torstai 23. helmikuuta 2012

Meijeritoiminta Kalajoella













Kalajoen Ylipään Osuusmeijerin perustava kokous pidettiin marraskuun 23. päivänä 1914. Toiminnan lakamisen ehdoksi asetettiin 500 osuuden merkitseminen. Osuusluku saatiinkin nopeasti merkityksi ja rakennuspuuhat pantiin niin vilkkaasti käyntiin, että keväällä ennen lumen sulamista rakennustarpeet oli ajettu meijerin paikalle, joka valittiin Tyngänkylästä Suvannon talojen luota Kalajoen pohjoisrannalta. Heti kesän tultua aloitettiin meijerin rakentaminen ja samalla myöskin tehtiin koneistokauppa, jonka mukaan meijerin piti valmistua käyntikuntoon marraskuun 1. päivään samana vuonna. Maailmansodan puhjettua koneisto saanti kuitenkin viivästyi ja vaikeutui, joten koneiston asennus alkoi vasta vuoden lopulla ja joutui sittenkin muutamien koneiden viipymisen takia keskeytymään. Lopullisesti meijeri valmistui vasta seuraavana kesänä, jolloin maitoa voitiin ensi kerran vastaanottaa heinäkuun 13. päivänä. Karjanjalostustyöhön uhrattiin paljon varoja, mutta tämä sijoitus on ollut kannattava, Meijerin rakennushanke maksoi n. 17 000 markkaa.

Kalajoen Osuusmeijeri perustettiin melkein samanaikaisesti Ylipään Osuusmeijerin kanssa. Alkamispuuhat viivästyivät kuitenkin niin paljon, että rakennustöihin ryhdyttiin vasta seuraavana syksynä, jolloin rakennus valmistui ulkokattoon. Meijerirakennusta varten ostettiin Sillanpään meijerirakennus. Muut tarvittavat tähän meijeriin jäsenet toivat osuuslukunsa mukaan ilmaiseksi, samoin he tekivät kaikki rakennustyöt.
Maailmansodan puhkeamisen johdosta varsinkin koneiston, mutta osittain muiden rakennustarpeiden saanti vaikeutui ja hinnat kohosivat. Kesäkuun 6. päivänä 1917 meijeri oli muutoin valmis, mutta separaattori vielä puuttui. Siä jouduttiin odottamaan heinäkuun 28. päivään asti, jolloin meijeri saatiin käyntiin ensi kerran. Meijeri, joka rakennettiin Pohjankylään, Kalajoen yi johtavan sillan lähettyville, tuli maksamaan 54 000 markkaa. Se varustettiin yli 2000 litran työkykyisellä koneistolla. Meijerin vastaanottosali osoittautui liian ahtaaksi, joten sitä laajennettiin jo parin vuoden kuluttua. Samalla rakennettiin meijerin yläkertaan kokoushuone.

Meijerin valmistumisen viiväästyttyä käytettin talvikuukausina Pitkäsenkylän kylämeijeriä, ja siinä alettiin tehdä pidätyksiä uuden meijerin rahoittamiseen. Tillinpidätys tuottikin runsaat 6000 markkaa. Meijeri pääsi pian vapaaksi veloistaan. Meijerin tarpeiksi hankittiin v. 1922 metsäkiinteistö, josta on otettu poltto- ja rakennuspuita meijerille. Samoin kin Ylipään Osuusmeijeri on tämäkin meijeri harrastanut karjatalouden parantamista uhraten varoja siitoseläinten hankkimiseen ja karjantarkastustoimintaan. Meijerillä on useampaan otteeseen ollut oma siitossonni.

Mehtäkylän meijeritoiminta on kehittynyt kokonaan paikkakunnan toisten kylien samoista puuhista riippumattomana. Kylän ensimmäinen meijeri perustettiin maaliskuun 18. päivänä 1885. Tämä savuojan osuusmeijeri oli samantapainen kuin paikkakunnan toisetkin kylämeijerti, aluksi kokonaan käsivoimainen, ja myöhemmin rakennettiin krinu hevosvoimalla käytettäväksi. Meijeri oli toiminnassa tammikuuhun 1930. Toinen samanlainen meijeri sijaitsi kylän toisessa päässä Jylkän talon lähellä. Tämä meijeri paloi joulukuussa 1929.

Ajanmukaisen meijerin rakentaminen oli Mehtäkylässäkin lukuisia keertoja esillä ennenkuin se johti osuusmeijerin perustamiseen toukokuun 13. päivänä 1929. Perustamisen yhteydessä oli myös kysymys yhtymisestä Kalajoen Osuusmeijeriin ja sitä varten kokeiltiin maidonkuljetustakin jonkin aikaa. Kuljetushankaluudet talven aikana kuitenkin estivät yhtymisen toteuttamisen. Pahimpana meijeripuuhan ehkäisijänä oli paikkakysymys. Varmoja vedensaantipaikkoja meijeriä varten oli ainoastaaan kahdessa paikassa, eivätkä jäsenet päässeet yksimielisyyteen paikasta. Paikkakysymyksen takia meijerin rakentaminen viivästyi vielä yhdellä vuodella, jolloin vasta pääsiin yksimielisyyteen. Meijeri rakennettiin sementtitiilestä ja varustettiin 1500 litran koneistolla. Laitoksestta tuli hyvin sopusuhtainen ja tarkoituksenmukainen. Aiemmat meijerit luovuttivat seuraajalleen omaisuutensa, ja talkoohenki oli kiitettävä. Meijeri aloitti toimintansa vuonna 1931.
Lähdeaineisto Kalajoki-lehden artikkeli

Ei kommentteja: