maanantai 24. marraskuuta 2014

Raution Kennel- ja metsästysseura

Taiteilija Tanja Luukkosen maalauksia tuohelle


Metsästystä ja kenneltoimintaa harrastavien rautiolaisten yhdyssiteeksi 27. tammikuuta 1952 perustetun metsästysseuran nimeksi on aloituskokouksessa hyväkstytty Raution Kennel- ja metsästysseura. Vuosien varrella jäsenistössä on ollut jonkinlaista toiminnallista ristivetoa, ja 1960-luvun lopulla pöytäkirjoisssa käytetäänkin seurasta nimeä Raution Metsästys- ja ampumaseura. Tämä nimi on jopa hyväksytty ”virallisesti” vuosikokouksessa 19. maaliskuuta 1972, mutta sitten taasen on palattu muutaman vuoden kuluttua käyttämään alkuperäsitä nimeä.

Raution Kennel- ja metsästysseuran perustamiskirjan, ensimmäiset säännöt, ovat allekirjoittaneet työnjohtaja Viljami Niskakangas ( s.16.8.1903), maanviljelijä Martti Yliverroonen (s.11.11.1911) ja opettaja Osmo Tokola ( s.13.5.1918), joiden lisäksi ylivieskalaisen Hannes Leppilammen puheenjohdolla pidetyssä perustamiskokouksessa nuorisoseuran talolla on ollut mukana 16 muutakin metsästystä harrastanutta rautiolaista miestä. Mukana olleiden nimiä ei kuitenkaan ole merkitty perustamiskokouksen pöytäkirjaan,

Perustamiskokouksessa hyväksyttyjen sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena on ”toimia yhdyssiteenä etupäässä Raution ja sen ympäristössä asuvien kenneltoimintaa, riistanhoitoa ja metsastysurheilua harrastavien henkilöitten kesken, innostaakseen heitä yhteistoimintaan koirarotujen jalostamiseksi sekä riistanhoidon ja järkipeärisen metsästyksen hyväksi”.

Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi on valittu Viljami Niskakangas, joka on samalla nimetty myöskin riistapäälliköksi. Johtokuntaan on valittu perusamiskokouksessa varsinaisiksi jäseniksi puheenjohtajan lisäksi Martti Yliverronen, Osmo Tokola ja Vilho Mäkitalo sekä varajäseniksi Vilho Murtoniemi ja Eino Päivärinta. Riistapäällikön apulaiseksi nimitettiin Ylipäähän Martti Yliverronen, Alapäähän Vilho Murtoniemi, Typpöön Göstä Ojala, Karksiiin Eino Hihnala ja Iso-ojalle Joonas Konu.

Raution Kennel- ja Metsästysseura on mekritty oikeusministeriän ylläpitämän yhdistysrekisteriin 20. huhtikuuta 1953 numerolla 62915. Suomen Kennelliiton jäsenyydestä on keskustelut pöytäkirjamerkitöjen mukaan ainakin vuonna 1984, mutta liittymispäätös on tehty kuitenkin vastta vuonna 1988.

Vuodelta 1952 on säilynyt tieto, jonka mukaan jäseniä oli silloin 16. Jäsenmäärä kasvoi sitten parin seuraavan vuoden aikana kaksinkertaiseksi ja on sitten vaihdellut vuosien varrella melkoisesti. Vuoden 1998 lopulla jäseniä oli seuran rekisterissä kaikkiaan noin 180.

Seuran toiminnassa ovat hirvijahdit olleet kauttakoko toiminta-ajan hyvin näkyvällä sijalla, 1950-luvulla hirvilupia saatiin vuosittain pari kolme kappaletta ja seuraaavalla vuosikymmenellä keskimäärin 5-6. Sittemmin 1970-loppuvuosina alkanut hirvikannan lisääntyminen merkitis myös kaatolupien määrän kasvua. Vuonna 1980 seura sai 25 lupaa ja 1982 jo 68 lupaa, joista puolet vasoille. Korkeimmillaan kaatolupien määrä oli vuonna 1984, jolloin Rautiosta kaadettiin 85 aikuista hirveä ja samanverran vasoja.

Kaatolupien määrä pysyi 1980-luvun loppuvuosiin saakka korkeana, vosittain 120-130 eläimessä. Hirvikannan väheneminen näkyi sitten 1990-luvun alkuvuosina jo selvästi ja kaatoluvutkin putosivat roimasti niin, että esimerkiksi vuonna 1991 seuralla oli luvat enää 32:n aikuisen ja 28:n vasan kaatamiseen. Aivan viime vuosina on kaatolupia saatu vuosittain vain hiemän yli kymmenen. Vuonna 1998 lupia oli 16.

Alkuvuosien aikana seuralla on ollut Kallomaassa jonkinlainen ”pahvimökki” metsästysmajana, jonka käyttä lienee kuitenkin jäänyt hyvin vähäiseksi, Metsästysmajan rakentamisesta on pöytäkirjojen mukaan keskusteltu jo vuonna 1959, mutta hanke on silloin sirtynyt ja seuraavat maininnat asiasta ovat pöytäkirjoissa vasta parikymmentä vuotta myähemmin.

Vuosikokouksessa 22. helmikuuta 1981 on keskustelun jälkeen nimetty toimikunta selvittämään majan paikkavaihtoehtoja ja kustannuksia, Toimikunnan vetäjäksi on valittu Taisto Ylikangas ja jäseniksi Arvo Ylitalo, Oiva Nikunen, Aimo Mäntylä, Aimo Koivisto, Aulis Harju, Martti Miikulainen, Sulevi Salmi ja Sulevi Juhola. Kahden seuraavan vuoden aikana ei majahankkeesta ole pöytäkirjoissa merkintöjä, kunnes vuosikokouksessa 27. helmikuuta 1983 on valittu uusi, aikaisempaa pienempi toimikunta, Sen vetäjäksi on pyydetty Aimo Mäntylää ja jäseniksi Martti Miikkulainen, Sulevi Salmi, Reijo Peltonen, Arvo Ylitalo ja Juhani Hyry.

Vuosikokouksessa 27. tammikuuta 1985 on valittu majanrakennusjaoston jäseniksi Heikki Kivisaari, Sulevi Salmi, Reijo Peltonen, Sulevi Juhola, Martti Miikkulainen ja Juhani Hyry. Vuotta myöhemmin on majahankkeen kehittely jätetty sitten johtokunnan hotioon ja 3. marraskuuta 1986 on johtokunta päättänyt varata noinn 3000 neliömetrin suuruisen maa-alueen Yrjö Räihän ja Eino Hakolan maista Pahkamaan tien varresta. Vuosikokouksesa 25. tammikuutta 1987 on hyväksytty kauppakirja metsästysmajan tontista ja myös Vieskan Elementti Oy:n tarjous majasta ja sen pystyttämisestä.

Metsästysmajan rakentamiseen tarvitun lainan takuumiehinä olivat johtokunnan jäsenet. Majan valmistuttua tehtiin johtokunnassa tammikuussa 1988 päätös uusien tilojen vuokraamisesta myös muiden yhteisöjen ja yksityisten käyttöön, ja vuokraamista onkin sen jälkeen tapahtunut varsin usein. Tammikuussa 1990 valittin majan talonmieheksi Martti Miikkulainen, Vuodesta 1996 tehtävää on hoitanut Hannu Kivisaari.

Omien lihankäsittelytilojen hankinta on seuralla on ollut esillä jo vuonna 1982, mutta hanke ei kuitenkaan vielä silloin edennyt. Seitsemän vuota myöhemmin on ostettu lisää tonttia nimenomaan lahtimajaa varten. Periaatepäätös nylkypaikan-lahtimajan rakentamisesta on tehty 21. tammikuuta 1990. Heikki Kivisaari laati suunnitelmat 1990, rakennustyöt aloittettiin 1991 ja saatettiin päätökseen kesällä 1992. Hankkeen vastaavina mestareina toimivat Heikki Kivisaari ja Keijo Kukkola ja talkooporukan vetäjänä Martti Miikkulainen.

Seuran puheenjohtajina ovat toimineet:

1952-56 Viljami Niskakangas
1957-67 Petteri Naukkarinen
1968-1969 ja 1977 Valfrid Pahkala
1970-1976 ja 1978-1981Taisto Ylikangas
1982-89 Oiva Nikunen
1990-98 Reijo Ylikangas
1999- Jari Nikunen

Seuran sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet:

1952-62 Martti Yliverronen
1963-69 Eino Ylitalo
1970-75 Tauno Nikunen
1976-77 Sulevi Salmi
1978-83 Aimo Mäntylä
1984-97 Aimo Ylikangas
1998 Vesa Haapakoski
1998- Mika Koivusipilä

Vuonna 1999 seuran johtokuntaan kuuluivat Jari Nikunen pj. Mika Koivusipila sihteeri ja Reijo Ylikangas, Juhani Hyry, Heikki Hihnala, Tapio Pernu, Hannu Kivisaari sekä Markku Alaverronen.


Lähdeaineisto Aarre Aunola Rautio ISBN 952-91-1208-4

Ei kommentteja: