yltää jopa 850 metrin syvyyteen.
1985 – Yhtiö rakentaa ensimmäisen huoltohallinsa Junttilaan Kaupunginmäelle. Samanaikaisesti Antti Niskan poika Pekka Niska kasvattaa Pekkaniska Oy:stä tunnettua nosturi-imperiumia.
1994 – Kalajoen Timanttikairaus Ky muuttuu osakeyhtiöksi (Oy KATI Ab).
1996 – Yritys palkitaan Kalajoen kunnan ja Kalajoen Yrittäjien vuoden yrittäjäpalkinnolla.
2013 – KATI Oy palkitaan Vuoden Ympäristöteko -palkinnolla uraauurtavasta ja vettä säästävästä suljetun kierron kairausjärjestelmästään.
2015 – Yritys tekee historiaa kairaamalla Espoossa Suomen syvimmän timanttikairausreiän, joka yltää 2 015 metrin syvyyteen.
