Vuosi 1987 Kalajoella

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto ja varapuheenjohtajiksi Jouni Jyrinki ja Pekka Siironen. Kalajen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen ja jäseneksi Raili Myllyl, Erkki Manninen, Heikki Halonen, Martti Puskala, Väinö Oksanen, Edvin Tokola ja Juhani Suni.

Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Pietarsaaressa 8.2.1987. Kalajoen joukkue oli A-sarjassa kahdeksas. Himangan joukkue oli kymmenes. Kalajoen joukkueessa hiihtivät seuraavat hiihtäjät: Tapani Ylitalo, Johanna Ylitalo, Ari Heininen, Simo Törnvall, Jari Niemi, Tapio Räihälä, Kari Ojala ja Jukka-Pekka Ojala. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue oli 10.s ja Himangan II-joukkue 21.s. Himangan III-joukkue oli 29.s. Haapajärven Mika Myllylä voitti 18-vuotiaiden poikein 9,7 km ja Vetelin Kuisma Taipale 7.s.
Johanna Ylitalo edusti vuonna 1987 Kälvän Tarmoa ja sijoittui SM-hiihdoissa 18-vuotiaiden 15 km:n hiihdossa sijalle 4. Yleisurheilussa Johannan Ylitalo kilpaili Raution Kisailijoiden väreissä ja sijoittu SM-maastojuoksussa 18-vuotiaden 4 km:n juoksussa sijalle 8.
Yleisurheilussa Kalajoen Junkkarien Antti Haapakoski voitti 16-vuotiaiden poikien 100 metrin aitojen Suomen mestaruuden ja oli 300 metrin aitajuoksussa toinen sekä pituushypyssä kolmas. Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa 16-vuotiaiden 9-ottelussa Antti Haapakoski oli neljäs.

Painnoston SM-kisoissa 17-vuotiaiden 90 kg:n sarjassa Kalajoen Junkkareiden Markku Roukala voitti Suomen mestaruuden tuloksella 235 (95,140). 20-vuotiaiden 90 kg:n sarjassa SM-kisoissa Markku Roukala sijoittui kolmanneksi tuloksella 242,5 (107,5 aj 135). Miesten 110 kg:n sarjassa Juha Roukala voitti SM-hopeaa tuloksella 325 (145,180). EM-kisoissa Juha Roukala sijoittui sijalle 15. Raution Kisailijoiden Esa Kivi sijoittui 56 kg.n sarjassa SM-kisoissa neljänneksi.

Kalajoen naisvoimistelijat meenstyivät KKL:n kisoissa. Lukio-ylasteen sarjassa Satu Saari sijoittui toiseksi, Pirjo Isomäki kolmanneksi, Heini Porra neljänneksi, Susanna Rahkola viidenneksi. SVUL:n voimistelupäivillä 3-4.luokkien sarjan voitti Riikka Mäki ja Annukka Rönn sijoittu kolmanneksi. 5-6.luokkien sarjassa Johanna Junnikkala oli neljäs.

Ammunnassa vapaapistoolin 50-vuotiaiden sarjassa Sulevi Salmi voitti SM-hopeaa. Jousiammunnassa Eero Hihnala voitti 45-vuotiaiden sarjassa TUL:n kisoissa hoepaa. Simo Hihnala voitti 18-vuotiaden joukkuekilpailuissa Suomen mestaruuden. Mauno Takalo saavutti 45-vuotiaiden jousiammunnassa 18 metrin matkalla Suomen ennätyksen. Takalo voitti SM-pronssia 45-vuotiaiden 25 metrin matkalta ja SM-pronssia miesten joukkuekilpailussa. Lisäksi hän voitti TUL:n mestaruuden ja pronssimitalin. Marko Ainali sijoittui sijalle 35. miesten EM-kilpailuissa Ransakssa ja sijalle 21. 18-vuotiaiden EM-kisoissa Luxembourgissa. Hän ampui neljänneksi sijoittuneessa joukkeessa. Marko Ainali voitti 18-vuotiaden Suomen mestaruuden henkilökohtaisessa kisassa ja joukkuekilpailuissa, Hän voitti myös kaksi TUL:n mestaruutta.

Jääkiekossa Kalajoen Junkkarit hankki ensimmäisen liigatason vahvistuksen joulun alla 1987. Porin Ässien 190-senttinen Jari Laitanen tuli loppukaudeksi Kalajoelle vahvistamaan joukkuetta tuntuvasti. Tavoitteena olleen lohkon kakkossijan Junkkarit vakiinnutti tammikuussa 1988. Play-off-kierroksen ensimmäisessä ottelussa Jyväskylän Lohi kaatoi Junkkarit ensin kotonaan 9-4 ja sitten Kalajoella 1-5. Sarjakaudelle 1987-1988 Kalajoen Junkkarit Jari Ervasti teki Pohjoislohkon ennätyksen 72 (51+21) pistettä. Jari Nerg oli toinen 54 (20+34). Kuuden parhaan joukossa oli neljäntenä Jukka Poukkula 49 (25+24) ja kuudentena Hannu Moilainen 47 (17+30).

Neljättä kertaa veistettiin lunta Kalajoella Tapion Tuvalla. Kisan voiton vei Topi-Kalustajan joukkue ja toiseksi sijoittui Kalajoen Ladun joukkue. Kalajoen Latu voitti lumenveiston Suomen mestaruuden Vaasassa. Joukkueessa veistivät Esa Fors, Mauri Ylitalo ja Esko Kinnunen. Siltojen viestin voitti Etelänkylän joukkue ja työpaikkasarjan Topi-Kalustajan joukkue. Kunniakierroksella Kalajoen Junkakrit keräsi rahaa 31 699 markkaa. Samuli Sinkkosen osuus oli 2125 mk, Torsti Kalliokosken 1899 m, Kaino Rahkolan 1714 mk ja Esko Priuskan 1712 mk. Särkkäin kortteliajot ajettiin kolmannen kerran ja voittajaksi selvityi 80 km:n matkalla Jouni Hakala TU, seuraavat sijat menivät Esa Plantingille Kiiri ja Keijo Asikaiselle JyPS.

Kalajoen kunta osti enemmistön Kalajon Sähkö Oy:sä ja esti näin revon Sähkö Oy:n valtaushankkeen. Kalajoen Sähkö Oy:n toimitusjohtajaksi valittiin Aap Anttilan jälkeen Reino Tilvis. Kalajoen Säästöpankki täytti 100 vuotta, Kalajoen kunnan ympäristsihteeriksi valittiin Jorma Seppälä. Kalajoen kunnan turkistarhaneuvojaksi valittiin Hannu Kärjä. Hilman hotelli poltettiin Kalajoen teknisen toimiston toimesta. Jussi Kurikkalan patsashanke eteni ja kuvanveistäjä Antonio da Cuda kävi esittelemässä pienoismallit patsaasta. Kotiteollisuuskoulun nimi muutettiin Kalajoen Käsi- ja taideteolliseksi oppilaitokseksi. Sellutehtaan saamisesta Kalajoelle käytiin lehdistössä kovaa keskustelua puolesta ja vastaan.
Erkki Aho kirjoitti Kalajoki-lehdessä 1.10.1987 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toiminnasta ja kritisoi voimmakkaasti yhtiötä siitä, että se tunkeutuu yksityiselle sektorille. Kalajoen kunta järjesti yrittäjien ja kunnan kesken tilaisuuden, jossa kunnan puolesta asioista oli vastaamassa Väinö Oksanen, Martti Puskala, Heikki Halonen, Untamo Sorasto, Arvo Väiverronen, Raili Myllylä ja Torsti Kalliokoski. Tilaisuudessa vaadittiin voimakkaasti Hiekkasärkät Oy:n yksityistämistä ja kunnan pidättäytmistä kilpailemasta yksityisten yritysten kanssa.

Eduskuntavaaleissa Kalajoella keskusta sai 2237 ääntä, kokoomus 856, SKDL 539, SMP 284, SDP 338, SL 63. Kalajoelta Jussi Letola sai 373 ääntä, Riitta Jouppila 257 ääntä, J. Juhani Kortesalmi 116 ja Kalle Palosaari 90 ääntä. SDP:n Tapio Karjalainen sai 158 ääntä ja Deva:n Martti Lindvalla 132 ääntä. Keskustan Kalevi Mattila sai 951 ääntä.

Kalajoen kunta alkoi yhä voimallisemmin kilpailla matkailun alalla kalajokisten yksityisten yritysten kanssa. Katso http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/kalajoen-kunnan-monopoli-rsytt.html

Vuosi 1986 Kalajoella

Jukka-Pekka Ojala

Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä Perhossa 15.3.1986 Kalajoen joukkue voitti B-sarjan ja olisi ajallaan sijoittunut A-sarjassakin toiseksi. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Tapani Ylitalo, Johanna Ylitalo, Ari Heininen, Jari Nikunen, Kari Ojala, Simo Törnvall, Päivö Paavola ja Jukka-Pekka Ojala. Himangan joukkue oli A-sarjassa viides ja Kalajoen II-joukkue oli B-sarjassa 14.s ja Himangan joukkue II-joukkue 16.s ja Himangan III-joukkue 29.s.
Kalajoen joukkue johti B-sarjaa toisesta vaihdosta lähtien voittaen kilpailun peräti 10 minuutila ennen Toholmpea. Kalajoen vauhti oli niin kovaa, ett joukkue oli viidenneltä osuudelta lähtien kolmen parhaan joukossa myös A-sarjalaiset huomioiden. Toiseksi viimeisessä vaihdossa Kalajoki oli noussut jo kokonaiskilpailussa toiseksi vain Pedersören ollessa edellä yli kolmen minuutin erolla. Ankkuriosuudelle Kalajoki lähti kolmantena vain 10 sekuntia toisena sauvoneen Kälviän jälkeen. Jukka-Pekka Ojala tavoitti ampumahiihtäjä Timo Peitson jo kolmen kilometrin kohdalla ja jätti tämän vähän myöhemmin. Perhon ankkuri Arto Kalliokoskikin ohitti Peitson ja nousi välillä 14 sekunnin päähän Kalajoesta, mutta lopussa Ojala kasvatti eron lähes minuuttiin ja tuli toisena maaliin vajaan viisi minuuttia Pedersören jälkeen.

Jussi Kurikkalan muistokisoissa 15 km:n hiihdon voitti Juha Taskinen ja seuraavina olivat Antti Ticklen ja Keijo Vähäkangas. 16-vuotiaiden poikien 6 km:n hiihdon voitti Kuisma Taipale.
Painonnostossa Juha Roukala paransi helmikuussa kaikkia 110 kilon piirinennätyksiä nostaen Kalajoella pidetyissä pm-kilpailuissa yhteistuloksen 313 (143,170). Pohjois-Suomen aluemestaruuskilpailuissa Kurikan Mietaalla Juha nosti 100 kilon sarjassa 145 ja 170 kiloa. Nämä olivat uusia piirinennätyslukemia, Maaliskuun lopulla Oulussa mainittu 315 kiloa olisi riittänyt kirkaasti mestaruuteen, mutta Juha epäonnistui tempauksessa 138 kg painoilla kolme kertaa. Ennen kalastuskauden alkua Juha ehti nostaa Sievissä 110 kilon sarjan piirinennätykseksi 315 (142,5 ja 172,5 kg. Velipoika Markku oli tällöin jo vahvistunut 82,5 kiloisiin työtäen samoissa kisoissa 17-vuotiaiden piirinennätyksen 122,5 kiloa. Hän nosti Roukalan perheen järjestyksessä kuudennen SM-mitalin samana keväänä 17-vuotiaiden mestaruuskisoissa Lahdessa.

Vuosi vuodelta parantuneen menestyksen rohkaisemina Kalajoen tyttövoimistelijat ovat osallistuneet vuodesta 1986 lähtien säännöllisesti myös Koululiikuntaliiton valtakunnallisiin mestatuuskilpailuihin ja SVUL:n voimistelupäiville. Näissä molemmissa saavutettiin heti loistava alkumenestys: Satu Saari voitit 1986 KLL:n mestaruuden yläasteen kilpailussa Minna Vierimaan ollessa neljäs; Minna Korpi puolestaan voimisteli ykköseksi SVUL:n voimistelupäivillä 3.-4. luokkien sarjassa ja Annukka Isopahkala ylti samaan 5-6. lukkien kilpailussa, joten Kalajoelle tuli peräti kolmoisvoitto Teija Kemppaisen ollessa toinen ja Marjaana Tavastin kolmas. Kevään 1986 menestyksistä voidaan vielä todeta Minna Korven ja Kirsi Kalliokosken Pohjois-Suomen mestaruudet tyttöjen koulusarjoissa. Sekä 3-4. että 5-6. luokkien kilpailuissa kalajokiset menestyivät myös joukkueillaan: edellisessä kirjattiin seitsemän ja jälkimmäisessä viisi ensimmäistä sijaa. Minna Korven voiton täydentäjinä olivat Riikka Mäki, Annukka Rönn, Niina Sorvala, Anne-Mari Haarala, Miia Apuli ja Marjaana Rahkola, Kirsi Kalliokoskea seurasivat Annukka Isopahkala, Susanna Rahkola, Marjaana Tavasti ja Johanna Junnikkala. Voimistelijoita valmensi ja ohjasi opettaja Elmi Letola.

Ammunnassa Sulevi Salmi saavutti SM-hopeaa pienoispistooliammunnassa 50-vuotiaiden sarjassa ja Seppo Salmi SM-hopeaa 20-vuotiaiden vapaapistooliammunnassa. Jousiammunnassa Eero Hihnala voitti TUL:n mestaruuskilpailussa hopeaa samoin kuin Simo Hihnala 18-vuotiaiden sarjassa. Marko Ainali voitti SM-pronssia 18-vuotiaiden sarjassa ja TUL:n mestaruuden 15-vuotiaiden sarjassa sekä pronssia 18-vuotiaiden sarjassa. Pentti Ainali voitti hopeaa ja pronssia. TUL:n mestaruuskilpailujen joukkuekilpailussa.

Jääkiekossa sarjakauteen 1985-1986 valmistautumista häiritsi tekojääratakoneiston käyttöönoton paha viivästyminen. Joukkue pääsi jäälle vasta kaksi viikkoa ennen sarjaa ja alkuottleut sujuivat huonosti. Ensimmäinen sarjapiste tui vasta jäähallin virallisen avausottelussa 17. marraskuuta 1985, jolloin ottelu Kokkolan Hermestä vastaan päättyi tasan 4-4. Alemman loppusarjan otteluissa KaJu yllätti kaikki: pelaaja-valmentaja Kalevi Suni sai joukkueensa erinomaiseen pelivireeseen. Ainoan tappion aiheutti Raahen Kiekko-Vesa kotonaan sarjan lopussa Junkkarien ollessa pahasti varamiehinen loukkaantumisen vuoksi. Kotihallissaan KaJu ei hävinnyt kertaakaan.
Sarjakautta 1986-1987 varten Kalajoen Junkkarien II-divisoonajoukkueeseen hankittiin merkittäviä vahvistuksia ja myös uusi valmentaja. Ylitorniolaisen Etelä-Portimon pudottua III divisioonaan siirtyi sen ja samalla koko Lapin läänin nimekkäin jääkiekkoilija Jari Nerg Junkkareihin. Samaan aikaan tuli Puolangalta Hannu Moilanen, joka kiekkoili Kalajoella kaksi kautta. Junkkareissa pelasi myös Hermeksen kasvatti Olli Lehtimäki, joka oli ollut seuransa paras tehomies edellisellä kaudella. Lyhyen ajan kokeiltavan oli myös Nivalan liukas hyökkääjä Ari Ohtamaa, mutta hänen kyvyistään ei saatu täyttä kuvaa loukkaantumisten takia. Kauden 1986-1987 kestäessä lainattiin Oulun Kärpiltä Jari Pihlajaniemi, Harri Helama, Jukka Torvela ja Reijo Seppänen. Valmentajaksi oli kiinnitetty Hermeksessä hyviä tuloksia saavuttanut kokkolalainen Jorma Saarikettu. Hänen menetelmänsä eivät tuottaneet tulosta Kalajoella. Varsinkin sarjakauden aikana suoritettu harjoittelu oli tehotonta. Junkkareit ei selviytynyt sarjan kahden parhaan joukkoon. Niihin menivät molemmat Raahen joukkueet. Junkkarit jäi viidenneksi sarjassa. Jorma Saariketun epäonnistuttua vamentajaksi nimettiin tammikuussa Kalevi Suni. Kaudella 1986-1987 Junkkarit pelasi ensimmäisena Kalajokilaakson alueen joukkueena junioreiden jääkiekon SM-sarjassa. Martti Konun valmentama B-juniorijoukkue tuli yhdeksän joukkueen lohkossa seitsemänneksi kahdeksalla pisteellä. Liigapaikkakuntien joukkueet olivat odotetusti liian vahvoja, mutta muiden kanssa ottelu olivat tasaisia. Jyrki Kortet nousi B-ikäisten maajoukkue-ehdokkaiden ensimmäiseksi varamieheksi. Hänen lisäkseen herättivät suuria toiveita Marko Vaappo, Jyrki Ojala, Marko Raiman, Jouni Isopahkala ja Mika Sorvala.

Siltojen viestin voitti Etelänkylän joukkue ja työpaikkajoukkueiden sarjan kunnanviraston joukkue. Kalajoen ladun joukkue voitti lumiveiston Suomen mestaruuden Vaasassa. Yleisurheilussa nuoret kehittyivät nopeasti. Painissa oli myös paljon harrastajia.

Osuuskauppa Lokki myi Shell-huoltamon Oy Shell Ab:lle. Hiekkasärkät Oy esitteli tiedotusvälineille vesiparatiisi- ja energikyläsuunnitelmansa. Kustannusarvio oli 1,8 miljoonaa markkaa. Kalajoen kunta osti entisen kirjakaupan kiinteistön 750 000 markalla. SKP:n Kalajoen esitti Kalajoen kuntamuodon muuttamista kaupungiksi.

Taloussihteeriksi valittiin Juhai Rinta-Rahko. Hänen jälkeensa taloussihteeriksi valittiin samana vuonna 35-vuotias Juhani Yliparkas. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin 76-vuotias Untamo Sorasto ja ensimmäiseksi varapuhemieheksi Jouni Jyrinki ja toiseksi varapuhemieheksi Pekka Siironen. Asuntosihteeriksi valittiin Paavo Tossavainen, koulutoimenjohtajaksi Eero Lehto. Vuonna 1931 rakennettu Hilman hotelli poltettiin kunnan teknisen puolen henkilöiden toimesta.
Matkailussa kunta voimisti otettaan ja ryhtyi kilpailemaan yksityisten kanssa. Tässä vaiheessa Kalajoen matkailu lähti kymmeniä vuosia jatkuneille harharetkille, mitkä ovat tulleett veronmaksajille todella kalliiksi.

Kalajoella jääkiekkobuumi oli alkamassa ja tiedotuvälineissä käytiin melkoista tiedotussotaa. Jääkiekko-otteluissa katsojamäära liikkui molemmin puolin tuhatta katsojaa. Kiekko-Junkkari-lehti otti kantaa ja Kalajoki-lehden päätoimittaja Aarre Aunola vastasi sotahuutoon. Lehdet olivat sotajalalla. Aarre Aunola erosi myöhemmin Kalajoki-lehden päätoimittajan tehtävästä.

Vuosi 1985 Kalajoella

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto ( 75v.), ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jouni Jyrinki ( 30v.). Jyrinki oli saanut kunnallisvaaleissa keskustanryhmässä 14. eniten ääniä, joten pyrkyä on ollut. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin SKDL:n Sauli Konu. Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen ja jäseniksi Raili Myllylylä, joka sai kunnallisvaaleissa keskustan ryhmässä 42. eniten ääniä. Häntä ei siis valittu valtuustoon, mutta hänet valittiin kaupunginhallitukseen. Muita kunnanhallitukseen valittuja olivat Martti Puskala, Erkki Tilvis, Erkki Manninen, Martti Isokoski, Edvin Tokola ja Heimo Myllymäki, joka ei enää ollut ehdolla kunnallisvaaleissa. Vuoden 1984 kunnallisvaaleissa äänet jakaantuivat seuraavasti: keskusta 2626, SKDl 830, SDP 347, SMP 228 ja SKL 86.

