Käsky ylimääräisiin kertausharjoituksiin
Olojen
epävakaisuus Euroopassa ja Venäjän vaatimukset Suomelle
aiheuttivat sen, että Suomessa toimeenpantiin liikekannallepano. Se
tarkoitti sitä, että reserviläiset kutsuttiin ylimääräisiin
kertausharjoituksiin. Hevosenottolautakunnat ottivat hevosia ja
ajoneuvoja armeijalle. Myös moottoriajoneuvot, henkilökuorma-autot
ja moottoripyörät otettiin armeijan käyttöön.
13.10.1939
Raution reserviläiset saivat määräyksen kokoontua Pöllän
koululle. Täältä marssittiin Sievin asemalle, jossa yövyttiin
koululla. Sieltä siirryttiin Kokkolaan suojeluskuntatalolle jossa
saatiin varusteet. Raution reserviläiset pääoosiltaan tulivat
kuulumaan kahteen rykmenttiin. Nämä olivat Kokkolassa muodostettu
JR 64, jonka päällikönä oli evl. Merikallio, osa rautiolaisista
joutui muodostettuun JR 64, jonka päällikkönä oli evl. Fagernäs.
JR
24 oli täysin reserviläisiä. Se siirtyi Kannakselle ja purettiin
junista Sairalan asemalle, Täältä rykmentti marssi Kivinimeen.
Kannaksen armeijan komentaja oli kenraali H. Österman. JR 24 kuului
8d, jonka komentaja oli everesti C. Wind. JR 24 komentaja oli evl
V.Merikallio. Rykmentti sijoittu Kiviniemen alueelle, tehden niinä
viikkoina kun oli viela rauhanaka linnoitustöitä.
4.12.1939
neuvostojoukot saivat kosketusen sillanpääasemaan, joka oli
Kiviniemessä Vuoksen eteläpuolella, 6.12. armeijakunnan
komentaja antoi määräyksen tyhjentää sillanpääasema ja joukot
vetäytyivät Vuoksen pohjoispuolelle. Samlla räjäytettiin salmen
yli johtavat sillat, rautatiesillan räjäytys oli vain osittainen,
mutta sekin tuli kulkukelvottomaksi. 7.12 teki vihollinen
epäonnistuneen hyökkäyksen, ponttooneja ja lauttoja käyttäen.
Kosken yli päässeet viholliset tuhottiin.8.12. Luultiin
pohjoissuunnan olevan suomalaisten hallussa, Yllättäen saatiin
vihollisen tulitusta Mustosen autotallista ( kellari) ja läheisestä
rakennuksesta, ja rakennuksen valtaaminen osoittautui vaikeaksi. Sinä
kaatui mm. majuri N. Sahlgren jonka 8 D esikunnasta tuli ottamaan
asiasta selvää. Rautiolaisista haavooittui Antti Pelto-Arvo, vasta
13.12. kellari saatiin vallatuksi. Vankeja saatiin 34, mutta
omatkin tappiot olivat suuret, yhteensä 17 haavoittunutta ja
kaatunutta.
Tilanne
tällä lohkolla rauhoittui, vain pienempia hyökkäysyrityksiä oli.
Tykstötuli sensijaan oli kiivasta. Esim helmikuun 11 päivänä
laskettin divisioonan lohkolle tulleen asemiin noin 12000 kranaattia.
Kun helmikuun lopulla hyökkäysten painopiste siirtyi Vuosalmi –
Äyräpään lohkolle alueelle, siirrettiin sinne rykmentin kolmas
pataljoona 5 päivänä maaliskuuta ja alistettiin Matti
Laurilalle ( JR23). Tämän pataljoonan kommentajana oli kapteeni
Lampinen. Pataljoona joutui olemaan Vuosalmella rauhantuloon 13.3.
saakka. Rauhan tultua aloitettin vetäytymismarssi uudelle rajalla,
jossa oltiin 19.3. Ruokolahden pitäjässä. Täältä
joukkoja kotiutettiin suurin osa toukokuun aikana, mutta joidenkin
kotiuttaminen venyi kesään. Tässä pataljoonassa oli
rautiolaisista ainakin Joonas Saari, Martti Sipilä ja Väinö Pernu,
Mahdollisesti muitankin, pääosan rautiolaisista kuuluessa II
pataljoonaa.
Mustosen
autokorjaamo
Lähdeaineisto
Vapauden puolesta Raution Sotaveteraanit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti