Kalajoki vuonna 1980

Untamo Sorasto


Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paavo Saari kuoli auto-onnettomuudessa. Paavo Saari siunattiin haudan lepoon 27.1.1980. Paavo Saari oli pidetty henkilö Kalajoella ja hänelle uimoiltiin menestyksekästä poliittista tulevaisuutta ja uraa, mutta kohtalo oli toista mieltä. Paavo Saaren jälkeen Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin lääkäri Untamo Sorasto.
Kalajokelainen vesiliikennettä harjoittanut Päiviö Rahja kuoli 10.3.1980. Katso Kallan matkailun historia
http://www.kallanmatkailu.fi/historia.php

Myös tunnettu kalajokinen kanteleentekijä Oskari Kilpinen tuli maallisen vaelluksensa päähän. Oskari Kilpinen oli Efraim Kilpisen poika ja he valmistivat yhdessä yli 4000 kannelta.
Pyöräilijä-hiihtäjä Urho Saari (70v.) menetti henkensä jäätyään pyorälenkillä rekka-auton ruhjomaksi 18.5.1980 klo 15.30.

Kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 84,22. Ehdokasasetelma oli seuraava: SMP 17 ehdokasta, SDP 15 ehdokasta, keskusta 70 ehdokasta, SKDL 40 ehdokasta, kokoomus 51 ehdokasta ja SKL 8 ehdokasta. Vaalitulos oli seuraava: keskusta 18 paikkaa, kokoomus 7 paikkaa, SKDL 7 paikka, SMP 1, SDP 1 ja SKL 1 paikkaa. Vaalien ääniharava oli SMP Heimo Myllymäki 143 äänellä, toiseksi eniten ääniä sai keskustan Untamo Sorasto 131 ääntä ja kolmanneksi eniten SKDL:n Esko Lindström 129 ääntä.
Kunnanvaltuusto valitsi kunnaninsinööriksi äänstyksen jälkeen ylivieskalaisen Paavo Soukan. Soukka sai äänestyksessä 18 ääntä, Matti Heusala 10 ääntä ja kaksi muuta ehdokasta 4 ja 1 ääntä. Soukan kieltäytymisen varalle valittiin Reijo Räihälä.

Kalajoen kunnan talousarvion loppusumma oli 48 918 500 markkaa. Budjetistä äänestettiin valtuustokäsittelyssä kaikkiaan 10 kertaa.
Ministeriö päätti avustaa Kalajoen Rahjan ala-asteen rakentamista. Syväsataman rakentamista valtion avusti 1,2 miljoonalla markalla. Rakennustyöt on tarkoitus suorittaa vuosien 1980-1982 aikana.
Rauma-Repola Oy julkisti Kalajoen tehtaan laajennussuunnitelman. Kustannusarvio oli yli 10 miljoonaa markkaa. Tehtaalla aletaan valmistaa kokonaisia öljynporauslauttoja. Junnikalan saha paloi 21.3.1980. Outokumpu Oy teki valtausanomuksen Rautioon. Pöllän alueella oli todettu kupariessintymiä. Laste päiväkoti Puolukka saatiin täyteen toimintavalmiuteensa.

Kalajoen urheilukeskuksen urheilukenttä, Mereojankenttä sai Spurtan SB-päällysteen. Urheilukeskuksen rakentaminen tuli maksamaan 2.003.524 markkaa, josta valtion osuus oli 735 000 markkaa.
Vuorenkallion siunauskappelin pienoismalli esiteltiin. Rakennus on suunnitellut arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta. Rakennustyöt käynnsitävät vuoden 1981 syksyllä.
Vasankarin nuorisoseuraa kunnostettiin. Kiinteistö Oy Merenpiha nousi harjakorkeuteen. Kiinteistön rakennutti Tarveasunnot Oy ja rakentamisen suoritti rakennusliike Nivat & Fors.
Santaholma Oy ilmoitti pääkonttorinsa siirtämisestä Oulusta Kalajoelle. Kalajoen Teräspinnoitus aloitti toimintansa. Yrittäjinä Veikko Manninen ja Raimo Rahkola. Suomen Kiinteistöhoito Oy aloitti Kalajoella 19.8.1980 konttorinhoitajana Aila Siirilä. Halpa-Halli Oy oli toiminut Kalajoella 5 vuotta.

Urheiluopistoasiaa kiirehtiin muun muassa Matti Ahteelle, jolle toimitettiin kirjelmä asian johdosta.
Matkailuhotelli oli Matkailuliiton omistuksessa ja hotellin johtajana Kalajoella toimi Liisa Fors. Kalajoen Hiekkasärkät Oy aloitti toimintansa 2.7.1980. Yhti perustettiin kehittämään alueen ohjelmatarjontaa. Perustamisen kunniaksi pystytettiin 8-tien varteen lippurivistö.
Rantakalla julkisti suunnitelmansa terveyskylpylä-kuntousosaston rakentamisesta hotellin yhteyteen. Kylpylä oli tarkoitus yhdistää hiekkadyynien läpi käytävällä hotelliin. Laajennusosan alue tulisi olemaan 1600 m2 ja majoitushuoeita tuli 20 lisää. Kustannusarvio on 5,3 miljoonaa euroa. Rahoitus ei ollut vielä kunnossa eikä myöskään koskaan tullut kuntoon, koska hanke jäi toteutamatta.
Rantakallan hanke julkistettiiin kaikkien yllätykseksi samassa tilaisuudessa, jossa julistettiin Hiekkasärkkien vappa-aikakeskuksen kehittämiskilpailun tulokset. Kilpailun tarkoituksena oli ideoida mittavia ohjelmapalveluja. Ideakilpailun voitti idea Kuuma hiekka. Kilpailu oli kutsukilpailu ja kilpailun voittaneeseen ryhmään kuuluivat arkkitehdit Seppo Valjus, Jouko Mähönen ja Veli Karjalainen.

Maakuntaviestissä Kalajoki sijoittui kahdeksanneksi. Maakuntaviestin Kaustisella voitti Himangan joukkue. Kalajoen joukkueessa hiihtivät ensimmäisen osuuden voittaja Glenn Fagerudd, naisten osuudella Merja Myllylä, Keijo siipo, Jukka-Pekka Ojala, Kullervo Niemelä, Ari Heininen, Esko Saari ja Aulis Harju.
B-sarjassa Kalajoki oli 27. Seuraavan vuoden eli vuoden 1981 hiihdetään Kalajoella.
Jussi Kurikkalan hiihtokisat voitti Kuusamon Erä-Veikkojen Tarmo Määttä ennen Himangan Urheilijoiden Heikki Torvea. Kilpailun pääpalkintona oli sauna. SM-kisoissa Kalajoen Junkkarien Merja Myllylä sijoittui Harjavallassa naisten 5 km:n hiihdossa pronssille ajalla 16.58.0. Voiton vei Saarijärven Pullitustuksen Eija Hyytiäinen tuloksella 16.19,4 ja toiseksi sijoittu Maaningan Mahdin Merja Oinonen tuloksella 16.34,3.
Jussin lenkille osallistui 612 hiihtäjää. Puulakiviestien kyläsarjan 5x2,5 km:n viestin voitti Rahjan kylän joukkue ja työpaikkasarjan 4x2,5 km:n viestin voitti merivartioasema. Vuoden urheilijaksi valittiin Veikko Ahola. Hän saavutti edellisenä kesänä 1500 m:n juoksun ajan 3.44.01. Kärkisen joukkue voitti Siltojen viestin. Rautio-ajojen 50 km:n pyöräilyn voitti Jouni Keski-Sipilä. Jari Fors menestyi nyrkkeilijänä. Erkki Kiiveri voitti hopeaa SM-kisoissa ilma-aseammunnassa. Kalajoen Junkkarit osallistui Tampereen suurkisoihin. Kisoihin osallistui kaikkiaan 63 000 nuorta, mikä oli uusi ennätys.

Kansalaisopisto juhli 15 vuoden ikäänsä. Kalajoen työväenyhdistys täytti 75-vuotta juhlien merkeissä.
Kalajoen Junkkarit vietti 50-vuotispäiviä. Kalajoen Junkkarien puheenjohtajana toimi Matti Joensuu ja sihteerinä Raija Mäkelä. Kalajoen Junkkaredeiden puheenjohjaksi valittiin syyskokouksessa Mikko Siirilä.
Uimahallisssa todettiin käyneen 15 000 asiakasta. Uimahalli oli Rantakallalta vuokratuissa tiloissa.

Unto Jutila voitti SataHäme soi sävellyskilpailun. Kilpailuun osallistui 80 sävellystä. Unto Jutilan voittanut sävellys oli nimeltään Poutapilviä. Särkät soi Kalajoella kuudennen kerran. Soittajista mainittakoon Veikko Ahvenainen, Unto Jutila, Seppo Leino, Erkki Ihalainen, Helka Kymäläinen, Seppo Marjamaa, Friedrch Lips Neuvostoliitosta, Ivano Battisto Italiasta ja John Torcello Yhdysvallloista.
Miss Hiekkasärkiksi valittiin 16-vuotias oulaistelainen Marita Pekkala.

Rautio sai uuden kirkkoherran Kaarlo Hirvilammen aloittaessa Raution seurakunnan sielunpaimenena. Maakallan kirkko vietti 200-vuotisjuhlaansa. Mukana olivat muun muassa maaherra Erkki Haukipuro ja Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen. KOP juhli 90 vuotista taivaltaan. KOP:n Kalajoen konttori avattiin 7.8.1917. Vuonna 1980 konttorinjohtajana oli Hannu Peitso ja pankissa oli viisi virkailijaa.