Maakuntaviesti hiihdettiin Kälviällä ja A-sarjasta kuusi joukkuetta jäi pois kovan pakkasen takia. B-sarjasta jäi pois 16 joukkuetta mukaan luettuna Kalajoen joukkueet. Muutoin Kalajoen urheilu oli nousukiidossa. Seppo Salmi voitti ilmapistooliammunnassa SM-hopeaa. Johanna Ylitalo voitti Hopeasomman 15-vuotiaiden 5 km:n matkan ja Pia Hihnala oli 22. Jousiammunta eli voimakasta nousukautta. Simo Hihnala voitti 15-vuotiaiden TUL:n mestaruuden ja Eero Hihnala voitti 45-vuotiaiden TUL:n mestaruuden jousiammunnassa, Marko Ainali menestyi erinomaisesti kauden aikana. Kalajoen Junkkareiden lentopallojokkue nousi kakkossarjaan. Jalkapallokoulussa oli 72 nuorta. Kalajoen Junkkarit oli Keski-pohjanmaan piirin paras yleisurheiluseura. Antti Haapakoski teki ikäkausiurheilussa 13-vuotiaiden Keski-Pohjanmaan piirinennätyksen muun muassa korkeushypyssä tuloksella 175 cm. Tiina Latukkaa voitti 16-vuotiaiden hallikisoissa kolme piirinmestaruutta. Harri Suni voitti kolme piirinmestaruutta, Tiina Latukka voitti myös kolme piirinmestaruutta ja Veli-Matti Mehtälä voitti kultaa ja hopeaa. Johanna Ylitalo voitti piirinmestaruuskilpailuissa 3000 metrin juoksun ja oli 1500 metrin juoksussa toinen. Jaana Ahokas oli 100 metrin ja 200 metrin juoksuissa kolmas. Jari Saari oli 200 metrin ja 400 metrin juoksussa kolmas. Heikki Isopahkala oli miesten kiekonheitossa toinen ja Veli-Matti Mehtälä kolmas. Tiina Latukkaa voitti SM-pronssia 16-vuotiaiden 7-ottelussa. Veli-matti Mehtälä voitti hopeaa KLL:n mestaruuskilpailuissa kiekoneheitossa tuloksella 48,42. Pasi Priuska oli SM-pyöräilyssä 16-vuotiaiden sarjassa viides. Kalajoen Junkkarit pelasi pesäpalloa perussarjassa. Kalajoen Pallo anoi Kalajoen Junkkareilta seuran jaostoksi pääsyä. Painonnostossa Kalajoen Junkkarit oli Keski-pohjanmaan piirin paras seura. Painin harrastus oli myös nousussa, sillä painikilpailuihin osallistui peräti 96 poikaa.

Silotjen viestissä työpaikkajoukkueiden sarjan voitti Topi-Kalustajan joukkue. Etelänkylän joukkue voitti kyläjoukkueiden sarjan. Jukka-Pekka Ojala voitti kaksi nuorten piirinmestaruutta hiihdossa. Kunniakierroksella kerättiin rahaa 18 000 markkaa. Eniten kierroksia kiersi tunnina aikana Tapani Ylitalo 44 kierrosta, Kari Ojala 42 kierrosta ja Heikki Rahkola 38 kierrosta.

Kalajoen Junkkareiden II divisioonakausi 1984-1985 osoitti, ettei oma pelaajamateriaali ole riittävä ainakaan lohkon kärkipäähän nousemiseksi. Kun Kalajoen Junkkareiden juniorityö oli siinä vaiheessa vielä melko kehittymätöntä, eikä 16-18-vuotiaiden joukosta ollut löydettävissä montakaan tulijaa, ainoa mahdollisuus oli etsiä joitakin vahvistuksia muualta. Kesäkuussa 1985 kirjoittivatkin Kokkolan Hermeksen parhaa puolustajat Jorma Malkamäki ja Kenneth Björkudd sopimuksen Junkkaireiden kanssa. Samana kesänä saapui Kalajoelle Oulusta Kärppien juniorijoukkueissa maalivahtina kaikenvärisiä SM-mitaleita saavuttanut Pasi Turpeinen. Opiskelupaikan hänelle Raahen Porvari- ja kauppakouluun järjesti siellä opettajana toiminut kalajokinen Erkki Aho. Sarjakaudella 1985-1986 Turbon pelivire oli loistava ja lähes kaikki lohkon valmentajat pitivät häntä alueen II divisoonan parhaana maalivahtina. Kauteen 1985-1986 valmistautumista häiritsi sinänsä hyvissä ajoin tulleen tekojääratakoneiston käyttöönoton paha viivästyminen. Joukkue pääsi jäälle vasta viikkoa ennen sarjakauden alkua.

Kalajoen kunta takasi 250 000 markan lainan Suomen kiinteistöpankille ja 200 000 markan lainan Jääkiekkoliittosäätiölle. Päätökset asiasta valtuusto oli tehnyt jo edellisen vuoden joulukuussa numeroin 25-8, kahden ääenstäessä tyhjää.

Kalajoen-Raution seurakuntayhtymän leirikeskus saatiin harjakorkeuteen Kivirannassa. Rakennuksen vihkimisen käyttöönsä suoritti piispa Olavi Rimpiläinen. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Tapani Nokkala irtisanoutui tehtävästään. Jukka Kauppila nimitettiin Kalajoen verojohtajaksi 1.7.1985 alkaen.

Särkät Soi tapahtumassa soittivat Veikko Ahvenainen, Seppo Valkeaoa, Antti Juvonen, Veijo Laine, Seppo Lankinen, Risto Kivekäs, Seppo Leino, Unto Jutila, Floreco Fiori ja John Molinari. Rahjan neljännet kalajuhlat keräsivät runsaasti väkeä. Uusi terveyskeskus vihittiin. Juhlapuhujana oli lääkintöhallituksen pääjohtaja Matti Ruokola. Terveyskeskus oli tullut marksamaan 13,5 miljoonaa markkaa.

Esa Jalkanen jätti elinkeinoasiamiehen tehtävät ja uudeksi elinkeinosasiamieheksi valitti Risto Nuutilainen. Kunnansihteeriksi valittiin 25-vuotias Timo Halonen ja matkailuasiamieheksi Anne Pentti. Kalajoen Hiekkasärkät Oy julkisti uuden Kesämaaideansa. Kysymys oli todellisuudessa Satumaaidean varastamisesta Tapioland Oy.ltä. Raution kirkkoherraksi valittiin Jorma Manninen. Rantakallan uimala kunnostettiin ja otettiin käyttöön. Ruotsalaisen ysytävyyskunnan Vansbron nuoria vieraili Kalajoella muun muassa Kallan kareilla. Vansbro on tunnetun ruotsalaisen Gunde Svanin kotikunta. Raution seurakunnassa oli asukkaita 1121 ja Kalajoen seurakunnassa 7485. Kalajoen asukasluku 1.1.1985 oli 9108.

Kalajoki vuonna 1984

Rantajuna aloitti liikennöintinsä Kalajoen Hiekkasärkillä

Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä Ylivieskassa Kalajoen joukkue sijoittui sijalle 14. Viestin voitti Pedersöre ja seuraavina olivat Haapajärvi ja Himanka. Haapajärvn joukkueessa hiihti 16-vuotiaiden osuudella Mika Myllylä. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Ari Heininen, Sari Ruhkala, Päivö Paavola, Vesa Räihälä, Jukka-Pekka Ojala, Marko Prittinen, Antero Alatyppö ja Tapani Ylitalo. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue sijoittui sijalle 21.

Jussin lenkin nopein oli Päivö Paavola. Kalajoen Junkkarien jääkiekkojoukkkue nousi II-divisioonaan. Kalajoen Junkkarien painonnosto oli Keski-Pohjanmaan ykkönen. Nostajista voidaan mainita Simo Saari, Juha Roukala ja Markku Roukala. Juha Roukala voitti 23-vuotiaiden sarjassa SM_kultaa. Sulevi Salmi voitti ilmapistoolin 45-vuotiaiden sarjassa SM-kultaa. Voimistelun taso alkoi Kalajoella nousta Elmi Letolan ja Eila Pahkalan ohjauksessa. Myös paini alkoi uutena lajina kiinnostaa entistä enemmän. Harjoituksissa kävi 10-15 poikaa.
Maastojuoksun piirinmestaruuskilpailuissa joukkue Oili Sorvari, Merja Myllylä ja Maire Raitapuro voitti piirin mestaruuden. Kunniakierroksen saldo oli 29 273 markkaa. Keijo Pesu keräsi 6200 markkaa, Veikko Ruonala 4500 markkaa ja Mikko Siirilä 3000 markkaa.

Kalajoen Junkkareiden juhannuskisoissa 100 m voitti Petri Keskitalo tuloksella 11,12, 800 metrin juoksun voitti Timo Lehto ajalla 1.51,58. Moukarinheiton Hannu Polvi tuloksella 71,66 ja naisten pituushypyn Arja Jussila tuloksella 623. Nuorten sarjoissa Kalajoen Junkkarit saavutti kuusi piirinmestaruutta, joista kolme voitti Harri Suni. Ikäkausiurheilussa oli kova nousukausi. Nimistä voidaan mainita Johanna Ylitalo, Antti Haapakoski, Juha Haarakangas, Tiina Latukka jne. Pyöräilyn nuorten SM-kisat järjestettiin Rautiossa. Harri Ojala palkittiin Kalajoen Junkkareiden parhaana urheilijana.

Kalajoen Osuuskauppa liittyi alueosuuskauppaan ja alueosuuskaupan päivittäis- ja erikoistavaralinjan johtoon nimitettiin Kalajoen Osuuskaupan johtaja Pauli Valkama. Alueosuuskauppa Lokin toimitusjohtajaksi nimitettiin Ylivieskan Osuuskaupan toimitusjohtaja Pekka Keränen.

Roosin leipomo varasi tontin Kalajoelta. Mainos-Aalto mainostoimisto aloitti Kalajoella. Yrittäjänä Ann-Britt Sundqvist. Rantajuna aloitti toimintansa. Yrittäjänä Esa Jalkanen. Satumaa-idea löi Kalajoen kunnan ällikällä. Allan Seikkulan ja Erkki Ahon ideoima Satumaan toteutus estettiin kunnan toimesta ja ideat varastettiin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, jonka hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Ideat toteutettiin myöhemmin nimellä JukuJukumaa. Verojohtaja Paavo Honkela kuoli 18.5.1984.

Kalajoen valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto ja varapuheenjohtajiksi Veikko Murtoniemi ja Heimo Myllymäki. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirikokous pidettiin Kalajoella. Puhujina Ahti Pekkala ja Paavo Väyrynen. Kuntavaaleissa Kalajoella ääenstysprosentti oli 80,9. Äänestäjiä oli 5159. Paikat jakautuivat seuraavasti; keskusta 19, kokoomus 7, SKDL 6, SDP 2, SMP 1. Vaalien ääniharava oli lääkäri Auli Roslander 259 äänellä. Tekojääratahanke kaatui valtuustossa äänin 26-8. Paineilmanhallin hankintaan 100 000 markan avustus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa äänin 7-2. Hallitoimikunnan puheenjohtajana toimi Jussi Letola.

Lumiviestokilpailut aloitettiin Tapio Tuvalla. Kalajoen Ladun lumiveistojoukkue selvisi valtakunnalliseen loppukilpailuun. Joukkueeseen kuuluivat Reijo Kärkkäinen, Esko Kinnunen ja Tapio Kinnunen. Kuutamohiihto käynnistyi 25 vuoden tauon jälkeen Tapion Tuvalla. Särkät Soi jälleen totuttuun tapaan Unto Jutilan, Veikko Ahvenaisen, Seppo Valkeajoen ym. tuttujen nimien tahtiin. Carmen Carossa Yhdysvalloista oli yksi tapahtuman ulkomainen vieras.
Kalajoen kappalaiseksi nimitettiin Rauli Junttila.

Ennätystulvat koettelivat Kalajokea. Kalajoen Luonnonsuojeluyhdistys perustettiin. Perustajajäseniä olivat muun muassa Markku Männistö, Erkki Aho, Ahti Ojala, Kauko Hihnala, Eero Laukkanen, Asta Liias, Marketta Junttila, Terhi Tanhuala, Marko Sievänen

Kalajoki vuonna 1983

Erkki Aholta estettiin osallistuminen Kalajoen Osuuskaupan osuuskuntakokoukseen vaikka hän oli Kalajoen Osuuskaupan jäsen. Kokous pidettiin Ravintola Kultakalassa ja vahtimestareille oli annettu ohje, ettei Erkki Ahoa saa päästään kokoukseen. Kalajoen Osuuskaupassa oli johtamisongelma, jonka nimi oli Pauli Valkama. Johtamistoiminnan virheet alkoivat paljastua tilinpäätöksissä. Osuuskaupan johtokunnan jäsenet eivät uskaltaneet puuttua toimitusjohtajan henkilökohtaiseen ongelmaan. Syksyn osuuskuntakokouksessa Kalajoen Osuuskauppa päätti liittyä alueosuuskauppaan. Minun, Erkki Ahon, käsityksen mukaan Kalajoen Osuuskauppa tuhoutui heikkoon johtamiseen, jota edisti toimitusjohtajan henkilökohtainen ongelma.

Erkki Aho vuokrasi Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueella olevan leiribaarin. Katso
Syrjinnän kohteena jo lähes 30 vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html

Katso Työkokemus
http://www.erkkiaho.com/tyokokemus.html

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Veikko Murtoniemi ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Heimo Myllymäki. Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen ja varapuheenjohtajaksi Toivo Niva, jäseniksi Elsa Tolonen, Jorma Juusola, Erkki Tilvis, Erkki Manninen, Martti Isokoski ja Martti Lindvall.
Toivo Niva kuoli 23.8.1983. Hänen tilalleen kaupunginhallitukseen valittiin Edvin Tokola. Kunnanhallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Väinö Oksanen.

Kevään eduskuntavaaleissa Kalajoella äänimäärät jakautuivat seuraavasti: keskusta 2511, kokoomus 907, SKDL 823, SMP 564, SDP 468, SkL 114, KV 4. Suurimmat voittajat olivat SMP ja SDP.

Keskipohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Toholammilla. Himanka voitti kisan ja Kalajoki oli 10. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Päivö Paavola, Johanna Ylitalo, Ari Heininen, Marko Prittinen, Harri Junnikkala, Tapani Keskitalo ja Tapani Ylitalo. B-sarjan voitti Himangan II-joukkue ja Kalajoen II-joukkue oli 15. Himangan III-joukkue oli 28.

Kalajoella järjestettiin suviseurat, johon osallistui yli 80 000 henkilöä. Särkät Soi tapahtumaan osallistui yli 10 000 henkilöä. Kalajoen kunta rakensi Leppikarvon majan yritysten käyttöön.

Kalajoen Junkkarien 18v. Poikien joukkue voitti 3x5 km:n piirinmestaruuden. Joukkueessa hiihtivät Juho Prittinen, Jukka-Pekka Ojala ja Harri Junnikkala.
Jussi Kurikkalan muistokisoissa päämatkan voitti Viitasaaren Viestin Kauko Kanervo, toiseksi tuli Ylivieskan Kuulan Erkki Mustola. Naisten sarjan voitti Anne Piispanen ennen Kaija Torppaa.
Jussinlenkki hiihdettiin 15. kerran ja nyt ajan kanssa. Tämä menettely karsi osanottajia rajulla tavalla.
Kalajoen Junkkarien jääkiekkojoukkue pelasi III-divisioonassa. Joukkuen tehomiehiä olivat Pentti Turpeinen, Raimo Tiinanen, Kalevi Suni, Esa Hautamäki Pekka Priuska, Juha Priuska, Pasi Nikupaavo, Pekka Tainio ja Ilkka Letola.
Kalajoen Junkkarien painnonnoston kirkkaimmat tähdet olivat Juha ja Markku Roukala. Siltojen viestin voitti Ylipään joukkue. Joukkueessa juoksivat Jori Rautio, Timo Keskisipila, Tapio Okkonen, Mika Mäenpää, Jouni Keskisipilä ja Matti Ojala.
Piirinmestaruusmaastoissa Tapio Korva voitti 10 km:n juoksun, Johanna Ylitalo 13-vuotiaiden 2 km:n juoksun ja Samuli Sinkkonen 11-vuotiaiden 1 km:n juoksun.
Kunniakierros tuotti 19505 mk. Kejo Pesun tulos oli 2756 markkaa ja Lauri Järvinsen 2905 markkaa.
Yleisurheilun piirinmestaruuskilpailuissa Kalajoen Junkkarit voitti 9 piirin mestaruutta. Näistä Harri Suni 4, Harri Ojala 3, Jaana Ahokas ja Kimmo Partanen kumpikin yhden.
Kalajoen Junkkareiden juhannuskisoissa miesten 800m voitti GIF:n Timo Lehto ajalla 1.51,70. Korkeushypyn voitti Erkki Niemi tuloksella 215 cm. Naisten 200 m voitti Margareta Honkaharju Kälviän Tarmo ajalla 24,69. Miesten 200 metriä voitti Oulun Pyrinnön Jouko Hassi tuloksella 21,30.
Harri Ojala voitti moukarinheiton nuorten Suomen mestaruuden tuloksella 57.82. Jousiammunta käynnistyi Kalajoella. Kalajoen Riento kukisti Kalajoen Junkkarit lentopallossa nuemroin 3-2 (11-5,15-9.11-15,15-8,15-11)

Valkeanlinnan kello täytti 100 vuotta 3.1.1983. Liikkeen on perustanut Frans Ochenström Oulussa.
Matkailuhotellin laajennus- ja perusparannustyöt aloitettiin. Alakerran baaritiloja laajennettiin ja ruokasali laajeni 159 neliön verran.
Kalajoen ratsutalli aloitti toimintansa. Yrittäjinä Minna Leppälä ja Tytti Siltala. Kalajoen ratsutalli järjesti ensimmäiset ratsatuskilpailut Kalajoella. E.Yrjänä & Knit täytti 50 vuotta. Kalajoen urheiluliike aloitti toimintansa, yrittäjinä Pentti ja Kaisa Hannula. Lomaliiton kylpylähankkeesta uutisointiin näyttävästi. Sarja-Kaluste aloitti toimintansa. Yrittäjinä Risto ja Raimo Vähäsarja. Terveyskeskuksen työt käynnistyivät. Kalajoen Myynti jatkoi toimintansa kauppiaana Auvo Torvi. Yrittäjäpalkinto luovutettiin A. Santaholma Oy:lle.

Kalajoella virisi keskustelu Jussi Kurikkalan muistomerkin pystyttämisestä. Kalajokisia osallistui Ateenan maratonille. Juha Petrelius, Juhani Kamunen ja Markku Haarala pääsivät maaliin saakka, mutta Heikki Isopahkala joutui keskeyttämään.

Kalajoen Vappukulkueeseen osallistui yli 200 henkilöä. Juhlatilaisuudessa puhujana oli kansanedustaja Juhani Vähäkangas Raahesta. Wilhelm von Schwerinin kuolemasta tuli kuluneeksi 175 vuotta.
Heikki Niskakangas väitteli tohtoriksi aiheenaan Rojaltit ja palvelumaksut kansainvälisessä vero-oikeudessa.

Kalajoki vuonna 1982

Kuva uuden ravintola Kultakalan avajaisista.

Kalajoen seurakuntaan kuului 7303 henkilöä, joista naisia oli 3676 ja miehiä 3624. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 224. Poikia syntyi 68 ja tyttöjä 72. Miehiä kuoli 16 ja naisia 39. Raution seurakunnan väkiluku oli 1133. Poikia syntyi 9 ja tyttöjä 10.

Kalajoen kunnassa jaetaan vuosittain matkailullisista ansioista palkinto. Vuonna 1982 tuo palkinto eli matkailumajakka annettiin Esa Tanskalle.
Kalajoen kunta osti matkailuhotellin. Kauppahinta oli 600 000 markkaa. Hiekkasärkkien Infopisteen rakennussuunnittelu herätti keskustelua. Piirustukset laati arkkitehtitoimisto KMV ja rakennuksen rakentaminen tuli maksanaan 90 000 markkaa. Kalajoen kunta myi matkailuhotellin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle kauppahinnan ollessa 675 000 markkaa. Hiekkasärkkien leirintäalue oli edelleen Suomen suosituin ja siellä yöpymisvuorokausien määrä oli 82427.
Kalajoen Osuuskauppa avasi uuden ravintola Kultakalan, jossa oli 246 asiakaspaikka.

Rahjan satamaradan perusselvitys valmistui. Sen oli laatinut Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto. Selvityksen mukaan hanke oli kannattava, mutta VR suhtautui hankkeeseen nihkeästi. Rauma-Repola pakkolomautti 100 henkilöä ja 150 henkilöä siirtyi Mäntyluotoon.

Vuorenkallion siunauskappelin harjannostajaisia vietettiin 15.1.1982. Vasankarin nuorisoseuran saneeraus valmistui. Sotainvalidien Veljesliitton Kalajoen osasto juhli 40-vuotista toimintaansa. Hiihtomajan laajennus valmistui voimailutilojen osalta. Painnostokoulu aloitti toimintansa. Simo Saari sijoittui neljänneksi painnonnoston SM-kisoissa 82,5 kg:n sarjassa tuloksella 227,5 kg.

Presidentin vaalitsijamiesvaaleissa Kalajoen ehdokkaista yksikään ei tullut valituksi. Untamo Sorasto kesk. sai 2621 ääntä, Martti Lindvall SKDL sai 897 ääntä, Martti Isokoski kokoomus sai 821 ääntä ja Antturi Junttila kristilliset sai 160 ääntä.
Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Untamo Sorasto. Varapuheenjohtajistä käytiin suhteellinen vaali, jossa Heimo Myllymäki ja Veikko Murtoniemi saivat molemmat saman tuloksen ja arvalla valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Heimo Myllymäki ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Veikko Murtoniemi.
Nuoren Keskustan Liiton Pohjois-Pohjanmaan piiri piti kokoustaan Kalajoela. Mukana olivat myös NKL:n puheenjohtaja Matti Vanhanen ja sihteeri Seppo Kääriäinen.

Ministeri Jouko Kajanoja vieraili Kalajoella. Kalajoen vappukulkueessa oli runsaasti osanottajia ja kulkueessa liput hulmusivat. Juhlatilaisuudessa oli puhuja kansanedustaja Helvi Niskanen.

Särkät Soi-tapahtumassa olivat esiintymässä muun muassa Arto Kivekäs, Unto Jutila, Seppo Lankinen, Seppo Leino, Veikko Ahvenainen, Anatoli Beljajev, Maurice Vittenet.
Kotiseutujuhlien aiheena oli siirtolaisuus.

Nyrkkeily oli suosiossa ja Kalajoen teattteritalolla järjestettiin nyrkkeilykilpailut. 67 kg:n sarjassa Rovaniemen Reippaan Reima Tapio voitti Kalajoen Riennon Jari Forsin numeroin 3-0.
Kalajoen Junkkarit pelasi jääkiekkoa III-divisioonassa ja sijoittui kolmanneksi.
Seppo Salmi voitti hopeaa SM-kisoissa ilmapistooliammunnassa.

Jussi Kurikkalan muistokisoissa miesten 15 km:n hiihdon voitti Heikki Torvi. Toiseksi sijoittui Sotkamon Jymyn Jouko Liljeroos ja kolmanneksi Kuhmon Kivan Keijo Vähäkangas, Pääpalkintona oli edellisvuosien tapaan sauna. Naisten 5 km:n hiihdon voitti Anne Piispanen ja toiseksi sijoittui Merja Myllylä.

Maakuntaviestissä Kalajoki oli neljäs. Maakuntaviestin voitti Veteli. Ylivieska oli toinen, Himanka kolmas ja Kalajoki neljäs. Maakuntaviesti hiihdettiin Reijsjärvellä. Kalajoen joukkueessa hiihtivät Piviö Paavola, Merja Myllylä, Ari Heininen, Harri Junnikkala, Aulis Harju, Jukka-Pekka Ojala, Tapani Ylitalo ja Keijo Siipo. Kalajoen II-joukkue sijoittui B-sarjassa sijalle 15

Kalajoen parhaimmiksi urheilijoiksi lajeittain arvostettiin Veikko Ahola yleisurheilu, Merja Myllylä hiihto, Jarmo Männikkö lentopallo, Kalevi Puusaari suunnistus, Aulis Harju ampumahiihto, Juha Roukala painonnosto, Jari Fors nyrkkeily, Sulevi Salmi ammunta, Esko Ojala raviohjastus, Minna Kärjä voimistelu, Eero Kerola moottoriurheilu ja Jouni Keskisipilä pyöräily.

Jouko Elevaara vieraili Kalajoella opastamassa nuoria urheiljoita ja totesi, että kalajokinen raaka-aine on vielä jalostamatta. Kalajoen ikäkausiurheilu eli voimakasta nousukautta. Toiminnassa mukana olivat Johanna Ylitalo, Tiina Latukka, Samuli Sinkkonen, Antti Haapakoski, Päivi Rönni jne.
Kalajoen juhannuskisat olivat kovatasoiset. Kisoissa saavutettiin seuraavia tuloksia: 100 m aidat 1. Tiina Lindgren TuUL 14,61, 2. Paula Keihäskoski KeKi 14,84, 3. Leena Spoof VaVa 14,91. Naisten 1500 m 1. Päivi Tikkanen Järvenpään Palo 4.26,5 2. Teija Virkberg Raahen Vesa 4.27.0 Miesten 5000 m: 1. Esa Liedes Oulun Tarmo 14.12,7 2. Martti Kiilholma Kankaanpään Urhelijat 14.15,2 Miesten 1500 m 1. Veikko Ahola Kalajoen Junkkarit 3.50,08 2. James Munyala Kenia 3.50,10. Moukari 1. Juha Tiainen LUM 75.08, 2. Harri Huhtala TP 74,18

Kalajoki vuonna 1981

Vuonna 1981 Kalajoen väkiluku oli 8760 henkilöä. Avioliittoja solmittiin 61 ja avioeroja oli 5 kappaletta. Kalajoen seurakunnan väkiluku oli 7078 henkeä, jossa lisäystä edelliseen vuoteen oli 112. Raution seurakunnan väkiluku oli 1135, jossa lisäystä oli 12.

Keskipohjanmaan maakuntaviesti hiihdettiin Kalajoella. Pääsylippuja ei voitu myydä kuin 6500, mutta kisoja seurasi noin 10 000 katsojaa, ja jos otetaan huomioon hiihtäjät, huoltajat, toimitsijat ja talkooväki, niin kisoja seuraavien kokonaismäärä nousee 11 000:een. A-sarjan voitti Haapajärvi, Ylivieskan oli toinen ja Himanka kolmas. Kalajoen joukkue sijoittui yhdeksänneksi. Joukkueessa hiihtivät Keijo Siipo, Merja Myllylä, Ari Heininen, Jukka-Pekka Ojala, Tapani Ylitalo, Seppo Korpi, Reijo Kalliokoski ja Päivö Paavola. B-sarjassa Kalajoen II-joukkue sijoittui10:nneksi ja kolmosjoukkue oli 31.

Jussi Kurikkalan muistokisojen miesten sarjan voitti Kuhmon Kivan Keijo Vähäkangas. Pääpalkintona oli sauna. Toiseksi sijoittui Valkeakosken Kajon Risto Kujala ja kolmanneksi edellisen vuoden voittaja Kuusamon Era-Veikkojen Tarmo Määttä.
Naisten sarjan voitti Päivi Renkola ennen Helena Takaloa ja Pirkko Määttää.

Puulaakiviestit olivat edelleen suosittuja. Kyläsarjassa 5 x 2,5 km:n viestissä oli kymmenen joukkuetta. Kisan voitti Rahjankylä, toiseksi tuli Kärkinen ja Pohjankylä oli kolmas. Miesten työpaikkajoukkueiden 4 x 2,5 km:n viestissä voiton vei Rauma-Repolan joukkue ennen Junnikkalan Sahan ja Nivat & Forsin joukkueita. Naisten työpaikkajoukkueiden 3 x 2,5 km:n viestin voitti Kalafur ja toiseksi tuli Rantakallan joukkue ja kolmanneksi Rauma-Repolan joukkue.
Jussin lenkille osallistui jälleen uusi ennätysmäärä hiihtajiä, sillä osanottajia oli peräti 654. Keväällä juostussa Siltojen viestissä oli vain neljä joukkuetta.

Keskusurheilukentän vihkiäiskilpailuja seurasi n. 1000 katsoja. Kentän avauksen suoritti Kosti Rasinperä. Kaarlo Maaninka voitti 5000 m:n juoksun ajalla 14.01,46. Pituushypyssä Kalajoen Pentti Turpeinen sijoittui toiseksi voittajan kanssa samalla tuloksella 682.
Kalajoen Junkkareiden kansallisissa yleisurheilukilpailussa parhaasta tuloksesa vastasi keihäänheitäjä Aimo Aho, jonka tulos oli 84,20. Toiseksi sijoittui Tapani Rinta-Keturi tuloksella 78,80 ja kolmannenksi Jorma Markus tuloksella 78.60. Seiväshypyn voitti Rauli Pudas tuloksella 530 ja samaan tulokseen ylti myös Tapani Haapakoski. Kimmo Pallonen oli kolmas tuloksella 520. 3000 m:n juoksu voitti Martti Kiilholma tuloksella 8.08,0.

Kalajoen kunnanvaltuuston puheenjohtajana jatkoi lääkäri Untamo Sorasto. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Veikko Murtoniemi (kesk.) ja toiseksi Heimo Myllymäki (SMP). Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Väliverronen, varapuheenjohtajaksi Väinö Oksanen ja jäseniksi Erkki Tilvis, Erkki Manninen, Martti Isokoski, Toivo Niva, Martti Lindvall, Martti Puskala ja Jorma Juusola.

Matti Kyllönen sai valmiiksi paljon keskustelua herättäneen Kalajoki-Raution historian. Kirja herätti paljon keskustelua ja siihen tehtiin myöhemmin korjauspainos. Rahjan syväsatamaan rakennettiin ja rakentaminen eteni aikataulun mukaisesti. Eräänlaisia harjannostajaisiakin vietettiin. Kalajoen Osuuspankin uutta toimitaloa rakennettin vanhan sillan päähän. Metalliteollisuudella Kalajoella meni hyvin. Kalajoen Metalli Oy:lle rakennettiin uutta hallitilaa. Tuuran Konepaja Oy uudisti kalustoaan. Kalajoen Osuuskauppa avasi uuden maatalousmyymälän Sokos-tontille. Säästökuoppa niminen yritys aloitti toimintansa. Liike keskittyi vaatteiden myyntiin. Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueella valmistui viisi uutta mökkiä ja nyt mökkien määrä oli 68. Pihvitupa aloitti toimintansa. Yrittäjinä olivat Sirkka ja Kalevi Elonen. Vasankarin nuorisoseuraa kunnostettiin talkoovoimin ja Hiihtomajaa laajennettiin. Siunauskappelin rakennustyöt alkoivat syksyllä. Kauppajengia laajennettiin. Pentti Niemelä aloitti autovuokrauksen. Raution Kisailijat täytti 50 vuotta. Kalajoella juhlittiin koululaitoksen 100 vuotista taivalta. Kalajoen kotiseutujuhlan teemana oli satavuotias nuorisoseuraliike, Kalajoen oma nuorisoseura on perustettu 1894.

Särkät Soi seitsemännen keraan. Harmonikkojen kirkkokonserttia oli seuraamassa myös maaherra Erkki Huakipuro puolisoineen. Särkät Soi tapahtumassa esiintyivät Helka Kymäläinen, Veikko Ahvenainen, John Molinari, Friedrcih Lips, Unto Jutila, Seppo Leino ja Erkki Ihalainen.

Raution pitkäaikainen kunnansihteeri Yrjö Ainali kuoli helmikuussa 1981. Ainali toimi Raution kunnansihteerinä vuosina 1944 -1973, siis kuntaliitokseen saakka. Yrjä Ainalin isä oli maanviljelijä ja valtiopäivämies.

Tasavallan presidentin vaalit näkyivät myös Kalajoella. Valitsimiesehdokkaina Kalajoelta oli Untamo Sorasto (kesk.), Martti Isokoski (kok.) Martti Lindvalla (SKDL) ja Artturi Junttila (kristilliset). Johannes Virolainen vieraili Kaljaoella 21.12.1981 yläasteen juhlasalissa. Sali oli ääriään myöten täynnä.