11.01.1040 olemme taas
Kiviniemen sairaalarakennuksessam Lojun oikeassa sängyssä ja
levähtelen. Vakkuri on kahvikeittopuuhisssa ja Sipola lupasi
kahvileip', hän oli vasta saanut paketin. 17.01.1940. Ei mitään
erikoist moneen päivään. Eilen oli kylmää -32 C. Ilmavartiota on
ollut. Yksi pommi putosi 200 metrin päähän. Ilmanpaine oli kova.
Pommin aiheuttaman kuoppa oli 15 ja syvyys arviolta 7-8 metriä.
Nyt on pakkasta – 41,5
C. Muutamia harvoja kranaatteja tulee, umpimähkään ammuttuja ja
omat kokeilevat konekiväreitä näin pakkasella, jotta ne olisivat
kunnossa ratkaisevalla hetkellä.
20.01.1940 Ei mitään
erikoista, paitsi töissä käyntiä. 21.01.1940 Vihollinen apui
muutamia taloja tuleen ja olemme olleet pelastustöissä, mutta mitä
me voimme, tuli teki tehtävänsä.
22.01.1940 Tänään olin
vähällä päästä hengestäni. Ollessai ilmavartiossa
neljäkerrokseisn kivitalon katolla, pommilaivue jyrisi yllämme
pudottamatta pommeja, mutta hävittäjät lensi matalalla ja
tulittivat konekiväärisuihkuilla.
23.01.1940 Voi, Sylvi ja
te lapset kotona. Kuinka ikävä onkaan teitä. Sydäemin kärsii
suurta tuskaa, sieluani raastaa sammumaton kaipuu.
27.01.1940 Voi saakelin
piru. Olen pelannut korttia ja hävinnyt ne vähät rahat, jotka
aioin lähettää vaimolleni. Täällä olen yksinäisenä ja
hyljättynä.
30.01.1940 Ei mitään
erikoista ole ollut. Maastoharjoituksia.
31.01.1940 Tänään on
hiihtoa, Sain vaimoltani kirjeen jossa oli todistus lomaa varten.
01.02.1940 Hiihtämällä
työpaikalle. Pommikoneet häiritsivät yhtenään. 03.02.1940 Tänään
tunnussana ”Suomi suuri !” 04.02.1940 olin juuri äsken
vartiossa. Kranaatteja satoi muutaman metrin päähän. 05.02.1940.
Lomasta ei puhuta vieläkään mitään.06.02.1940 Lomasta ei kuulu
vieläkään mitään. Voi hyvä Jumala kun pääsisin lomalle.
09.02.1940 Ei vieläkään lomaa. Kärsivälisyys tahtoo loppua.
10.02.1940 Ei lomasta kuulu vieläkään mitään.
11.02.1940 olimme Sipolan
kanssa vuorollamme kaksi tuntia vartiossa. Hirvittävä tykki ja krh
tuli koko ajan. Puhelinlangat ovat poikki. Emme saa tietoja eikä
yhteyttä mihinkään. 12.02.1040 hyökkäystä ei tullut. Eilen
kaatui komppaniastamme kolme miestä kranaatinsirpaleihin.
Haapakangas, Erkkilä ja Alatyppö. Viimeksi mainitut olivat
lääkintämiehiä. He yrittivät hakea Haapakangasta poi, mutta
kranaatti kohtasi heidätkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti