Taiteilija Tanja Luukkosen maalauksia tuohelle
Metsästystä ja
kenneltoimintaa harrastavien rautiolaisten yhdyssiteeksi 27.
tammikuuta 1952 perustetun metsästysseuran nimeksi on
aloituskokouksessa hyväkstytty Raution Kennel- ja metsästysseura.
Vuosien varrella jäsenistössä on ollut jonkinlaista toiminnallista
ristivetoa, ja 1960-luvun lopulla pöytäkirjoisssa käytetäänkin
seurasta nimeä Raution Metsästys- ja ampumaseura. Tämä nimi on
jopa hyväksytty ”virallisesti” vuosikokouksessa 19. maaliskuuta
1972, mutta sitten taasen on palattu muutaman vuoden kuluttua
käyttämään alkuperäsitä nimeä.
Raution Kennel- ja
metsästysseuran perustamiskirjan, ensimmäiset säännöt, ovat
allekirjoittaneet työnjohtaja Viljami Niskakangas ( s.16.8.1903),
maanviljelijä Martti Yliverroonen (s.11.11.1911) ja opettaja Osmo
Tokola ( s.13.5.1918), joiden lisäksi ylivieskalaisen Hannes
Leppilammen puheenjohdolla pidetyssä perustamiskokouksessa
nuorisoseuran talolla on ollut mukana 16 muutakin metsästystä
harrastanutta rautiolaista miestä. Mukana olleiden nimiä ei
kuitenkaan ole merkitty perustamiskokouksen pöytäkirjaan,
Perustamiskokouksessa
hyväksyttyjen sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena on ”toimia
yhdyssiteenä etupäässä Raution ja sen ympäristössä asuvien
kenneltoimintaa, riistanhoitoa ja metsastysurheilua harrastavien
henkilöitten kesken, innostaakseen heitä yhteistoimintaan
koirarotujen jalostamiseksi sekä riistanhoidon ja järkipeärisen
metsästyksen hyväksi”.
Seuran ensimmäiseksi
puheenjohtajaksi on valittu Viljami Niskakangas, joka on samalla
nimetty myöskin riistapäälliköksi. Johtokuntaan on valittu
perusamiskokouksessa varsinaisiksi jäseniksi puheenjohtajan lisäksi
Martti Yliverronen, Osmo Tokola ja Vilho Mäkitalo sekä
varajäseniksi Vilho Murtoniemi ja Eino Päivärinta. Riistapäällikön
apulaiseksi nimitettiin Ylipäähän Martti Yliverronen, Alapäähän
Vilho Murtoniemi, Typpöön Göstä Ojala, Karksiiin Eino Hihnala ja
Iso-ojalle Joonas Konu.
Raution Kennel- ja
Metsästysseura on mekritty oikeusministeriän ylläpitämän
yhdistysrekisteriin 20. huhtikuuta 1953 numerolla 62915. Suomen
Kennelliiton jäsenyydestä on keskustelut pöytäkirjamerkitöjen
mukaan ainakin vuonna 1984, mutta liittymispäätös on tehty
kuitenkin vastta vuonna 1988.
Vuodelta 1952 on säilynyt
tieto, jonka mukaan jäseniä oli silloin 16. Jäsenmäärä kasvoi
sitten parin seuraavan vuoden aikana kaksinkertaiseksi ja on sitten
vaihdellut vuosien varrella melkoisesti. Vuoden 1998 lopulla jäseniä
oli seuran rekisterissä kaikkiaan noin 180.
Seuran toiminnassa ovat
hirvijahdit olleet kauttakoko toiminta-ajan hyvin näkyvällä
sijalla, 1950-luvulla hirvilupia saatiin vuosittain pari kolme
kappaletta ja seuraaavalla vuosikymmenellä keskimäärin 5-6.
Sittemmin 1970-loppuvuosina alkanut hirvikannan lisääntyminen
merkitis myös kaatolupien määrän kasvua. Vuonna 1980 seura sai 25
lupaa ja 1982 jo 68 lupaa, joista puolet vasoille. Korkeimmillaan
kaatolupien määrä oli vuonna 1984, jolloin Rautiosta kaadettiin 85
aikuista hirveä ja samanverran vasoja.
Kaatolupien määrä pysyi
1980-luvun loppuvuosiin saakka korkeana, vosittain 120-130 eläimessä.
Hirvikannan väheneminen näkyi sitten 1990-luvun alkuvuosina jo
selvästi ja kaatoluvutkin putosivat roimasti niin, että esimerkiksi
vuonna 1991 seuralla oli luvat enää 32:n aikuisen ja 28:n vasan
kaatamiseen. Aivan viime vuosina on kaatolupia saatu vuosittain vain
hiemän yli kymmenen. Vuonna 1998 lupia oli 16.
Alkuvuosien aikana
seuralla on ollut Kallomaassa jonkinlainen ”pahvimökki”
metsästysmajana, jonka käyttä lienee kuitenkin jäänyt hyvin
vähäiseksi, Metsästysmajan rakentamisesta on pöytäkirjojen
mukaan keskusteltu jo vuonna 1959, mutta hanke on silloin sirtynyt ja
seuraavat maininnat asiasta ovat pöytäkirjoissa vasta parikymmentä
vuotta myähemmin.
Vuosikokouksessa 22.
helmikuuta 1981 on keskustelun jälkeen nimetty toimikunta
selvittämään majan paikkavaihtoehtoja ja kustannuksia, Toimikunnan
vetäjäksi on valittu Taisto Ylikangas ja jäseniksi Arvo Ylitalo,
Oiva Nikunen, Aimo Mäntylä, Aimo Koivisto, Aulis Harju, Martti
Miikulainen, Sulevi Salmi ja Sulevi Juhola. Kahden seuraavan vuoden
aikana ei majahankkeesta ole pöytäkirjoissa merkintöjä, kunnes
vuosikokouksessa 27. helmikuuta 1983 on valittu uusi, aikaisempaa
pienempi toimikunta, Sen vetäjäksi on pyydetty Aimo Mäntylää ja
jäseniksi Martti Miikkulainen, Sulevi Salmi, Reijo Peltonen, Arvo
Ylitalo ja Juhani Hyry.
Vuosikokouksessa 27.
tammikuuta 1985 on valittu majanrakennusjaoston jäseniksi Heikki
Kivisaari, Sulevi Salmi, Reijo Peltonen, Sulevi Juhola, Martti
Miikkulainen ja Juhani Hyry. Vuotta myöhemmin on majahankkeen
kehittely jätetty sitten johtokunnan hotioon ja 3. marraskuuta 1986
on johtokunta päättänyt varata noinn 3000 neliömetrin suuruisen
maa-alueen Yrjö Räihän ja Eino Hakolan maista Pahkamaan tien
varresta. Vuosikokouksesa 25. tammikuutta 1987 on hyväksytty
kauppakirja metsästysmajan tontista ja myös Vieskan Elementti Oy:n
tarjous majasta ja sen pystyttämisestä.
Metsästysmajan
rakentamiseen tarvitun lainan takuumiehinä olivat johtokunnan
jäsenet. Majan valmistuttua tehtiin johtokunnassa tammikuussa 1988
päätös uusien tilojen vuokraamisesta myös muiden yhteisöjen ja
yksityisten käyttöön, ja vuokraamista onkin sen jälkeen
tapahtunut varsin usein. Tammikuussa 1990 valittin majan
talonmieheksi Martti Miikkulainen, Vuodesta 1996 tehtävää on
hoitanut Hannu Kivisaari.
Omien
lihankäsittelytilojen hankinta on seuralla on ollut esillä jo
vuonna 1982, mutta hanke ei kuitenkaan vielä silloin edennyt.
Seitsemän vuota myöhemmin on ostettu lisää tonttia nimenomaan
lahtimajaa varten. Periaatepäätös nylkypaikan-lahtimajan
rakentamisesta on tehty 21. tammikuuta 1990. Heikki Kivisaari laati
suunnitelmat 1990, rakennustyöt aloittettiin 1991 ja saatettiin
päätökseen kesällä 1992. Hankkeen vastaavina mestareina toimivat
Heikki Kivisaari ja Keijo Kukkola ja talkooporukan vetäjänä Martti
Miikkulainen.
Seuran puheenjohtajina
ovat toimineet:
1952-56 Viljami
Niskakangas
1957-67 Petteri
Naukkarinen
1968-1969 ja 1977 Valfrid
Pahkala
1970-1976 ja
1978-1981Taisto Ylikangas
1982-89 Oiva Nikunen
1990-98 Reijo Ylikangas
1999- Jari Nikunen
Seuran sihteerin tehtäviä
ovat hoitaneet:
1952-62 Martti Yliverronen
1963-69 Eino Ylitalo
1970-75 Tauno Nikunen
1976-77 Sulevi Salmi
1978-83 Aimo Mäntylä
1984-97 Aimo Ylikangas
1998 Vesa Haapakoski
1998- Mika Koivusipilä
Vuonna 1999 seuran
johtokuntaan kuuluivat Jari Nikunen pj. Mika Koivusipila sihteeri ja
Reijo Ylikangas, Juhani Hyry, Heikki Hihnala, Tapio Pernu, Hannu
Kivisaari sekä Markku Alaverronen.
Lähdeaineisto Aarre
Aunola Rautio ISBN 952-91-1208-4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti