maanantai 8. joulukuuta 2008

Historian lehtien havinaa – otteita Kalajoen kunnalliskertomuksista



Kunnalliskertomukset antavat kuvaa kunnan toiminnasta. Kalajoellakin tehtiin monipuolisia kunnalliskertomuksia 1970-luvun alussa niin kauan kunnes Kunnallisliitto antoi ohjeet miten kunnalliskertomus tulee tehdä. Näin saatiin tuhottua mustavalkoiset värikkäästi esitetyt kunnalliskertomukset.Vuonna 1992 Kalajoen kunnan myöntämien takausten määrä oli kaikkiaan 42 216 368,36 markkaa. Vuonna 1993 takaukset olivat nousseet 58 799 190 markkaan.Vuosikertomukset olivat hyvin puutteellisia Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy:n osalta. Konsernitaseessa suoritettiin vuonna 1998 arvonkorotuksia
8 563 484,35 markkaa. Nämä arvonkorotukset herättävät vähintäänkin kiinnostusta

Vuosi 1971

Vuonna 1971 Kalajoella asui 6911 ihmistä. Elokuun 24. päivänä valtuusto hyväksyi urheilu- ja nuorisotilaohjelman ja nuorisotalon luonnospiirustukset. Vieläkään vuonna 2007 nuorisotiloja ei ole Kalajoelle rakennettu. Mielenkiintoista olisi selvittää kuka jätti valtuuston päätöksen toteuttamatta.Lokakuussa 15. päivänä valtuusto päätti puoltaa anniskeluoikeuksien myöntämistä Kalajoen matkailukeskus ravintola Rantakallalle. Rantakallan rakensivat aikanaan osuuspankin johtaja, kunnanlääkäri ja kunnan rakennusmestari. Rantakalla siirtyi myöhemmin Lomaliiton hallintaa.Vuoden aikana Kalajoella syntyi 93 lasta ja kuoli 68. Mielisairaita oli hoidossa 75. Kalajoen sairaalassa oli 19 sairaansijaa ja vuoden aikana hoidettiin 1889 potilasta. Kalajoen kunnalliskoti on perustettu vuonna 1921. Se käsitti yleisen osan, jossa paikkoja oli 47+6 ja sairasosaston, jossa oli 10 paikkaa. Kansakoululaisia oli seuraavat määrät: Etelänkylä 66, Jokisuu 61, Jylkkä 28, Käännänkylä 22, Metsäkylä 38, Pitkäsenkylä 37, Pohjankylä 139, Rahjankylä 82, Rahko 21, Tavasti 45, Tynkä 29, Vasankari 24, Vuorenkallio 82. Kansalaiskoulussa oli oppilaita 154. Yhteensä oppilasmäärä oli 828.Kalajoen Naiskotiteollisuuskoulu ja Mieskotiteollisuuskoulu yhdistettiin vuoden 1970 lopussa.Raittiustilanteesta voidaan mainita keskioluen käytön lisääntyneen juopottelujuomana. Hiekkasärkkien leirintäalueen yöpyjämäärä oli 55 557. Näistä ulkomaalaisia oli 15 895. Satamassa kävi 58 laivaa.Kunnanvirasto toimi vuonna 1967 valmistuneessa virastotalossa.

Vuosi 1972

Maaliskuun 28. päivän hyväksyttiin Raution ja Kalajoen kuntaliitossopimus. Kesäkuun 26. päivänä päätettiin Kalajoen yhteiskoulun ottamisesta kunnan haltuun ja ylläpidettäväksi.. Joulukuun 22. päivänä päätettiin ostaa lentokentän paikkaa varten tarvittavat maa-alueet 1000 markan hehtaarihinnalla. Syntyvyys oli 121 lasta ja kuolleisuus 54. Sairaalassa hoidettiin 1861 potilasta. Mielisairaita oli 83. Avioliiton ulkopuolella syntyneitä oli 39, joista uusia tapauksia oli 6. Kalajoen yhteiskoulu on perustettu 1943 ja siitä tuli vuonna 1958 8-luokkainen, yliopistoon johtava yhteiskoulu. Koulun ylläpitäjänä oli 1.8.1972 saakka Kalajoen yhteiskoulun kannatusyhdistys r.y. ja siitä lähtien Kalajoen kunta. Kotiteollisuuskoulun asuntolan rakentaminen aloitettiin. Kunnalliskertomuksen mukaan alkoholin käyttö oli lisääntynyt neuvottelujen, juhlien ja kokousten pöytäjuomana. Juopumispidätyksiä oli 156. Rattijuoppoja oli 18. Leiribaarin piirustukset hyväksyttiin 20.1.1972. Kunnallisvaaleissa keskusta sai 16 paikkaa, kokoomus 2, SMP 2 ja SKDL 6.

Vuosi 1973

Kalajoen asukasluku oli 8298. Avioliiton ulkopuolella syntyneitä oli 42, joista uusia tapauksia oli 9.Maaliskuun 16. päivänä valtuusto päätti suosittaa kunnallisille toimielimille tupakanpolton lopettamista kokoustiloissa kokousten aikana. Päätettiin, että rakennuslain ns. kateuspykälää sovelletaan Kalajoen kunnassa. Myytiin toiminimi Marlonille kiinteistö ja siihen kuuluva tontti 50 000 markalla. Oy Alko Ab avasi myymälänsä Kalajoella. Leirintäalueella saavutettiin 84 139 yöpymisvuorokautta. Toukokuussa oli 229, kesäkuussa 19359, heinäkuussa 54980, elokuussa 9391 ja syyskuussa 180 yöpymisvuorokautta. Ulkomaalaisten osuus oli 33 084. Leirintäalue oli Suomen suosituin.

Vuosi 1974

Merkittävimpiä tuloksia elinkeinoelämän kehittämiseksi olivat SOK:n ja Rauma-Repolan kanssa tehdyt sopimukset teollisen toiminnan aloittamiseksi Kalajoella. Sorvarin talo siirrettiin Ylivieskan kaupunkiin. Kysymyksessä oli entisen Raution kunnan osan siirtäminen Ylivieskan kaupungin alueeksi. Kunnalliskertomus oli nyt tehty Kunnallisliiton ohjeiden mukaan ja siksi siitä oli tullut melko mitäänsanomaton.

Vuodet 1975 – 1980

Vuonna 1975 työpaikkoja Kalajoella oli seuraavasti: Topi-Kalustaja Oy 160, Rauma-Repola Oy 230, SOK:n vaatetustehdas 35, J.Pirttijärvi ja Kumppanit Oy 34, Junnikkalan Saha 20. Santaholman saha 30. Marlon Oy 21, Rautex 13. Veroäyri oli 14,00.Vuonna 1976 perustettiin Kalajokiseudun Matkailupalvelu r.y matkailun kehittämiseksi.Vuonna 1977 SOK:n tehtaalla oli jo 125 työpaikkaa ja Santaholma Oy:llä 50. Urheiluopistoa varten tehtiin suunnitelmia.Vuonna 1978 Piekkon Aukon haudalle laitettiin muistokivi. Leirintäalueen lomamökit rakennettiin kunnan omana työnä.Kalajoen kunta liittyi 27.4.1979 Hiekkasärkät Oy nimisen yhtiön osakkaaksi.Vuonna 1980 Rauma-Repola Oy:llä oli 320 työntekijää, Topi-Kalustaja Oy:llä 149, SOK:n vaatetustehtaalla 136, Santaholma Oy:llä 59, Junnikkalan Sahalla 48, Kalayhtymällä 40, O.Tuuran konepajalla 23, Kalajoen meijerillä 23, Kalajoen Metalli Oy:llä 18 ja Marlonilla 17. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimi Paavo Saari 1.17.1.1980. Paavo Saari kuoli liikenneonnettomuudessa Kempeleessä. Untamo Sorasto aloitti valtuuston puheenjohtajana 29.1.1980.

Vuodet 1981-1985

Nämä vuodet olivat kovan kehityksen aikaa Kalajoella. Maatilojen määrä oli 770. Työpaikkamäärät olivat pysyneet korkealla tasolla. Merkittävin investointihanke oli keväällä 1982 valmistuva Rahjan syväsatama. Hiekkasärkät Oy:n ensisijainen tehtäväkenttä oli ohjelmapalveluiden luominen matkailijoille. Kalajoen kunta osti 18.12.1981 matkailuhotellin valtiolta. Kunnalliskoti täytti 30.9.1981 60 vuotta ja nimi muutettiin Mäntyrinteeksi.Vuonna 1982 käynnistettiin Hiekkasärkkien viihdepuisto. Samana vuonna muutettiin jälleen kunnalliskertomusten muotoa. Mielestäni taas mentiin vain huonompaan suuntaan.Vuonna 1983 myytiin tontti Leipomo T:mi A.O. Roosille. Teollisuustyöpaikkoja Kalajoella oli 1001.Terveyskeskuksen vihkiäistilaisuus pidettiin 12.10.1985.

Vuodet 1986-1990

Vuonna 1986 Kalajoen kunnan palveluksessa oli 579 henkilöä. Vuonna 1987 käynnistettiin Jussi Kurikkalan patsashanke. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle myönnettiin 26.3.1987 takaus. Vuonna 1988 kunnan maksuvalmius oli heikko. Paras tilanne oli lokakuussa, jolloin varat riittivät yli kahdeksi viikoksi. Vuoden 1988 lopussa leirintäalueen toiminta siirtyi kunnalta Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Vuonna 1989 Kalajoen kunta sijoitti Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n osakkeisiin 1 514 000 markkaa. Vuonna 1990 Kalajoen kunta myönsi Paratiisikylpylä Oy:lle 19 520 645,84 markan takauksen. Erkki Aho ja Heikki Manninen vastustivat takauksen myöntämistä.

Vuodet 1991-1995

Helmikuussa 1992 työttömiä oli 18,2 %. Saman vuoden lopussa Kalajoen kunnan takaukset Paratiisikylpylä Oy:lle olivat 20 538 240,41 markkaa ja Hiekkasärkät Oy:lle 2 179 830,00 markkaa. Kaikkiaan takausten määrä oli 42 216 368,36 markkaa.Vuonna 1992 Konepaja Oy:n osakkeita ostettiin 2,5 miljoonalla markalla. Vuoden lopulla aloitettiin uuden lukion rakentaminen. Kustannusarvio oli 16.7 miljoonaa markkaa. Junkkarit Hockey Team nousi I-divisioonaan. Juha Junnikkala ja Rainer Bäckman ottivat kaksoisvoiton purjekelkkailun MM-kisoissa. Kari Joki-Erkkilä voitti kaksi kultamitalia ja yhden hopeamitalin vammaisten paraolympiakisoissa. Golf-kentälle saatiin harjoitusrata. Kalajoen lentokentälle tehtiin ensimmäinen virallinen lasku 17.6.1992. Uusi jäähalli toi uutta ilmettä Kalajoen talveen.Vuonna 1993 Kalajoen kunta osti Paratiisikylpylä Oy:n osakkeita yhteensä 3 372 011 markalla. Nämä osakkeet ostettiin urheiluopistosäätiöltä 372 000 markalla, Kalajoen keilahalli Oy:ltä 605 261 markalla, Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä 2 394 750 markalla. Lisäksi kunta merkitsi Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakkeita 2 394 750 markalla. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Kalajoen kunta osti urheiluopistosäätiön irtaimistoa 600 000 markalla. Kunnan takaukset olivat 58 799 190 markkaa.Vuonna 1994 kalajokiset äänestivät Euroopan Unioniin liittymisestä. Äänestystulos oli 65,1 % Ei ja 34,9 % Kyllä. Antti Haapakoski sijoittui Helsingin MM-kisoissa aitajuoksussa kuudenneksi. Rahjan satamaan investointiin kunnan toimesta 5 938 479 markkaa. Kunnan lainamäärä oli 67 500 330 markkaa.Vuosi 1995 oli Kalajoen 470-vuotisjuhlavuosi ja samalla kunnan 130-vuotisjuhlavuosi. Rahjan satamaan investointiin vuonna 1995 kuusi miljoonaa markkaa.

Vuodet 1996 –2000

Santaholma Oy:n konkurssista johtuva takaustappio Kalajoen kunnalle oli 6 097 288,50 markkaa. Vuoden 1996 kunnallisvaaleissa Erkki Aho oli ylivoimainen ääniharava 243 äänellä. Kalajoen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos siirtyi 1.1.1998 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän omistukseen. Kalajoella yksityisten työpaikkojen osuus 70,3 %. Naapurikunnissa 55 %. Konsernitaseessa suoritettiin vuonna 1998 arvonkorotuksia 8 563 484,35 markkaa. Nämä arvonkorotukset herättävät vähintäänkin kiinnostusta. Kalajoen kunta myönsi Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 18,3 miljoonan tilapäislainan 3,6 %:n korolla. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Revon Sähkö Oy:n osakkeista saatiin 83,4 miljoonaa markkaa.Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Erkki Aho oli Kalajoen ylivoimainen ääniharava.Vuosikertomukset olivat hyvin puutteellisia Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy:n osalta.

Ei kommentteja: