Kalajoen kristillisen
kansanopiston syntysanat lausuttiin toimitusjohtaja Felix Kontion
kodissa 3.12.1937 kokouksessa, johon hänen kutsuaan noudattaen oli
saapunut 10 osanottajaa. Heistä viisi, Kontion lisäksi kirkkoherra
Einari Peura, maanviljelijät Oskari Junttila ja Jeeli Eskola sekä
opettaja Armo Vaismaa valittiin laatimaan sääntöehdotus ja
kutsumaan koolle kansanopiston perustava kokous.
Tämä kokous pidettiin
28.2.1938 Ylivieskan ruokoushuoneessa, johon oli kokoontunut n. 40
ystäväpiirin jäsentä. Yksimielisesti perustettiin
”Keski-Pohjanmaan kristillisen kansanopiston kannatusyhdistys”.
Opiston kotipaikaksi hyväksyttiin Kalajoki. Kahdeksanjäsenisen
johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kontio ja sihteeriksi Vaismaa.
Johtokunta kokoontui ahkerasti valmistavien toimenpiteiden
hoitamiseksi.
Päätettiin 15.10.1938
tiedustella neljältä henkilöltä, niiden joukossa pastori Mikko
Torviselta, olisivatko he halukkaita ryhtymään opiston johtajan
tehtävään ja saadakseen siihen mahdollisen pätevyyden menemään
johonkin kansanopistoon suorittamaan käytännöllisen harjoittelun.
Puheenjohtaja ilmoitti 28.12.1938 johtokunnan kokouksessa, että
Torvinen oli lupautunut harjoittelemaan Sörnäisten kristillisessä
kansaopistossa Helsingissä. Johtokunta hyväksyi sen ja päätti
Torviselle harjoitteluajalta maksettavan palkkion määrän. Kolme
päivää ennen talvisodan syttymistä 27.11.1939 kannatysyhdistyksen
kokouksessa Kalajoen opistorakennuksessa hyväksyttiin näin kuuluva
pykälä: ”Nykyisin vallitsevan vaikean ja Venäjän taholta
uhanalaisen tilanteen johdosta kokous tuli siihen tulokseen, että
kansanopiston alkaminen on siirrettävä syksyyn 1940.”
Johtokunnan seuraava
kokous voitiin pitää vasta 23.6.1940. Johtokunnan kokouksessa
14.9.1940 puheenjohtajaksi valittiin Martti E. Miettinen. Samassa
kokouksessa opiston opettajapaikat pantiin haettavaksi 12.10.1940
mennessä väliaikaista täyttämistä varten lukuvuodeksi 1940-41.
Oppilaaksi ilmoittautumiselle pantiin sama määräaika. Hakuajan
päätyttyä johtokunnan kokoontuessa 12.-13.1940 tilanne muodostui
varsin vaikeaksi. Oppilaita oli ilmoittautunut 33. Opiston
väliaikaisen johtajan tointa ei ollut hakenut kukaan pätevä
henkiö. Pöytäkirjan mukaan ”opettajissa ei ollut ketään
uskovaista tai edes tunnettua hakijaa”. Ainoastaan tyttöjen
käsitöiden opettajaksi oli hakenut muodollisesti pätevä henkiö.
”Kun sopivaa johtajaa ei
ollut ilmaantunut ja tarjolla olevin voimin ei uskallettu työtä
aloittaa, niin opettaja Vaismaa tarjoutui mahdollisesti ottamaan
toimen vastaan, jos siten päästäisiin asiassa eteenpäin.”
Kokouksessa ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, kun toiset
olivat sitä mieltä, että voitaisiin aloitaa uskottomillakin
opettajilla, kunhan väliaikainen johtaja olisi uskovainen. Toiset
pitivät taasen tiukasti kiinni siitä periaatteesta, että kaikkien
opettajien, vaia väliaikaistenkin, tulisi olla uskovaisia ja
kristillisyyden piirissä tunnettuja henkilöitä.
Kokous keskeytettin kello
23.30 ja sitä päätettiin jatkaa seuraavana aamuna klo 8. Silloin
Vaismaa sanoi asiaa harkituaan kieltäytyvänsä johtajan toimesta.
Soitettiin opettaja Aaro Eskolalle ja pyydettiin häntä, koska hän
aikaisemmin oli ollut suostuvainen. Mutta hänkään ei uskaltanut
ryhtyä tehtävän hoitamiseen.
Puheenjohtaja luki
kokouksessa 7.10.1940 päivätyn Mikko Torvisen kirjeen, joka oli
vastauksena hänen tiedusteluunsa. Suorittaessaan
opetusharjoitteluaan Sörnäisten kristillisessä kansanopistossa
Helsingissä Torvinen oli käynyt kouluhallituksessa tiedustelemaas
opiston toiminaan aloittamista lokakuussa 1940. Tiedustelun tulos oli
ollut kielteinen, Ei ollut riittäviä, välttämättömiä
perusteita aloittamiseen jo samana syksynä. Niinpä esim.
väliaiaistenkin ja epäpätevien opettajien valitsemiseen oli
saatava kouluhallituksen hyväksyminen ennen toiminnan aloittamista
ja valtionapua ei voisi saada enää syyslukukaudeksi. Tästä
huolimatta Kontio kannattajineen halusi opiston toiminnan
aloitettavaksi heti.
Kun asiasta ei millään
päästy yksimielisyyteen, varapuheenjohtaja Kontio esitti
äänestyksen toimittamista, Kunkin mieltä kysyttäessä
puheenjohtajan lisäksi viisi muuta läsnäolevaa kannatti opiston
toiminnan siirtämistä seuraavaan syksyyn. Sen sijaan
varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä ehdottivat edelleen, että
aloitettaisiin heti käytettävissä olevin opettajavoimin, joita ei
tunnettu, ja jotka eivät kuuluneet uudenherätyksen ystäväpiiriin.
Äänien mennessä tasan uheenjohtajan ääni ratkaisi, niin etä
päätöksesi tulli toiminnan aloittaminen vasta syksyllä 1941.
Ylivieskassa 3.3.1941 pidetyssä kokouksessa opiston vakinaiseksi
johtajaksi valittiin ainoa hakija Mikko Torinen, joka oli saavuttanut
muodollisen pätevyyden. Käsityönopettaja Artturi Junttila
valittiin opiston palveluksen 15.5.1941. Pian sitten alkoi jatkosota,
joka keskeytti johtokunnan toiminnan pitkäksi ajaksi. Johtokunnan
kokouksessa 19.1.1942 opiston apulaisjohtajaksi valittiin
humanististen aineiden opettaja Aino Torvinen.
Lähdeaineisto Kalajoen
kristillinen kansanopisto 1942-1982 ISBN 951-99367-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti