torstai 19. tammikuuta 2017

Talot kuin nukkekoteja



12.12.1939 taas komennus. Pakkaukset valmiiksi. Saavuimme eilen Tikansaareen illalla. Olin ensin vartiossa ja sitten kello neljän aseminen parannusta. Meitä oli kolmenkymmenenmiehen partio vihollisen puolella, kun tuli tieto, että ryssä oli jostainsyystä perääntynyt. Itse en ollut mukana. He tapasivat vain muutamia ryhmiä ja taistelujakin oli ollut. Lasse sanoi ampuneensa kolme. Kohtalokas vahinko sattui myös partion kesken. Osa partiosta oli jäänyt varmistukseen ja kun ryhmä palasi tekemältään retkeltä ampuivat varmistuksessa olevat miehte omia miehiä, luulen pimeässä vihollisiksi, seurauksella, joka vaati yhden miehen hengen ja neljä haavoittunutta.

Muutimme taas, nyt kylän lähelle, metsäiseen laaksoon, jossa pystytimme teltat. Kylässä oli taloja kuin nukkekoteja ja kaikki autiona. Kiusaus oli suuri ja pojat tutkivat ja penkoivat niiden sisustaa. Kello kaksitoista lähdimme viiden kilometrin reissulle tankkiesteiden tekoon. Matka sujuii miellyttävästi suksilla. Emme ruvenneet kuitenkaan töihin, odotimme erästä luutnanttia. Heppelimme lämpimiksemme. Jostain syystä unohdimme missä olimme, Rupattelimme ja laskimme leikkiä. Yhtäkkiä meihin kodisti kova kranaattituli, mutta selvisimme hengissä.

Kirjoitin viidennen kirjeen vaimolleni 14.12.1939. En ole saanut vastausta. Olen niin ikävissäni, että tekisi mieli itkeä. Ikävä kotia ja lapsia. Ikävä rauhallista kotielämää ja työtäni, joka keskeytyi niin hyvällä alulla kuin se oli. Ikävä naapureita ja koko kotikylää ihmisineen, niin hunoine kuin hyvine puolineen.

Sain äsken 15.12.1939 kirjeen vaimoltani. Voi kuinka iloinen olin. Tuntuu niin rakkaallta ja ihmeelliseltä kaikki mikä tulee kotoa. On menossa jo kolmas yö esteiden teossa. Olen erittäin hyvässä kunnossa. Tunnen olevani voimakas ja kestävä. On jatkuva viidenkilometrin hiihto esteille ja sama takaisin, Sitten vielä evakuitu hyvä ruoka ja olemme syöneet paljon marjoja, joita on ollut jokaisen talon kellareissa. Toisinaan meitä on häiritty kranaateilla, joita tulee toiselta puolen. Tähän mennessä ne eivät ole tuottaneet vahinkoa, vaikka niitä on tullut toisinaan paljonkin. Tällä paikalla on Vuoksi vahvassa jäässä ja esteitä teemme pimeässä ja hiljaa ettemme herättäisi huomiota, Astelemme ja kaivamme hiljaa kuin haamut ja haamuilta me näytämmekin lumipuvuissa.


Lähdeaineisto Sotavuodet Kalajoki

Ei kommentteja: