Pääkirjaston
ja kirjastoauton ohella Kalajoella Raution kirjasto, jonka
toimitilat ovat kyläkunnan monitoimitalossa ja jota hoiti vuonna
2007 kirjastovirkailija Pirkko Rauma. Kirjaston juuret ulottuvat
1800-luvun lopulle. 1900-luvun alussa sitä hoitivat talollinen Otto
Petäistö, talollisen tytär Pauliina Räinä, konttoristi O. A.
Lindholm ja nahkuri Emil Räihä. Vuosina 1911–1915 Raution
kirjaston sijoituspaikkana oli Eino Sipilän talo isännän toimiessa
sen hoitajana.
Raution
kirjastossa suoritettiin toisen maailmansodan jälkeen perusteellinen
kirjavaraston perkaus. Kun huonokuntoisimmat kirjat oli poistettu,
hyllyihin jäi ainoastaan noin 150 teosta. Kirjaston innokkaana ja
pätevänä hoitajana työskenteli vuodesta 1947 Aino Räihä, jonka
kotona kirjasto sijaitsi. Paikalla 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa
vieraillut Oulun läänin kirjastotarkastaja Mirja Räsänen toivoi,
että Raution kirjaston kehittämisessä päästäisiin pian
eteenpäin, sillä hyvin hoidettu ja riittävästi kirjoja sisältävä
kirjasto hyödyttäisi Räsäsen mukaan suuresti ympäristöään.
Hän toivoi myös, että kirjastohuoneistokysymykset saataisiin
paremmalle tolalle koko Kalajokilaaksossa. Vuonna 1950 kirkonkylän
kirjasto oli Raution ainoa kirjasto. Sittemmin avattiin sivukirjastot
Typpöön, Pöllään ja Kärkisiin. Ne jakoivat palveluitaan
kirjastoauton tuloon eli kesään 1977 asti.
Raution
kirjasto toimi vuosia säästöpankin yläkerrassa alun perin
asuinhuoneeksi suunnitellussa 38 neliömetrin huoneistossa, kunnes
vuonna 1979 tuolloin jo Kalajoen sivukirjastona toiminut Raution
kirjasto pääsi keväällä muuttamaan uuteen monitoimitaloon, mistä
se sai käyttöönsä 64 neliötä. Saman katon alle sijoittuivat
myös kunnanviraston sivutoimipiste, terveysasema ja paloasema. Uudet
tilat tulivat tarpeeseen, sillä Kalajoki-lehden mukaan
kirjastonhoitajan tärkein työväline oli ollut aiemmissa ahtaissa
tiloissa vasara. Kirjat piti näet tunkea voimakeinoin täpötäysiin
hyllyihin.
Oman
kirjaston merkitys rautiolaisten keskeisenä kulttuurilaitoksena kävi
ilmi Kalajoki-lehdessä vuonna 1984 julkaistusta artikkelista, jossa
todettiin:
”Raution kirjasto on kotoisa paikka kylän asukkaille. Siellä kaikenikäiset kyläläiset tapaavat toisiaan. Keskustelua syntyy milloin mistäkin, tuntevathan kaikki toisensa. Kirjastonhoitaja Aino Räihä antaa luvan ja osallistuu mielellään keskusteluihin, sillä monelle ihmiselle kirjasto on paitsi kirjojen lainauspaikka myös ihmisten kohtauspaikka.”
Vuonna
1983 Raution kirjaston hyllyissä oli noin 7 100 teosta, joita
lainattiin runsaat 11 000 kertaa. Aino Räihä kertoi kävijöiden
lukutottumuksista:
”Päätaloahan ne vanhemmat miehet mieluiten lukevat. Naisia kiinnostaa se, mitä Lempi Pursiainen kertoo elämisestä. Historia on aina ollut se, jota luetaan. Viime vuosina myös kansanparannus ja kasveilla parantaminen on ollut kysyttyä. Nuoret lueskelevat iltaisin lehtiä. Tekniikka ja hevosasiat tuntuvat kiinnostavan.”
Vuonna
2002 Raution kirjasto sai vastaanottaa arvokkaan lahjoituksen, kun
85-vuotias Martta Hintsala luovutti kirjastolle 70 vuoden aikana
keräämänsä runsaan 3 600 sananparren kokoelman. Aino Räihän
työsarka Raution kirjastonhoitajana kesti kahdessa jaksossa yhteensä
kolmisenkymmentä vuotta, ensin vuodesta 1947 alkaen ja uudemman
kerran vuosina 1975–1990. Räihän seuraaja Elina Tuura aloitti
Raution sivukirjaston hoitajan tehtävissä vuoden 1991 alussa.
Raution
kirjastossa on ilmennyt vuonna 2007 pieniä määriä sädesientä.
Kalajoen kaupungin terveystarkastajan Riitta Forsin mukaan
kirjastossa tehdään suursiivous ja rakenteiden tarkempi tutkimus.
Sieni voi olla peräisin vaurioituneista kirjoista tai
ympäristöstäkin, sillä kirjasto sijaitsee maatalousalueella.
Siivouksen jälkeen ovat vuorossa uudet sisäilmamittaukset. Kirjasto
on nyt väliaikaisesti suljettuna, siis vuonna 2007.
Lautakunta
päättää 6.5. 2015 20 §, että Raution monitoimitalon
korjaustöistä luovutaan. Rakennus poistetaan käytöstä.
Monitoimitalon lämmitysjärjestelmä eriytetään samassa
pihapiirissä olevasta lämpökeskus-paloautotallista, joka edelleen
jää käyttöön. Päätös viedään tiedoksi Kalajoen
kaupunginhallitukselle ja hyvinvointipalveluiden lautakunnille.
Minä,
Erkki Aho, ryhdyin pelastamaan Raution kirjaston kirjoja yhdessä
Raution kylätoimikunnan puheenjohtajan kanssa kaupungin
vastuullisten virkamiesten luvalla Keräsin Kalajoen, Alavieskan ja
Raution kaupoista lähes 250 banaanilaatikkoa ja laitoin kirjat
järjestyksessä banaanilaatikoihin. Kun olin saanut työni valmiiksi niin menin yöksi kotiin. Kun tulin takaisin monitoimitalolle, niin
huomasin, että 63 banaanilaatikollista kirjoja oli hävinnyt ja
niiden mukana minun 63 banaanilaattikkoa. Kysymyksessä oli erittäin
hyvä lasten kirja kokoelma. Sitten sain selville, että ”talonmies”
Jukka Hakola oli vienyt kirjat Pöllän koulun varastoon, mutta en
vieläkään tiedä kenen käskystä.
Keväällä
2017 lasten kirjat olivat kastuneet ja homehtuneet Pöllän koulun
kosteaan varastoon. Muut kirjat n. 150 laatikollista oli viety jo
aikaisemmin Raution koulun vintille. Paikka ei ollut varmastikaan
mikään paras paikka, mutta näin haluttiin varmistaa ettei Erkki
Aho kirjaston pelastamisyritys onnistu. Jos olisi haluttu pelastaa
kirjasto, niin se olisi voitu sijoittaa vaikka Uutelaan, mutta
rautiolaisia ei kirjaston pelastaminen kiinnostanut. Tärkeämpää
oli saada kirjaston kirjat tuhottua ja kirjaston toiminnan jatkuminen
estettyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti