Raution kirjaston historia

Pääkirjaston ja kirjastoauton ohella Kalajoella Raution kirjasto, jonka toimitilat ovat kyläkunnan monitoimitalossa ja jota hoiti vuonna 2007 kirjastovirkailija Pirkko Rauma. Kirjaston juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle. 1900-luvun alussa sitä hoitivat talollinen Otto Petäistö, talollisen tytär Pauliina Räinä, konttoristi O. A. Lindholm ja nahkuri Emil Räihä. Vuosina 1911–1915 Raution kirjaston sijoituspaikkana oli Eino Sipilän talo isännän toimiessa sen hoitajana.

Raution kirjastossa suoritettiin toisen maailmansodan jälkeen perusteellinen kirjavaraston perkaus. Kun huonokuntoisimmat kirjat oli poistettu, hyllyihin jäi ainoastaan noin 150 teosta. Kirjaston innokkaana ja pätevänä hoitajana työskenteli vuodesta 1947 Aino Räihä, jonka kotona kirjasto sijaitsi. Paikalla 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa vieraillut Oulun läänin kirjastotarkastaja Mirja Räsänen toivoi, että Raution kirjaston kehittämisessä päästäisiin pian eteenpäin, sillä hyvin hoidettu ja riittävästi kirjoja sisältävä kirjasto hyödyttäisi Räsäsen mukaan suuresti ympäristöään. Hän toivoi myös, että kirjastohuoneistokysymykset saataisiin paremmalle tolalle koko Kalajokilaaksossa. Vuonna 1950 kirkonkylän kirjasto oli Raution ainoa kirjasto. Sittemmin avattiin sivukirjastot Typpöön, Pöllään ja Kärkisiin. Ne jakoivat palveluitaan kirjastoauton tuloon eli kesään 1977 asti.

Raution kirjasto toimi vuosia säästöpankin yläkerrassa alun perin asuinhuoneeksi suunnitellussa 38 neliömetrin huoneistossa, kunnes vuonna 1979 tuolloin jo Kalajoen sivukirjastona toiminut Raution kirjasto pääsi keväällä muuttamaan uuteen monitoimitaloon, mistä se sai käyttöönsä 64 neliötä. Saman katon alle sijoittuivat myös kunnanviraston sivutoimipiste, terveysasema ja paloasema. Uudet tilat tulivat tarpeeseen, sillä Kalajoki-lehden mukaan kirjastonhoitajan tärkein työväline oli ollut aiemmissa ahtaissa tiloissa vasara. Kirjat piti näet tunkea voimakeinoin täpötäysiin hyllyihin.

Oman kirjaston merkitys rautiolaisten keskeisenä kulttuurilaitoksena kävi ilmi Kalajoki-lehdessä vuonna 1984 julkaistusta artikkelista, jossa todettiin:

”Raution kirjasto on kotoisa paikka kylän asukkaille. Siellä kaikenikäiset kyläläiset tapaavat toisiaan. Keskustelua syntyy milloin mistäkin, tuntevathan kaikki toisensa. Kirjastonhoitaja Aino Räihä antaa luvan ja osallistuu mielellään keskusteluihin, sillä monelle ihmiselle kirjasto on paitsi kirjojen lainauspaikka myös ihmisten kohtauspaikka.”

Vuonna 1983 Raution kirjaston hyllyissä oli noin 7 100 teosta, joita lainattiin runsaat 11 000 kertaa. Aino Räihä kertoi kävijöiden lukutottumuksista:

”Päätaloahan ne vanhemmat miehet mieluiten lukevat. Naisia kiinnostaa se, mitä Lempi Pursiainen kertoo elämisestä. Historia on aina ollut se, jota luetaan. Viime vuosina myös kansanparannus ja kasveilla parantaminen on ollut kysyttyä. Nuoret lueskelevat iltaisin lehtiä. Tekniikka ja hevosasiat tuntuvat kiinnostavan.”

Vuonna 2002 Raution kirjasto sai vastaanottaa arvokkaan lahjoituksen, kun 85-vuotias Martta Hintsala luovutti kirjastolle 70 vuoden aikana keräämänsä runsaan 3 600 sananparren kokoelman. Aino Räihän työsarka Raution kirjastonhoitajana kesti kahdessa jaksossa yhteensä kolmisenkymmentä vuotta, ensin vuodesta 1947 alkaen ja uudemman kerran vuosina 1975–1990. Räihän seuraaja Elina Tuura aloitti Raution sivukirjaston hoitajan tehtävissä vuoden 1991 alussa.

Raution kirjastossa on ilmennyt vuonna 2007 pieniä määriä sädesientä. Kalajoen kaupungin terveystarkastajan Riitta Forsin mukaan kirjastossa tehdään suursiivous ja rakenteiden tarkempi tutkimus. Sieni voi olla peräisin vaurioituneista kirjoista tai ympäristöstäkin, sillä kirjasto sijaitsee maatalousalueella. Siivouksen jälkeen ovat vuorossa uudet sisäilmamittaukset. Kirjasto on nyt väliaikaisesti suljettuna, siis vuonna 2007.

Lautakunta päättää 6.5. 2015 20 §, että Raution monitoimitalon korjaustöistä luovutaan. Rakennus poistetaan käytöstä. Monitoimitalon lämmitysjärjestelmä eriytetään samassa pihapiirissä olevasta lämpökeskus-paloautotallista, joka edelleen jää käyttöön. Päätös viedään tiedoksi Kalajoen kaupunginhallitukselle ja hyvinvointipalveluiden lautakunnille.

Minä, Erkki Aho, ryhdyin pelastamaan Raution kirjaston kirjoja yhdessä Raution kylätoimikunnan puheenjohtajan kanssa kaupungin vastuullisten virkamiesten luvalla Keräsin Kalajoen, Alavieskan ja Raution kaupoista lähes 250 banaanilaatikkoa ja laitoin kirjat järjestyksessä banaanilaatikoihin. Kun olin saanut työni valmiiksi  niin menin yöksi kotiin. Kun tulin takaisin monitoimitalolle, niin huomasin, että 63 banaanilaatikollista kirjoja oli hävinnyt ja niiden mukana minun 63 banaanilaattikkoa. Kysymyksessä oli erittäin hyvä lasten kirja kokoelma. Sitten sain selville, että ”talonmies” Jukka Hakola oli vienyt kirjat Pöllän koulun varastoon, mutta en vieläkään tiedä kenen käskystä.

Keväällä 2017 lasten kirjat olivat kastuneet ja homehtuneet Pöllän koulun kosteaan varastoon. Muut kirjat n. 150 laatikollista oli viety jo aikaisemmin Raution koulun vintille. Paikka ei ollut varmastikaan mikään paras paikka, mutta näin haluttiin varmistaa ettei Erkki Aho kirjaston pelastamisyritys onnistu. Jos olisi haluttu pelastaa kirjasto, niin se olisi voitu sijoittaa vaikka Uutelaan, mutta rautiolaisia ei kirjaston pelastaminen kiinnostanut. Tärkeämpää oli saada kirjaston kirjat tuhottua ja kirjaston toiminnan jatkuminen estettyä.