Suomen yleisten kirjastojen historian lasketaan alkavan vuodesta 1794. Silloin Suomeen perustettiin ensimmäinen kirjasto, jonka aatteellisia jälkeläisiä nykyiset kirjastot ovat. Paikka oli Vaasan kaupunki, kirjaston nimeksi tuli yksinkertaisesti Luku-Kirjasto, ja perustamispäiväksi kirjattiin elokuun 2. päivä. Seuraava vastaavanlainen kirjasto perustettiin neljä vuotta myöhemmin Turkuun, kolmanneksi ennätti Kokkola, vuosi oli tasan 1800.
Ensimmäinen maininta, joka Himangan kirjastosta löytyy kunnan arkistosta, on kuntakokouksen pöytäkirjasta 29.1.1893. Varmaa on siis tieto, että Himangan kirjasto on yli satavuotias. Kirjastoa koskeva pykälä kuuluu näin: Tehtiin kysymys josko myönnetään Kunnan viinarahastosta Lainakirjaston avuksi 50 markkaa vuosittain käytettäväksi. Kysymys hylättiin enemmistöltä paitis pastori Aspeliin, lukkari Antti Puusaari, kirkkoväärdi Juho Pöyhtäri, Tuomas Sämpilä, Juho Tuliniemi puolustivat. Kyseessä on siis toimivaa kirjastoa koskeva asia. Vuoden 1893 jälkeen Himangan kuntakokousten pöytäkirjoista löytyy maininta kirjstosta aika usein.
Kirjasto ei siis saanut viinaverorahoja v.1893. Esitys oli kyllä edistyksellinen. Siinähän todennäköisesti oli kyse vuosittaisesta, jatkuvasta avusta. Syynä kielteiseen päätökseen oli todennäköisesti Kannuskylän kansakoulun rahoitus, koulu sai viinaverorahoja myös seuraavana vuonna. Kirjasto sai v. 1896 100 mk, v. 1898 samoin 100 mk ja vuonna 1900 sen mitä jäi jäljelle, kun ostettiin rautakkaapi, annettii kansakoululle avustusta ja palkattiin käsityönopettaja.
Himangan vanhan kirjaston toiminnasta on vielä tallella ruskettuneelle ruutupaperille käsin kirjoitettu: Himangan kunnan lainakirjaston Säännöt- ja lainausohjeet. Helmikuun 17. päivänä 1897 1 §:ssä mainitaan, että kirjasto on kunnan oma ja että sitä kannatetaan kunnan varoilla. Tämä päätös on täysin niiden Kansanvalistusseuran kiertokirjeiden mukainen, joita kyseinen seura lähetti 1890-luvulla kuntien esimiehille. Toivomuksena oli säännöllisen tuen antaminen kirjastoille.
Himangalla on myös säilynyt Lainakirjaston Päiväkirja ja Tilikirja, joka kattaa vuodet 1898-1913. Merkintöjen mukaan viinverorahoja saatiin, mutta ei aivan säännöllisesti. Tuloja on merkitty saaduksi myös lainaus- ja sakoorahoista. Pidettiin kirjaston hyväksi iltamatkin.
Himangan kirjaston hallinnon järjestämisestä on maininta kuntakokouksen pöytäkirjassa vuodelta 1896. Lainakirjastoa hoitamaan valittiin johtokun, johon kuuluivat kanttori Antti Puusaari, Juho Tilus, Matti Hekkala, Matti Hovila, Juho Heikki Hukka, Matti Kuru ja Juho Ainali. Seuraavalle vuodelle päivätyissä lainakirjaston säännöissä sanotaan, että kunta valitsee kirjaston hoitoa varten johtokunnan, johon kuuluu neljä tahi kuusi jäsentä. Johtokunta taas puolestaan valitsee joko keskuudestaan tai ulkopuolelta kirjastonhoitajan kirjastoa hoitamaan. Johtokunta kokoontui vuosittain tammikuussa järjestettävään kokoukseen ja sitten vuoden varrella niin usein kuin tarve vaati.
Lainausohjeiden ensimmäinen kohta määräsi, että tuntemattomille kirjastonhoitaja ei velvollinen lainoja antamaan. Lainat eivät olleet ilmaisia; lainaaja joutui maksamaan vuoden ensimmäsiestä lainastaan 10 penniä sisäänkirjoitusrahaa, josta saatavaa kuittia oli sitten pidettävä mukana lainoja palautettaessa tai otettaessa. Sen lisäksi jokaisesta lainasta oli maksettava 5 penniä. Lainojen määrä oli rajoitettu kahteen niteeseen asiakasta kohti. Lisäksi säännöissä määrättiin toimenpiteistä niitä kohtaan, jotka turmelevat tai pahoin pitävät kirjaston kirjaa.
Ensimmäiset säännöt ja lainausohjeet on nimikirjoituksellaan vahvistanut ja myös kirjoittanut kanttori Antti Puusaari. Ilmeisesti säännöt koettiin hyviksi ja toimiviksi, koska samalle ruutupapeirlle on maaliskuun 4. pnä 1916 tehty lisäsy, jonka mukaan kuntakokous on ne edelleen vahvistanut noudatettavaksi. Allekirjoittaja oli Sakari Ainali.
Seuraavat sääntönsä Himangan kirjasto sai 29.1.1923. Merkittävä uudistus säännöissä on maksuttomuusperiaate. Valtakunnallisella tasolla kirjastojen valtionapu oli vuodesta 1917 alkaen alettu ottaa valtion tulo- ja menoarvioon, valtion kirjastotoimisto oli perustettu v. 1921. Kirjastoseuran perustamisvuosi oli 1910. Ensimmäinen kirjastolaki säädettiin 1928.
Lähdeaineisto: Kaija Huntuksen kirjoistus Himanka-lehdessä 1994
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti