Lehtisen
Pakarisa talvisodan aikana. Vas. Martta Helanen, Aili Laine, Salme
Laitala ja Aino Vuotila.
Leipien
pakkausta. Vas. Inkeri Ahola, Siiri Kantonen, Laina Ylikangas ja
Helmi Tuura.
Orellin
leipomossa: vas, Bertta Tolonen, Anja Tolonen ja Mirja Kanonen.
Olin
sota-aikana leipomista valvomassa. Kalajoella leivottiin neljässä
paikassa: Orellilla, Lehtisellä, Nuorisoseuralla ja Osuuskaupalla.
Leipominen rintamalle aloitettiin varsinaisen toiminnan päätyttyä.
Siis iltapäivisin ja jatkettiin tarpeen mukaan yömyöhään.
Leipojat oli jaettu ryhmiin. Kaikkiaan toistasataa leipojaa oli
mukana. Toimin kertävänä tarkastajana. Joka päivä kiersin kaikki
neljä leipomoa. ”Fuskaajiakin” löytyi. Mutta tuloni aiheutti
sen, että kaikki olivat paikan päällä työssä.
Hauskaakin
osattiin pitää. Muistan yhdenkin, Annanpäivän. Leipomovuoro oli
Käännnkylän tytöillä. Heitä oli neljä Annaa. Tytöt olivatt
taikoneet jostakin vehnäjauhoja. Mennessäni oli kekkerit pytyssä
nisuineen ja korvikkeineen. Leivistä leivottiin ohuita,
neliskanttisia ja valmistettuihin laatikoihin sopivia. Aamulla ne
kuljetettiin Östmannin isoon tupaan kuivuaan. Suuressa uunissa
poltettiin metrisiä koivuhalkoja, jotta tupa saatiin kuumaksi.
Leivät ripustettiin vartaalle ja annettiin olla siellä niin kauan,
että ne olivat varmasti kuivia. Sitten ne pakattiin laatikoihin,
laatikot liimattin kiinni ja auto kävi ne hakemassa.
Leipien
tuli olla läpi asti kuivia. Muuten ne homehtuivat. Nin oli aluksi
käynyt ja siitä johtuen jouduinkin tarkastuskierrostani tekemään.
Pakkauspäivät olivat rankkoja. Olin niin väsynyt kotiin tullessa,
että oikeain horjuin. Syönnin jälkeen oli lähdettävä taas
kierrokselle leipomoihin. Tätä jatkui yhdeksän kuukautta. Palkka
oli muistaakseni 30 mk/kk. Palkan edestä näitä tehtäviä ei
suoritettu, vaan kaikki tehtiin yhteisen, suuren asian hyväksi.
Kylä
oli jaettu piireihin. Minun piirini ulottui Ventelän tanhuasta
meijerin taka Lankilan taloon asti. Toimitettiin monelaisia
keräyksiä, esim. lumppukeräys. Kerätyt kankaat, lumput,
lähetettiin tehtaaseen sotilaiden pukukankaita varten. Suojassa
kudottin sukkia ja lapasia. Niitä lähetettiin valtaisat määrät
tutuille ja tuntemattomille, Sotaan lähteville jaettiin Suojan
varastosta, mitä kukin kipeimmin tarvitsi.
Nuorisoseuralla
ja Suojassa, samoin pitkin pitäjää taloissa pidettin kökkä.
Naiset tulivat karttojensa ja rukkiensa kanssa ja työt sujuivat
porukassa rpeästi. Sitä innostusta ja ajankäyttöä pohtiessä
ihmettelee,mistä voimat kaikkeen riittivät.
Lähdeaineisto
Sotavuodet Kalajoki Laina Ylikankaan kirjoitus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti