tiistai 24. tammikuuta 2017

Suru ja ikävä ahdistaa



11.01.1040 olemme taas Kiviniemen sairaalarakennuksessam Lojun oikeassa sängyssä ja levähtelen. Vakkuri on kahvikeittopuuhisssa ja Sipola lupasi kahvileip', hän oli vasta saanut paketin. 17.01.1940. Ei mitään erikoist moneen päivään. Eilen oli kylmää -32 C. Ilmavartiota on ollut. Yksi pommi putosi 200 metrin päähän. Ilmanpaine oli kova. Pommin aiheuttaman kuoppa oli 15 ja syvyys arviolta 7-8 metriä.
Nyt on pakkasta – 41,5 C. Muutamia harvoja kranaatteja tulee, umpimähkään ammuttuja ja omat kokeilevat konekiväreitä näin pakkasella, jotta ne olisivat kunnossa ratkaisevalla hetkellä.
20.01.1940 Ei mitään erikoista, paitsi töissä käyntiä. 21.01.1940 Vihollinen apui muutamia taloja tuleen ja olemme olleet pelastustöissä, mutta mitä me voimme, tuli teki tehtävänsä.
22.01.1940 Tänään olin vähällä päästä hengestäni. Ollessai ilmavartiossa neljäkerrokseisn kivitalon katolla, pommilaivue jyrisi yllämme pudottamatta pommeja, mutta hävittäjät lensi matalalla ja tulittivat konekiväärisuihkuilla.
23.01.1940 Voi, Sylvi ja te lapset kotona. Kuinka ikävä onkaan teitä. Sydäemin kärsii suurta tuskaa, sieluani raastaa sammumaton kaipuu.
27.01.1940 Voi saakelin piru. Olen pelannut korttia ja hävinnyt ne vähät rahat, jotka aioin lähettää vaimolleni. Täällä olen yksinäisenä ja hyljättynä.
30.01.1940 Ei mitään erikoista ole ollut. Maastoharjoituksia.
31.01.1940 Tänään on hiihtoa, Sain vaimoltani kirjeen jossa oli todistus lomaa varten.
01.02.1940 Hiihtämällä työpaikalle. Pommikoneet häiritsivät yhtenään. 03.02.1940 Tänään tunnussana ”Suomi suuri !” 04.02.1940 olin juuri äsken vartiossa. Kranaatteja satoi muutaman metrin päähän. 05.02.1940. Lomasta ei puhuta vieläkään mitään.06.02.1940 Lomasta ei kuulu vieläkään mitään. Voi hyvä Jumala kun pääsisin lomalle. 09.02.1940 Ei vieläkään lomaa. Kärsivälisyys tahtoo loppua. 10.02.1940 Ei lomasta kuulu vieläkään mitään.

11.02.1940 olimme Sipolan kanssa vuorollamme kaksi tuntia vartiossa. Hirvittävä tykki ja krh tuli koko ajan. Puhelinlangat ovat poikki. Emme saa tietoja eikä yhteyttä mihinkään. 12.02.1040 hyökkäystä ei tullut. Eilen kaatui komppaniastamme kolme miestä kranaatinsirpaleihin. Haapakangas, Erkkilä ja Alatyppö. Viimeksi mainitut olivat lääkintämiehiä. He yrittivät hakea Haapakangasta poi, mutta kranaatti kohtasi heidätkin.

Ei kommentteja: