Vuosi 1986 Kalajoella

Jukka-Pekka Ojala

Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä Perhossa 15.3.1986 Kalajoen joukkue voitti B-sarjan ja olisi ajallaan sijoittunut A-sarjassakin toiseksi. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Tapani Ylitalo, Johanna Ylitalo, Ari Heininen, Jari Nikunen, Kari Ojala, Simo Törnvall, Päivö Paavola ja Jukka-Pekka Ojala. Himangan joukkue oli A-sarjassa viides ja Kalajoen II-joukkue oli B-sarjassa 14.s ja Himangan joukkue II-joukkue 16.s ja Himangan III-joukkue 29.s.
Kalajoen joukkue johti B-sarjaa toisesta vaihdosta lähtien voittaen kilpailun peräti 10 minuutila ennen Toholmpea. Kalajoen vauhti oli niin kovaa, ett joukkue oli viidenneltä osuudelta lähtien kolmen parhaan joukossa myös A-sarjalaiset huomioiden. Toiseksi viimeisessä vaihdossa Kalajoki oli noussut jo kokonaiskilpailussa toiseksi vain Pedersören ollessa edellä yli kolmen minuutin erolla. Ankkuriosuudelle Kalajoki lähti kolmantena vain 10 sekuntia toisena sauvoneen Kälviän jälkeen. Jukka-Pekka Ojala tavoitti ampumahiihtäjä Timo Peitson jo kolmen kilometrin kohdalla ja jätti tämän vähän myöhemmin. Perhon ankkuri Arto Kalliokoskikin ohitti Peitson ja nousi välillä 14 sekunnin päähän Kalajoesta, mutta lopussa Ojala kasvatti eron lähes minuuttiin ja tuli toisena maaliin vajaan viisi minuuttia Pedersören jälkeen.

Jussi Kurikkalan muistokisoissa 15 km:n hiihdon voitti Juha Taskinen ja seuraavina olivat Antti Ticklen ja Keijo Vähäkangas. 16-vuotiaiden poikien 6 km:n hiihdon voitti Kuisma Taipale.
Painonnostossa Juha Roukala paransi helmikuussa kaikkia 110 kilon piirinennätyksiä nostaen Kalajoella pidetyissä pm-kilpailuissa yhteistuloksen 313 (143,170). Pohjois-Suomen aluemestaruuskilpailuissa Kurikan Mietaalla Juha nosti 100 kilon sarjassa 145 ja 170 kiloa. Nämä olivat uusia piirinennätyslukemia, Maaliskuun lopulla Oulussa mainittu 315 kiloa olisi riittänyt kirkaasti mestaruuteen, mutta Juha epäonnistui tempauksessa 138 kg painoilla kolme kertaa. Ennen kalastuskauden alkua Juha ehti nostaa Sievissä 110 kilon sarjan piirinennätykseksi 315 (142,5 ja 172,5 kg. Velipoika Markku oli tällöin jo vahvistunut 82,5 kiloisiin työtäen samoissa kisoissa 17-vuotiaiden piirinennätyksen 122,5 kiloa. Hän nosti Roukalan perheen järjestyksessä kuudennen SM-mitalin samana keväänä 17-vuotiaiden mestaruuskisoissa Lahdessa.

Vuosi vuodelta parantuneen menestyksen rohkaisemina Kalajoen tyttövoimistelijat ovat osallistuneet vuodesta 1986 lähtien säännöllisesti myös Koululiikuntaliiton valtakunnallisiin mestatuuskilpailuihin ja SVUL:n voimistelupäiville. Näissä molemmissa saavutettiin heti loistava alkumenestys: Satu Saari voitit 1986 KLL:n mestaruuden yläasteen kilpailussa Minna Vierimaan ollessa neljäs; Minna Korpi puolestaan voimisteli ykköseksi SVUL:n voimistelupäivillä 3.-4. luokkien sarjassa ja Annukka Isopahkala ylti samaan 5-6. lukkien kilpailussa, joten Kalajoelle tuli peräti kolmoisvoitto Teija Kemppaisen ollessa toinen ja Marjaana Tavastin kolmas. Kevään 1986 menestyksistä voidaan vielä todeta Minna Korven ja Kirsi Kalliokosken Pohjois-Suomen mestaruudet tyttöjen koulusarjoissa. Sekä 3-4. että 5-6. luokkien kilpailuissa kalajokiset menestyivät myös joukkueillaan: edellisessä kirjattiin seitsemän ja jälkimmäisessä viisi ensimmäistä sijaa. Minna Korven voiton täydentäjinä olivat Riikka Mäki, Annukka Rönn, Niina Sorvala, Anne-Mari Haarala, Miia Apuli ja Marjaana Rahkola, Kirsi Kalliokoskea seurasivat Annukka Isopahkala, Susanna Rahkola, Marjaana Tavasti ja Johanna Junnikkala. Voimistelijoita valmensi ja ohjasi opettaja Elmi Letola.

Ammunnassa Sulevi Salmi saavutti SM-hopeaa pienoispistooliammunnassa 50-vuotiaiden sarjassa ja Seppo Salmi SM-hopeaa 20-vuotiaiden vapaapistooliammunnassa. Jousiammunnassa Eero Hihnala voitti TUL:n mestaruuskilpailussa hopeaa samoin kuin Simo Hihnala 18-vuotiaiden sarjassa. Marko Ainali voitti SM-pronssia 18-vuotiaiden sarjassa ja TUL:n mestaruuden 15-vuotiaiden sarjassa sekä pronssia 18-vuotiaiden sarjassa. Pentti Ainali voitti hopeaa ja pronssia. TUL:n mestaruuskilpailujen joukkuekilpailussa.

Jääkiekossa sarjakauteen 1985-1986 valmistautumista häiritsi tekojääratakoneiston käyttöönoton paha viivästyminen. Joukkue pääsi jäälle vasta kaksi viikkoa ennen sarjaa ja alkuottleut sujuivat huonosti. Ensimmäinen sarjapiste tui vasta jäähallin virallisen avausottelussa 17. marraskuuta 1985, jolloin ottelu Kokkolan Hermestä vastaan päättyi tasan 4-4. Alemman loppusarjan otteluissa KaJu yllätti kaikki: pelaaja-valmentaja Kalevi Suni sai joukkueensa erinomaiseen pelivireeseen. Ainoan tappion aiheutti Raahen Kiekko-Vesa kotonaan sarjan lopussa Junkkarien ollessa pahasti varamiehinen loukkaantumisen vuoksi. Kotihallissaan KaJu ei hävinnyt kertaakaan.
Sarjakautta 1986-1987 varten Kalajoen Junkkarien II-divisoonajoukkueeseen hankittiin merkittäviä vahvistuksia ja myös uusi valmentaja. Ylitorniolaisen Etelä-Portimon pudottua III divisioonaan siirtyi sen ja samalla koko Lapin läänin nimekkäin jääkiekkoilija Jari Nerg Junkkareihin. Samaan aikaan tuli Puolangalta Hannu Moilanen, joka kiekkoili Kalajoella kaksi kautta. Junkkareissa pelasi myös Hermeksen kasvatti Olli Lehtimäki, joka oli ollut seuransa paras tehomies edellisellä kaudella. Lyhyen ajan kokeiltavan oli myös Nivalan liukas hyökkääjä Ari Ohtamaa, mutta hänen kyvyistään ei saatu täyttä kuvaa loukkaantumisten takia. Kauden 1986-1987 kestäessä lainattiin Oulun Kärpiltä Jari Pihlajaniemi, Harri Helama, Jukka Torvela ja Reijo Seppänen. Valmentajaksi oli kiinnitetty Hermeksessä hyviä tuloksia saavuttanut kokkolalainen Jorma Saarikettu. Hänen menetelmänsä eivät tuottaneet tulosta Kalajoella. Varsinkin sarjakauden aikana suoritettu harjoittelu oli tehotonta. Junkkareit ei selviytynyt sarjan kahden parhaan joukkoon. Niihin menivät molemmat Raahen joukkueet. Junkkarit jäi viidenneksi sarjassa. Jorma Saariketun epäonnistuttua vamentajaksi nimettiin tammikuussa Kalevi Suni. Kaudella 1986-1987 Junkkarit pelasi ensimmäisena Kalajokilaakson alueen joukkueena junioreiden jääkiekon SM-sarjassa. Martti Konun valmentama B-juniorijoukkue tuli yhdeksän joukkueen lohkossa seitsemänneksi kahdeksalla pisteellä. Liigapaikkakuntien joukkueet olivat odotetusti liian vahvoja, mutta muiden kanssa ottelu olivat tasaisia. Jyrki Kortet nousi B-ikäisten maajoukkue-ehdokkaiden ensimmäiseksi varamieheksi. Hänen lisäkseen herättivät suuria toiveita Marko Vaappo, Jyrki Ojala, Marko Raiman, Jouni Isopahkala ja Mika Sorvala.

Siltojen viestin voitti Etelänkylän joukkue ja työpaikkajoukkueiden sarjan kunnanviraston joukkue. Kalajoen ladun joukkue voitti lumiveiston Suomen mestaruuden Vaasassa. Yleisurheilussa nuoret kehittyivät nopeasti. Painissa oli myös paljon harrastajia.

Osuuskauppa Lokki myi Shell-huoltamon Oy Shell Ab:lle. Hiekkasärkät Oy esitteli tiedotusvälineille vesiparatiisi- ja energikyläsuunnitelmansa. Kustannusarvio oli 1,8 miljoonaa markkaa. Kalajoen kunta osti entisen kirjakaupan kiinteistön 750 000 markalla. SKP:n Kalajoen esitti Kalajoen kuntamuodon muuttamista kaupungiksi.

Taloussihteeriksi valittiin Juhai Rinta-Rahko. Hänen jälkeensa taloussihteeriksi valittiin samana vuonna 35-vuotias Juhani Yliparkas. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin 76-vuotias Untamo Sorasto ja ensimmäiseksi varapuhemieheksi Jouni Jyrinki ja toiseksi varapuhemieheksi Pekka Siironen. Asuntosihteeriksi valittiin Paavo Tossavainen, koulutoimenjohtajaksi Eero Lehto. Vuonna 1931 rakennettu Hilman hotelli poltettiin kunnan teknisen puolen henkilöiden toimesta.
Matkailussa kunta voimisti otettaan ja ryhtyi kilpailemaan yksityisten kanssa. Tässä vaiheessa Kalajoen matkailu lähti kymmeniä vuosia jatkuneille harharetkille, mitkä ovat tulleett veronmaksajille todella kalliiksi.

Kalajoella jääkiekkobuumi oli alkamassa ja tiedotuvälineissä käytiin melkoista tiedotussotaa. Jääkiekko-otteluissa katsojamäära liikkui molemmin puolin tuhatta katsojaa. Kiekko-Junkkari-lehti otti kantaa ja Kalajoki-lehden päätoimittaja Aarre Aunola vastasi sotahuutoon. Lehdet olivat sotajalalla. Aarre Aunola erosi myöhemmin Kalajoki-lehden päätoimittajan tehtävästä.